Oonko mää vaan nalkuttava akka? :(

[:(]

Ehkä mää sitten suutuin turhasta, joten pyydämpä mieheltä anteeksi... Mutta tää juttu oli siis vain yksi asia, mies ei pidä missään sasiassa sovitusta kiinni...

 

[Piparnakkeli]

No miksi te olette sitten yhdessä?
Toinen pettää, sä et näemmä saa lainkaan omaa aikaa...

 

[:(]

On ollut sun oma valinta jäädä pettävän puolison kanssa parisuhteeseen. Kalastelet vain riitoja määräilemällä mitä toinen saa ja ei saa tehdä. Ja sehän pettää sua vaikka keskellä päivää ruokatauolla jos on pettääkseen.

Todella kurjaa viettää iltaa kavereiden kanssa jos pitää olla tilivelvollinen jokaisesta tunnista ja bilistäkin pelata näppäilemällä vaimolle lepyttelyviestejä "kohta tuun kotiin, yksi peli vielä."

Ärsyyntyisitkö itse jos menisit tyttöjen kanssa vaikka leffaan, syömään ja sitten muutamille niin hyvät jutut katkeasi aina siihen että sun puh. soi ja joudut vakuuttelemaan miehelle että oot oikeassa ravintolassa ja seurassakin on ne hyväksytyt henkilöt...?

Et tainnu luke mun edellistä tekstiä... Minä en siis saa koskaan olla rauhassa viihteellä ilman miestäni... Ja siis tuo pettäminen jäi ihan suutelu asteelle, ei siis pettäny pahimmalla mahdollisella tavalla..

 

[sunflower20]

Taidatte molemmat olla epävarmoja itsestänne ja suhteestanne. Ei tuollaista käyttäytymistä muuten selitetä.
Luottamus ihan kadoksissa.
Jos haluatte liittonne/suhteenne kestävän niin suurremontti on paikallaan. Pitää osata olla rehellinen toiselle ja luottamusta täytyy olla. Muuten ei tule mitään.

 

[:(]

No miksi te olette sitten yhdessä?
Toinen pettää, sä et näemmä saa lainkaan omaa aikaa...

Rakastetaan toisiamma ja sitten meillä on lapsia... Eikä ole mitään niin vakavaa tapahtunut että erota pitäisi.. Lisäksi olemme sanoneet toisillemme tahdon.. Avioliitto on mulle pyhä asia... Minä pidän minkä lupaan..

 

[:(]

Taidatte molemmat olla epävarmoja itsestänne ja suhteestanne. Ei tuollaista käyttäytymistä muuten selitetä.
Luottamus ihan kadoksissa.
Jos haluatte liittonne/suhteenne kestävän niin suurremontti on paikallaan. Pitää osata olla rehellinen toiselle ja luottamusta täytyy olla. Muuten ei tule mitään.

Voi kuule kuinka mää yritän luottaa, mutta kaippa toisen täytyisi olla luottamuksen arvoinen??

 

[Piparnakkeli]

Et tainnu luke mun edellistä tekstiä... Minä en siis saa koskaan olla rauhassa viihteellä ilman miestäni... Ja siis tuo pettäminen jäi ihan suutelu asteelle, ei siis pettäny pahimmalla mahdollisella tavalla..

Kirjoitin omaani samaan aikaan kun sun aiempi tuli. Ehkä teidän pitäisi työstää parisuhdetta ulkopuolisen avustuksella?
Mulla oli joskus tuollainen poikaystävä, en nyt sano että on täysin samanlainen tapaus, mutta samoja piirteitä. En voinut edes naapurissa istua tyttökaverilla kahvilla ilman että toinen soittelee pari min. välein. Lopussa ne pienet häiriöt meni siihen että oikeasti kävin antamassa herralle tavaransa kotoani niin tämä nero löytyi seuraavan kerran junaradan vierestä "mä tapan itteni" kun keinot mun hallintaan loppui. Nyt se terrorisoi jotain muuta naisparkaa.

 

[..]

Et saa käydä missään, koska miehesi on pettäjä, luulee että sinäkin petät kun jonnekin lähdet. Kaikista mustasukkaisimpia on ne, joilla itsellään ei oo puhtaat jauhot pussissa.

 

[sunflower20]

Voi kuule kuinka mää yritän luottaa, mutta kaippa toisen täytyisi olla luottamuksen arvoinen??

Mutta ei riitä että sinä pelkästään yrität luottaa.. Täytyisi sen toisenkin osata luottaa. Ja kirjoituksesi perusteella miehesi ei luota ja on erittäin epävarma itsestään.
Avioliitto on solmittu mutta ei se silti tarkoita että sen eteen ei tarvitsi tehdä mitään. Onko teillä vähän kulahtanut suhde? Löytyykö romantiikkaan väliltänne? Hellittekö toisianne, yllätättekö toisenne välillä iloisesti? Kyllä suhteen eteen pitää tehdä töitä, ei riitä että ollaan naimisissa ja meillä on lapsia... mitä sitten? jos ei nauti toisen seurasta mutta tyydytään siihen?

Kyllä suhteessa pitää molempien päästä tuulettumaan yksikseen tai ystävien kanssa ilman että toinen on puhelinhäirikkönä.

Mä ymmärrän että sun on vaikea nyt luottaa ja vaikeammaksi asian tekee se että mies ei sinun mielestäsi nyt anna aihetta siihen eikä yritä tarpeeksi. Mutta pettämisen jälkeen ihmisillä on vaihtoehtoja. Asia keskustellaan läpi. Sitten tehdään päätös jatketaanko yhdessä vai ei. Syitä voi olla monia. Jos molemmat osapuolet päättävät että yhdessä jatketaan niin sitten on tehtävä päätös että se on ohi ja siihen ei palata enää. Petetynkin on vaan tehtävä päätös että mä luotan nyt tohon toiseen. Jos siihen ei pysty, niin suhteen on mahdoton tulla eheäksi ja osapuolet vaan katkeroituvat ja kenelläkään ei ole hyvä olla.

Joten sun täytyy tehdä päätös, luotatko vai et? Ja jos luotat, lopetat tollaiset aikarajat sun muut. Anna miehes mennä ja niele epävarmuutesi. Jos et pysty, sun täytyy miettiä avioliiton pyhyyttä sitten uusiksi tai hyväksyä ettet osaa olla onnellinen enää.

 

[..]

Niin ja mielestäni miehelläs ei nyt oo hyvä olla itselläänkään, jos kerran viikolla tulee joskus yöllä kännissä kotiin ja töihin pitäs 6 mennä!? Jotain on pielessä.

 

[:(]

Mutta ei riitä että sinä pelkästään yrität luottaa.. Täytyisi sen toisenkin osata luottaa. Ja kirjoituksesi perusteella miehesi ei luota ja on erittäin epävarma itsestään.
Avioliitto on solmittu mutta ei se silti tarkoita että sen eteen ei tarvitsi tehdä mitään. Onko teillä vähän kulahtanut suhde? Löytyykö romantiikkaan väliltänne? Hellittekö toisianne, yllätättekö toisenne välillä iloisesti? Kyllä suhteen eteen pitää tehdä töitä, ei riitä että ollaan naimisissa ja meillä on lapsia... mitä sitten? jos ei nauti toisen seurasta mutta tyydytään siihen?

Kyllä suhteessa pitää molempien päästä tuulettumaan yksikseen tai ystävien kanssa ilman että toinen on puhelinhäirikkönä.

Mä ymmärrän että sun on vaikea nyt luottaa ja vaikeammaksi asian tekee se että mies ei sinun mielestäsi nyt anna aihetta siihen eikä yritä tarpeeksi. Mutta pettämisen jälkeen ihmisillä on vaihtoehtoja. Asia keskustellaan läpi. Sitten tehdään päätös jatketaanko yhdessä vai ei. Syitä voi olla monia. Jos molemmat osapuolet päättävät että yhdessä jatketaan niin sitten on tehtävä päätös että se on ohi ja siihen ei palata enää. Petetynkin on vaan tehtävä päätös että mä luotan nyt tohon toiseen. Jos siihen ei pysty, niin suhteen on mahdoton tulla eheäksi ja osapuolet vaan katkeroituvat ja kenelläkään ei ole hyvä olla.

Joten sun täytyy tehdä päätös, luotatko vai et? Ja jos luotat, lopetat tollaiset aikarajat sun muut. Anna miehes mennä ja niele epävarmuutesi. Jos et pysty, sun täytyy miettiä avioliiton pyhyyttä sitten uusiksi tai hyväksyä ettet osaa olla onnellinen enää.

On meillä romantiikkaa ja seksiä ym, itseasiassa paljonkin Sillä saralla ei ole koskaan ollut ongelmia.. Muuta kun raskausaikana.. Kyllä mää haluaisin luottaa :/ Enkä todellakaan halua menettää miestäni missään nimessä, kuten ei hänkään varmasti minua..

 

[:(]

Niin ja mielestäni miehelläs ei nyt oo hyvä olla itselläänkään, jos kerran viikolla tulee joskus yöllä kännissä kotiin ja töihin pitäs 6 mennä!? Jotain on pielessä.

Niin no koskaanhan ei saa lähtee lapasesta? Kuten sanoin, miehellä oli hauskaa kavereiden kanssa... Ei se siis todellakaan usein viikolla juo...

 

[ei ymmärrä]

Miksi ihmeessä olet sellaisen miehen kanssa? Ja suostut tottelemaan häntä? Taas kerran voi huokaista, että onneksi mulla on ihana mies

 

[..]

Niin no koskaanhan ei saa lähtee lapasesta? Kuten sanoin, miehellä oli hauskaa kavereiden kanssa... Ei se siis todellakaan usein viikolla juo...

No ei minusta vastuullisella perheen isällä noin saa tapahtua. Se on merkki ongelmista pään sisällä, että ei pysty hillitseen itseä ja ajattelemaan järkevästi.

 

[Tönt]

Niin no koskaanhan ei saa lähtee lapasesta? Kuten sanoin, miehellä oli hauskaa kavereiden kanssa... Ei se siis todellakaan usein viikolla juo...

äsken asia oli ongelma ja nyt puolustelet sen tekoa. okei...eli ongelmaa ei ole. antaisit miehen tulla ja mennä niinkuin ite haluaa..ja tee ite samoin. sanot vaan että nyt meen ja tuun sitten.

 

[..]

Ensin syyttelet miestä, sitten käännät kelkan ja syyttelet itseä kaikesta, hyväksyt miehen teot ja jopa rupeat puolustelemaan sen tekoja... Ihan miten vaan

 

[alkkis]

Minäpäs kerron pari seikkaa alkoholistin näkökulmasta. Jo lähtiessäni viihteelle lupaan kuun taivaalta, sanon käyväni vain yhdellä, tulevani kotiin jo parin tunnin päästä, hakevani vain pitsan ja miljoona muuta selitystä. Itsekin tiedän, että puhun potaskaa, sanon ja lupaan mitä vaan, että pääsen lähtemään. Kun oven suljen takanani, en välitä mistään ja olen ja juon tappiin asti. Tiedän siis jo vannoessani valehtelevani. Ja olen nainen.

 

["vieras"]

Et ole nalkuttava akka. Olet aikuinen ja aikuisessa parisuhteessa ei tarvii kotiintuloaikoja, koska silloin ei valehdella ja parisuhde menee baareilujen edelle kaikissa tilanteissa kummallakin.
Mun exä oli tuollainen, valehteli ihan tyhmissäkin asioissa ja pettikin. Silti pitkään sitä katselin ja jatkuvasti oli riitaa.
Ero tuli ja se oli parasta mitä tapahtui. Nykyinen mieheni on aikuinen ihminen, joka on sanansa mittainen, saa mennä ja harrastaa niinkuin haluaa, mut laittaa perheen aina ykköseks eikä valehtele. Ikinä ei menoista tarvii riidellä mitenkään päin. En olis uskonut silloin exän kanssa et tällaista hyvää suhdetta on edes olemassa, mutta kunnollisiakin miehiä siis on!

 

[Tönt]

niin ja mitä tulee kotiintuloaikoihin ja muihin ehtoihin niin mun mielestä aikuista ei tarvis alkaa komentaa. halu tulla kotiin ja olla luottamuksen arvoinen pitäisi lähteä itestään. ja molempien kuuluu joustaa muttei silleen että se aina vaan on toinen. mun asenne on se että komennan lapsia ei miestäni. tottakai ilmaisen mielipiteeni mutta se on sitten miehen oma päätös mitä tekee. ja molemmat joustaa vuorotellen omasta halusta. jos mies sitten haluaakin jotain muuta niin sille en voi mitään.