Oon vaan parempi mutsi kun lapsi on hoidossa

[surkea mutsi]

Lapsi 3,5 vuotias ja on nyt ollut hoidossa 2-3 päivää viikosta kun itse olen vauvan kanssa kotona. Yritettiin lopettaa koko hoito, mutta vaatii jo niin paljon leikittäjää ja seuraneitiä että kotiseinät alkoi kaatua päälle meillä molemmilla. Itselläni palaa herkästi pinna ja lapsella taas on tylsää ja alkoi mennä siihen, että joko huudettiin kilpaa tai sitten laitettiin telkku päälle ja laps sen eteen että itse sain hengähtää. Päikkäreitä ei ees nuku.

Saa kivittää.

 

["vieras"]

Ihan sama tilanne taalla .

Ja tiedatko mita? Taalla toisessa Pohjoismaassa kaikki esikoiset ovat paivahoidossa, eivatka aidit osaa edes haveta, vaan ajatellaan etta se on vain hyvaksi vanhemmalle lapselle. Tiedan etta Suomessa ilmapiiri on toinen.

 

[Minni:)]

Et ole surkea. En itsekään jaksaisi vauvan kanssa vielä 3v:n kanssa touhuilla aamusta iltaan. Tai tietysti riippuisi paljon sosiaalisesta verkostostakin, jos ois mahdollista kyläillä paljon puolin ja toisin ja saisi jeesiä jonkin verran. Ihmiset on niin erilaisia, eikä ole mitään yhtä tiettyä muottia millainen pitäisi olla.

 

[höööö]

haetko tällä viestillä hyväksyntää vai kivitystä? jokainen tekee niinkuin lystää, omatpa on lapsenne.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28994070]Ihan sama tilanne taalla .

Ja tiedatko mita? Taalla toisessa Pohjoismaassa kaikki esikoiset ovat paivahoidossa, eivatka aidit osaa edes haveta, vaan ajatellaan etta se on vain hyvaksi vanhemmalle lapselle. Tiedan etta Suomessa ilmapiiri on toinen.[/QUOTE]

Mua hävettää varmaan sen takia kun täällä meidät tuomitaan. Itse jaksan ne 4-5 päivää olla paljon parempi äiti tuolle isommalle kun saan pari päivää viikosta hengittää ja ottaa rauhassa vauvan kanssa. Ihana kun vastasit sait mulle paremman mielen!

 

["aloittaja"]

haetko tällä viestillä hyväksyntää vai kivitystä? jokainen tekee niinkuin lystää, omatpa on lapsenne.

Varmaan lähinnä jotain vertaistukea kun olo on aina näin hoitoviikon alussa surkea vaikka lapsi sinne tykkää mennäkin. Onneksi täällä on monta joiden mielestä en välttämättä niin surkea mutsi olekaan.

 

[Madicken04]

Semmoista se joskus on.

Meillä tuo vajaa 3v tyttö oli eilen vapaapäivällä kun oltiin isosiskon koululla verkostopalaverissa. Rankka palaveri äidille ja tylsää tytölle jonka ei välttämättä edes tarvisi kuulla kaikkea siskon ongelmista... Tänään edessä palaveri isoveljen koululla, eilisestä viisastuneena sai tyttö nyt mennä hoitoon leikkimään kavereiden kanssa sillävälin kun vauvan kanssa mammalomaillaan. huomenna tai torstaina taas edessä vapaapäivä uimisen merkeissä.

 

[Ei hyvää päivää]

Jos koet että sua vaan kivitetään tosta asiasta, niin minkä helvetin takia tulet tänne siitä mainitsemaan?

 

["aloittaja"]

Jos koet että sua vaan kivitetään tosta asiasta, niin minkä helvetin takia tulet tänne siitä mainitsemaan?

Miksi en, ei täällä kaikki kivitä. Enemmän varmaan mietin omaa elämääni jossa parilla kotiäidillä on kovat kommentit aina tähän juttuun.

 

["emilia"]

Kuinka moni oikeasti antaa tämän palstan kommenttien vaikuttaa siihen, kokeeko olevansa hyvä vai huono vanhempi/puoliso/ihminen? Jos ap. kokee olevansa parempi äiti silloin, kun lapsi on välillä hoidossa, niin eikä se tunne riitä? Miksi kysellä asiaan mielipiteitä täältä, ja mahdollisesti antaa niiden vielä vaikuttaa siihen, miten itse asian kokee? Ei ymmärrä ei.

 

["Kahden äiti"]

Eipä näissä asioissa voi muuta kuin kuunnella itseään, omaa jaksamista ja äidinvaistoa, ja yrittää erottaa ne omat tuntemukset tuttujen ja yhteiskunnan äänistä.

Tässä hoitelen itsekin kuumeista vauvaa ja vilkasta alle kolmevuotiasta. Tänään koen vähän huonoa omaatuntoa siitä, ettei isompi pääse ulos ennen kuin illalla isänsä kanssa, mutta silti uskon kokonaisuutena, että kotihoito on meille ja ennen kaikkea isommalle lapselle paras ratkaisu.

Kerran viikossa isompi lapsi käy kerhossa, ja silloin aina mietin, että onhan tämä laatuaika vauvan kanssa ihanaa, jos vähän tylsääkin.

 

["vieras"]

Oot selkeästi tehnyt oikean valinnan! Olennaista on se, että perhe (erityisesti lapset) voi hyvin - ei se, onko lapset vain ja ainoastaan kotona hoidossa. Meillä saman ikäiset enkä usko, että kellään olis kivaa ellei lapsi pääsis kolmena päivänä kerhoon.

 

["vieras"]

Meillä kaksi lasta 3 ja 2-vuotiaat eivätkä ole olleet hoidossa eikä ole aikomustakaan vielä. Eskariin sitten aikoinaan ennen oppivelvollisuutta ja se riittää. Sanokaa mitä mitä sanotte mutta hoitoonvieminen ilman työpaikkaa että saisi olla kotona vauvan kanssa tmv. on ihan silkkaa laiskuutta. Vakavat tilanteet toki erikseen lastensuojelullisista syistä.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28994318]Meillä kaksi lasta 3 ja 2-vuotiaat eivätkä ole olleet hoidossa eikä ole aikomustakaan vielä. Eskariin sitten aikoinaan ennen oppivelvollisuutta ja se riittää. Sanokaa mitä mitä sanotte mutta hoitoonvieminen ilman työpaikkaa että saisi olla kotona vauvan kanssa tmv. on ihan silkkaa laiskuutta. Vakavat tilanteet toki erikseen lastensuojelullisista syistä.[/QUOTE]

Miten se eroaa kerhoonviemisestä, jos vie tuttuun pk-paikkaan? Kyllä minulla työpaikka on, sinne menen taas vuoden päästä jatkamaan hommia.

 

["vieras"]

Minä en ainakaan kivitä. On viisasta tunnistaa omat voimavarat ja toimia sen mukaan. Mutta sitä en ymmärrä että hankitaan tuollaisessa tilanteessa lisää lapsia pienellä ikäerolla. Ei siis koske sinua ap, vaan noin yleisesti ottaen.

 

["Huoh"]

Toisaalta ymmärrän, toisaalta en.

Eikö aikuinen ihminen nyt pysty hallitsemaan pinnaansa?
Miksi jökötetään siinä kotona, jos seinät kaatuu päälle?

No onhan se mukavampaa vauvan nukkuessa rentoutua, kun keksiä sille isommalle tekemistä tai tehdä hänen kanssa jotain... kyllä. Kaffe porisemaan ja netti auki, juuri näin.

 

["Kahden äiti"]

[QUOTE="aloittaja";28994374]Miten se eroaa kerhoonviemisestä, jos vie tuttuun pk-paikkaan? Kyllä minulla työpaikka on, sinne menen taas vuoden päästä jatkamaan hommia.[/QUOTE]

En tunne ketään, joka veisi lapsen päivähoitoon kerran viikossa 2,5 tunniksi, enkä usko, että sellainen lapsi pääsisi kauhean hyvin päiväkodin leikkeihinkään sisään. Kerhoryhmässä sen sijaan on ihan samalla viivalla muiden kanssa.

Meidän alle kolmevuotiaamme tykkää kyllä kerhosta, mutta tuon pituinenkin kerhopäivä ihan selkeästi väsyttää häntä enemmän kuin muskari tai jumppa, missä vanhempi on mukana.

Kuten sanottua, jokainen kuunnelkoon itseään.

 

["Vieras"]

Mä en ymmärrä miksi ihmiset kirjoittaa tänne saadakseen lokaa niskaan, oikein hakemalla haetaan verta nenästä ja kiistelyn aiheita.
Minussa tuossa aloituksessa ei ole mitään kummallista. Meillä mennään samoilla linjoilla. Mutta mä en ymmärrä miksi siitä pitää tulla tänne huutelemaan, varsinkin kun sama asia käsitellään palstalla 10 kertaa päivässä.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";28994577]Mä en ymmärrä miksi ihmiset kirjoittaa tänne saadakseen lokaa niskaan, oikein hakemalla haetaan verta nenästä ja kiistelyn aiheita.
Minussa tuossa aloituksessa ei ole mitään kummallista. Meillä mennään samoilla linjoilla. Mutta mä en ymmärrä miksi siitä pitää tulla tänne huutelemaan, varsinkin kun sama asia käsitellään palstalla 10 kertaa päivässä.[/QUOTE]

Koska pelkkä vauvanhoito ei riitä virikkeeksi aikuiselle ihmiselle, joka on tottunut siihen, että häntä viihdytetään alituiseen. Oman lapsen hoito ei ole riittävän kivaa ja viihdyttävää, niin pistetään lapsi hoitoon ja jauhetaan sitten samaa paskaa päivästä toiseen netissä.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28994402]Minä en ainakaan kivitä. On viisasta tunnistaa omat voimavarat ja toimia sen mukaan. Mutta sitä en ymmärrä että hankitaan tuollaisessa tilanteessa lisää lapsia pienellä ikäerolla. Ei siis koske sinua ap, vaan noin yleisesti ottaen.[/QUOTE]

Ollaan aina haluttu kaksi lasta ja pienellä ikäerolla ihan senkin takia kun tiesin tän olevan alussa rankkaa yhdenkin kanssa. Onpahan sitten ns. alta pois ja sisaruksilla leikkikaverit. Enempiä lapsia ei tuu todellakaan.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Huoh";28994426]Toisaalta ymmärrän, toisaalta en.

Eikö aikuinen ihminen nyt pysty hallitsemaan pinnaansa?
Miksi jökötetään siinä kotona, jos seinät kaatuu päälle?

No onhan se mukavampaa vauvan nukkuessa rentoutua, kun keksiä sille isommalle tekemistä tai tehdä hänen kanssa jotain... kyllä. Kaffe porisemaan ja netti auki, juuri näin.[/QUOTE]

Normaalisti hallitsen pinnani, raskaus/imetysaikana oon ihan hormonien vietävänä ja se ottaa pattoiin mua itseäni kaikkein eniten. Onnex imetys jo loppusuoralla, normaalia aikaa ootellessa.

Kyllä olen esikoisenkin kanssa ajoittain juonut kahvettaja surffannut netissä, jos en olisi niin luultavasti veisin täysiksi viikoiksi tarhaan

 

[Bööö!]

Mulla 5v tarhassa, jopa 4 päivää viikossa. Nukun vauvan kanssa 11 asti helposti. Ihanaa kun ei tarvi olla poikki jatkuvasti kuten olin esikoisen kanssa, jonka sairaus valvotti ekat 3,5v.

Mä teen töitä vähän päivittäin. Se ei onnistuisi jos esikoinen olisi kotona.

Mun kysymys kuuluu: mitä ihmettä te kotoilijat oikein teette päivät??? Meidän 5v tarvitsee ikäistään seuraa. On ollut sellainen pienestä asti. Ei riitä, vaikka järkestelen mitkä askartelut täällä. Puistot huutaa tyhjyyttään, tai sitten siellä on pari 2-vuotiasta. Pk ainoa oikea paikka meidän lapselle.

 

[Madicken04]

[QUOTE="Huoh";28994426]Toisaalta ymmärrän, toisaalta en.

Eikö aikuinen ihminen nyt pysty hallitsemaan pinnaansa?
Miksi jökötetään siinä kotona, jos seinät kaatuu päälle?

No onhan se mukavampaa vauvan nukkuessa rentoutua, kun keksiä sille isommalle tekemistä tai tehdä hänen kanssa jotain... kyllä. Kaffe porisemaan ja netti auki, juuri näin.[/QUOTE]

Itse en näe pinnanhallitsemisessa ongelmia, ainakaan jos on kyse tavallisista vauvoista ja leikki-ikäisistä. Enkä ole vielä edes kerennyt sinne kotiin jököttämään; heti kun saatiin isommat lapset kouluihin ja päiväkotiin suunnattiin vauvan kanssa esikoisen koululle palaveriin. Sen jälkeen ollaan käyty ostamassa esikoiselle parit housut ja nyt lounastetaan, verenluovutusta mietin vielä tässä ennen kuin ruokakaupan jälkeen suunnataan hakemaan sisaruksia päiväkodilta ja koululta.

 

["Vieras"]

Ei pieni lapsi tarvi hoitoa vaan äiti itse on hoidon tarpeessa. Tarvitsee pikaista apua elämäänsä.

 

[hallittu kaaos]

Meillä 2v10kk pärjännyt tosi hienosti kotona nyt alkuun ainakin (vauva nyt 2,5vk eikä mies pitänyt päivääkään isyyslomaa..) Keskenään me täällä ollaan pääasiassa oltu koko aika minä ja lapset klo 8-19, vieraitakaan ei ole juuri käynyt, oma pää tässä on ollut ajoittain koetuksella yksinäisyydessä mutta yllättävän hyvin on mennyt

Ollaan ulkoiltu joka aamupäivä ja itse hengähdän silloin kun esikoinen nukkuu päiväunia Kyllähän tuo olisi huomattavasti rankempaa jos tuo ei päiväunia nukkuisi, varmasti. Esikoinen meillä kuitenkin tykkää ja osaa myös leikkiä yksinkin eikä ole osoittanut minkäänlaista mustasukkaisuutta (vielä?) vauvaa kohtaan vaikka vauva onkin todella paljon sylissä ja tissillä. Kiinnostunut on vain ollut vauvan "tekemisistä" silloin tällöin. Ei vaikuta kärsineen siitäkään ettei ole juuri ikäistään seuraa saanut tänä aikana vaan nauttii esim ulkoilussa minun kanssa normaalista touhuilusta ihan hurjasti.

Eiköhän tuo nauti kuitenkin kunhan pian muskariinkin taas päästään ja ikäistäänkin seuraa saa, kerhopaikkakin on saatu tammikuusta alkavaksi 2x viikossa 2,5h, mutta tuntuu että tuo kerho on vain "bonuskivaa", ei mitenkään välttämättömyys Vähän olen miettinyt miten jaksan säännöllisesti tuota viedä ja hakea, mutta toisaalta koen että esikoisen on hyvä alkaa jo pikkuhiljaa opettelemaan ryhmässä olemista ym.