oon vissii sairas...

:'( elikkäs olen 22 vuotias 1,5 vuotiaan tytön äiti.
minulla on pitkä päihdetausta,joka alkoi jo 10 vuotta sitten.
raskaana ollessakaan en pystynyt lopettamaan(pilven polttoa).
siitä johtuen olen kamalan pettynyt itseeni,enkä pysty uhonhtamaan asiaa,antamaan anteeksi sitä vaikka lapsi on täysin terve ja normaalisti kehittynyt!
kaikki muut ovat antaneet anteeksi ja unohtaneet asian.
tällä hetkellä käytän rauhottavia päivittäin diapam 10mg ja univaikeuksiin stilnocteja.
ongelma onkin nyt siinä että lääkkeet auttavat kyllä päihteettömyyteen,mutta johtuen huumeiden käytöstä raskauden aikana en pysty rakastamaan lastani täysillä,välillä jopa vihaan häntä!
en ole uskaltanut asiasta puhua muille kuin hyville ystäville ja miehelleni.
purkaan pahan olon tunteet lapseeni,huudan hänelle ja välillä saatan hieman "rajummin" käsitellä,en kuitenkaan lyö,toki joskus olen repinyt tukasta tai läpsäyttänyt...pitäisikö minun kuitenkin hakea apua asiaan jostain,tätä kuitenkin on jatkunut hänen syntymästään asti?
välillä jaksan leikkiä ja huolehtia,välillä olen välinpiämätön häntä kohtaan,en lohduta kun itkee...pelkään että asia ajautuu niin pitkälle että alan pahoinpitelemään häntä ja hänet viedään pois,vain siksi etten pysty antamaan anteeksi ja purkaan omaan pieneen tyttööni omat mokani!onko kellään samanlaisia kokemuksia,tai tunteita? auttakaa!!!

 

Hae apua ja pian. Ota vaikka yhteyttä neuvolaan, josta sitten pitäis nlatädin ohjata sua eteenpäin. Pahinta mitä teet lapsellesi on tuo ajoittainen välinpitämättömyys ja sitten taas välillä jaksat huolehtia. Tätä en todellakaan puhu sulle korkeelta, samanlaisia tunteita on monella muullakin.

 

Hei

Jos olet pääkaupunkiseudulta ota nopeasti yhteys Ensikotiin. On hyvä ja hieno juttu, että olet huomannut toimivasi väärin vauvaa sekä itseäsi kohtaan. Tarvitset nopsaan apua. Kierre tulee vain hankalammaksi kokoajan, vauva alkaa reagoimaan varmasti jotenkin ja on yhä vaikeampaa "rakastaa" ja hoivata. Ensikodissa saat tukea ja apua myös omaan jaksamiseen ja tunteiden selvittelyyn...siellä hoidetaan myös sinua ja ihan arkiasioissa saat apua. Tässä sulle linkki...soita rohkeesti vaan, se nimenomaan on välittämistä vauvaasi kohtaan.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/

Jos jaksat niin tulehan kertomaan saitko apua. Voimia sulle ja vauvallesi :heart: :hug:

 

Niitä paikkoja on myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja ovat nimenomaan erikoistuneet vastaavanlaisiin tilanteisiin kuin sulla:

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/pidakiinni/

 

Hei! Mulla on ollu samantapaisiakin tunteita ja ylipäätään oon kipuillu tosi tosi paljon raskauden ja nyt vauva-arjen kanssa erinäisistä syistä! Ajoittain on ollu tosi vaikeaa jaksaa katsoa huomiseen, mut niin vaan on tähän päivään asti selvitty. Saat munkin sympatiat! joskus äidin on vaan vaikea selvitä omien murheiden kanssa, kun vauva-arki on niin raskasta ihan jo muutenkin! Eli kannattaa hakea apua, mäkin oon hakenu milloin mistäkin ja tosi paljon on myös yritetty auttaa! On jo välittämistä lapsesta et kirjoitit tänne, se jo kertoo, et välität hänestä!

Oon myös kristitty ja toivottavasti et pidä tätä toivottomana hihhulointina, mut haluaisin sanoa, et sunkin kaikki rikkomukset on jo 2000 vuotta sitten sovitettu, sun ei tarvi niitä koko ajan kanniskella kun voit niitä Jeesuksen nimessä pyytää anteeks! Jumala ei rikkomuksia muistele, niin miksi me ihmiset muistellaan... Ne on kertakaikkisesti sovitettu. Arki on tosi raskasta jos jää omia virheitään kantamaan, siks kannattaa antaa ne pois.

Voin sanoa, että kannattaa pyytää Jeesusta elämään (esim. rukoilemalla esim: "Herra Jeesus, olen syntinen ihminen ja tarvitsen sinulta apua. Uskon, että olet kärsinyt ristillä syntieni rangaistuksen ja otan vastaan lahjana anteeksiantamuksen. Ota elämäni johtoosi ja vaikuta minussa ja elämässäni niin kuin tahdot. Kiitos siitä, että annat minulle iankaikkisen elämän ja turvan ja avun jokapäiväiseen elämääni!" lainattu sivuilta http://www.uskoontulo.net/uskoontulo.htm mut ei se ole sanoista kiinni, saat vaan vastaanottaa Jeesuksen tuoman sovituksen ihan vaan lahjana, ei parhainkaan ihminen pysty itsessään miellyttämään Jumalaa mut Jeesuksen tuoma sovitus on kaikkien puolesta täydellinen ja koskee kaikkia! Omia virheitä ei siis tarvi jäädä märehtimään!!!)

Tsemppiä ja yksityisviestiäkin saat laittaa, voin yrittää olla tukena! Kannattaa hakea tukea, kyllä se auttaa monesti!

 

olen nyt saanut apua,lopetin tuon lääkityksen koska sain rauhoittavista harvinaisia haittavaikutuksia,jolloin tilanne vain kärjistyi.
olen aloittanut psykologisen vyöhyketerapian jokin aika sitten ja se on auttanut minua todella paljon!
nyt olen pikkuhiljaa pystynyt unohtamaan tekemäni virheet niin raskausaikana kuin muutenkin,ja tiedän että vielä jonain päivänä pystyn hyväksymään itseni ja tyttöni kokonaan.. :heart:

 

olen nyt saanut apua,lopetin tuon lääkityksen koska sain rauhoittavista harvinaisia haittavaikutuksia,jolloin tilanne vain kärjistyi.
olen aloittanut psykologisen vyöhyketerapian jokin aika sitten ja se on auttanut minua todella paljon!
nyt olen pikkuhiljaa pystynyt unohtamaan tekemäni virheet niin raskausaikana kuin muutenkin,ja tiedän että vielä jonain päivänä pystyn hyväksymään itseni ja tyttöni kokonaan.. :heart:

ihana kuulla... jaksamisia :flower: