Oonko jotenki outo, kun en halua uutta suhdetta/miestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "outolintu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

"outolintu"

Vieras
Siis olen ollut lasten kanssa omillaan eron jälkeen jo kaksi vuotta, enkä vieläkään halua edes etsiä uutta miestä itselleni?
Exän kanssa ollaan hyvissä väleissä ja seksiäkin on joskus vielä harrastettu. Minulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa exää takaisin tai etsiä uutta miestä, mielestäni mulla on kaikki hyvin lasten kans näin. Olenko jotenkin outo?
Baarissa olen kyllä välillä käynyt, mutta en miestä ole sieltä etsinyt, vaikka ehdokkaista olisi kyllä ollut.
Minulla meni usko parisuhteeseen liittoni myötä, olimme pitkään naimisissa ja viimeiset viitisen vuotta olin suhteessa vain lasten takia. Minulla ei ollut rohkeutta lähteä aikaisemmin, vaikka suhde oli kuollut. Nyt menee exän kanssa paremmin kuin ikinä, olemme hyviä ystäviä.
Onko muita, jotka ei halua uutta suhdetta?
 
Olen ollut 4 vuotta yksin ja mitä pidempään aikaa kuluu sitä vähemmän on kiinnostusta parisuhteeseen. Elämä lasten kanssa on onnellista enkä kaipaa tähän mitään ylimääräistä säätöä tai tunteiden vuoristorataa (en hyvässä enkä pahassa).
 
Itse näkisin että kyse on siitä että ei ole vain tullut sellaista vastaan jonka takia edes harkitsisi asiaa.

Tokihan voi olla ettei koskaan tulekkaan. Sitten se on vaan lähinnä siitä kiinni miten alkaa myöhempinä vuosina kaipaamaan toista ihmistä, mistäpä sitä tietää.

Hyvää asiassa on se, että tiedät ettei sinua nyt kiinnosta mikään vakava, eipähän tule loukattua ketään sillä että arpoo asiaa samalla kun deittailee.
 
itse olin eron jälkeen lapsen kanssa kahdestaan yli 4 vuotta enkä ole koskaan ollut onnellisempi. Tosin olisin minä lapsen isänkin kanssa ollut onnellinen, mutta hän päätti lähteä. En halunnut tavata ketään toista miestä 4 vuoteen, joten elin yksin ja vielä selibaatissa eli ei mitään yhden illan tai lyhyitä suhteita. Ei vaan kiinnostanut. Baarissa kävin joskus ihan vaan kavereita tapaamassa ;)

Nyt kun minulla on uusi mies, joka on kyllä ihanaa, mutta toisinaan kaipaan aikaa jolloin sain olla ja asua kaksin lapsen kanssa.
 
Mä oon ollu jo kuus vuotta eikä vois vähempää kiinnostaa. Lapsetki alkaa lentelemään pesästä joten yksin jään. Toinen sano mulel eilenillala ettei tule edes käymään sitten kun on muuttanu pois.
 
Hyvä vain että osaat olla itsenäinen etkä ehjä vain jonkun toisen puolikkaana. Itse olen nyt kolme vuotta ero jälkeen saanut kyllästymiseen asti kuulla sitä että minusta on tullut katkera ja että yksin jään jos en nyt jotakuta kelpuuta. Ei minulla mitään miehiä vastaan ole eikä edes suhdetta? Nyt ei vaan tunnu siltä. Kesti kauan oppia tekemään niinkun itsestä hyvältä tuntuu. Tee juuri niinkun parhaaksi katsot, pääasia että olet onnellinen :)
 

Yhteistyössä