Onnellinen yh

[Flikka pohjoisesta]

Halusin vain kirjoittaa, että meitäkin löytyy, onnellisia yksinhuoltajia. Ei ongelmia exän kanssa, ei ongelmia elareiden kanssa, lapsella ei isänikävää, en ole yksinäinen enkä väsynyt.

Enkä mä ole minkäänlainen superihminen, joka jaksaa ja jaksaa ja jaksaa. Miksi pitäisi aina jaksaa?

Jos ei jaksa, voi hakea kaupasta lapselle maksalaatikkoa, jättää pyykit pesemättä, laittaa lapselle vaikka filmi katsottavaksi tai lähteä vaikka ulos kaaosta pakoon. No, töissä on pikkuisen pakko jaksaa käydä, mutta ei sielläkään ole pakko paahtaa pää kolmatena jalkana, riittää vallan hyvin, että tekee sen, mikä pitää asiakkaat ja pomon suunnilleen tyytyväisinä.

Jos aikuisen seuran kaipuu tulee, mikä kieltää menemästä mukaan vaikka yhdistystoimintaan lastenkin kanssa tai alkamasta harrastaa, noh, vaikka posliininmallausta. Hymy ja tervehdys, siitä se lähtee, jopa kaltaiseni hiljaisen sielun aloitteesta tutustuminen.

Ja vielä se raha. Sitähän tuskin kenellään on tarpeeksi, vielä harvemmalla liikaa. Mutta se on melkoisen pieni summa, jolla pieni perhe pidetään ruoassa, puhtaana ja lämpäimänä. Kaikkea ei ole pakko omistaa, tärkeintä on olla onnellinen siitä, mitä on. Ja varmasti tärkeintä, mitä meillä yksinhuoltajilla on, on meidän lapsemme. Heistä olkaamme onnellisia.

Mutta joo, menen nukkumaan, menee jo turhan korkealentoiseksi paatokseksi tämä touhu.

 

[auringonsäde]

Jos ei jaksa, voi hakea kaupasta lapselle maksalaatikkoa, jättää pyykit pesemättä, laittaa lapselle vaikka filmi katsottavaksi tai lähteä vaikka ulos kaaosta pakoon. No, töissä on pikkuisen pakko jaksaa käydä, mutta ei sielläkään ole pakko paahtaa pää kolmatena jalkana, riittää vallan hyvin, että tekee sen, mikä pitää asiakkaat ja pomon suunnilleen tyytyväisinä.

Jep,tätä tulee harrastettua välillä =) Vaikka rakastan ruoan laittoa.Mutta kun on lapset,työ ja opiskelu niin ei haittaa vaikka sotkusta välillä.Ja kun nauttii elämässä niistä pienistä arjen asioista eikä tavottele kuuta taivaalta niin.... =)