Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Onnellinen koiratarina
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="jupida, post: 5036915, member: 7372"]</p><p>Huoh, tuossa katsellessani maassa tuhisevaa 3,5 vuotiasta sekarotuista rakasta tyttökoiraani, on vaikeaa kuvitella aikaa noin vuosi sitten. </p><p></p><p>Siitä on tullut nyt kuluneeksi noin vuosi kun pakkasin tuon pikkuisen koiran autooni, sen enempiä ajattelematta. Tutustuin Nettaan alunperin hevostallilla, johon minut oli kutsuttu eläinten huonojen olojen takia, puhumaan ja opastamaan hevosten omistajaa ja tallin pitäjää. Hän oli ns. niitä vanhoja hevosaikoja edelleenkin tunnustava. Nettaan ihastuin heti, vaikkei hän paljon meihin vieraisiin ihmisiin uskaltanutkaan kontaktia ottaa. Tuo pikkuinen, laiha takkukasa juoksi pitkät matkat hevosten vierellä meidän käydessä lenkillä ja alkoi pikkuhiljaa tulla jo rapsuteltavaksikin.</p><p></p><p>Eräänä iltana kun olin kotiin lähdössä, totesi paikan omistaja että jos haluasin voisin ottaa Netan mukaani. En ajatellut varmasti sillä hetkellä tippakaan järjellä, saatikka ammatti-ihmisen sellaisella, otin mukaani koiran, joka ei omistanut edes kaulapantaa ja pelkäsi erityisesti miehiä. Olimme aiemmin neuvotelleet parin hevosen myynnistä, mutta koska kauppoja ei tullut tämä oli ilmeisesti jokin ns. lohdutus, etten suuttuisi. Omistaja kun tuolloin todellakin apuani tarvitsi.</p><p>Ja voitte vain kuvitella mitä vanhempani ajattelivat minun viedässä tuon ihme otuksen heidän kotiinsa, asuin tuolloin väliaikaisesti heillä. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> </p><p></p><p>Ensimmäisinä viikkoina kaikki yhteinen aikamme meni luottamuksen rakentamiseen, tuo ei uskonut millään etten häntä hylkää. Seurasi vessaan ja joka paikkaan mukana, ainoastaan kotona uskalsi nukkua, muualla pelkäsi tulevansa jätetyksi. Tai nukkuihan tuo lopulta muuallakin, tosin ainoastaan jos pääsi syliin makaamaan. Kaikkia kovia ääniä pelkäsi, tai palkäsi oikeastaan kaikkea, etenkin sitä jos joku korotti ääntään tai heilautti äkisti kättään. </p><p>Miehiä ei päässyt paria metriä lähemmäs, ne kierrettiin kaukaa. Kaikki muut paitsi isäni. Iltaisin vedin koiran sohvalle päälleni makaamaan, näin näytin että hän on tässä laumassa muutakin kuin nyrkkeilysäkki, eikä hänen tarvitse koko ajan nöyristellä ja madella. Uskalsipas tuo sitten eräänä iltana jopa jo katsoa minun ruokalautastani..<img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p>Aluksi vastaan tuli kaikenlaisia ongelmia, Netta esim. puri mustasukkaisena bichon frise poikaamme, ei osannut jakaa sitä yhtäkkiä saamaansa huomiota. :/ Myös syöminen tuotti ongelmia, hän ei meinannut ymmärtää mitä nuo pienet kovat pallerot ruokakupissa olivat. Aiemmin ruokavalio kun oli koostunut pääasiassa makaronista ja paistetusta kananmunasta. Eläinlääkärikäyntejäkin tuli rokotusten ja muiden terveysasioiden hoidon takia melkoisen paljon viime syksylle.</p><p></p><p>Nyt vuotta myöhemmin tuo samainen koira on saanut 4 kg lisää painoa ja on vaihtanut kokonaan karvansa. Hän ei ole enää se pelokas pieni koira, vaan tervehtii innolla uusia ihmisiä, myös miehiä ja vaatii rapsutuksia ja huomiota osakseen. </p><p>Hän on ymmärtänyt, ettei häntä mihinkään hylätä ja jääkin iloisena välillä maalle entisten appivanhempieni hoitoon. Hän rakastaa huomiota yli kaiken, kiipeää edelleenkin välillä syliin nukkumaan, on oppinut hieman käyttäytymään muiden koirien kanssa ja hoivaa meidän frettipoikiamme.</p><p>Koulutuskin on edennyt hyvin, vapaanaolot, luoksetulot ja istumiset ja muut jutut sujuvat ongelmitta. Ei lähde edes pupuja jahtaamaan kun kielletään, menee jopa silloin maahan kun hieman huutaa perään.. Syksymmällä päästään varmaan opettelemaan myös pulkanvetoa. Hihnassa olo on edelleenkin hieman vetämistä, mutta ymmärrän tuon kun yhtäkkiä siinä piti alkaa kaupungissa kulkemaan.. Sivullinen ei tuosta edes huomaa että on joskus huonosti kohdeltu, vaikka kovia pamauksia ja joitakin uusia asioita vielä säikkyykin. Ja imuri on elämän kammottavin asia numero 1. </p><p></p><p>Nyt voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että päivääkään en ole katunut en edes vaikeina aikoina. Ja joskus kun se aika koittaa että hän vanhenee ja meidät jättää, niin se tulee olemaan yksi pahimmista kohtaamisistani asioista. Nyt taidamme siirtyä molemmat tuonne makuuhuoneeseen ja käskeä ukon mukaan.. :saint: </p><p></p><p>Tuossa vielä Netta meidän vanhuksen kanssa ja Netta uudessa kotikaupungissaan iltaa viettämässä ja rantailemassa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>http://www.aijaa.com/viewer.php?id=32946</p><p>http://www.aijaa.com/viewer.php?id=32945<br><br></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="jupida, post: 5036915, member: 7372"] Huoh, tuossa katsellessani maassa tuhisevaa 3,5 vuotiasta sekarotuista rakasta tyttökoiraani, on vaikeaa kuvitella aikaa noin vuosi sitten. Siitä on tullut nyt kuluneeksi noin vuosi kun pakkasin tuon pikkuisen koiran autooni, sen enempiä ajattelematta. Tutustuin Nettaan alunperin hevostallilla, johon minut oli kutsuttu eläinten huonojen olojen takia, puhumaan ja opastamaan hevosten omistajaa ja tallin pitäjää. Hän oli ns. niitä vanhoja hevosaikoja edelleenkin tunnustava. Nettaan ihastuin heti, vaikkei hän paljon meihin vieraisiin ihmisiin uskaltanutkaan kontaktia ottaa. Tuo pikkuinen, laiha takkukasa juoksi pitkät matkat hevosten vierellä meidän käydessä lenkillä ja alkoi pikkuhiljaa tulla jo rapsuteltavaksikin. Eräänä iltana kun olin kotiin lähdössä, totesi paikan omistaja että jos haluasin voisin ottaa Netan mukaani. En ajatellut varmasti sillä hetkellä tippakaan järjellä, saatikka ammatti-ihmisen sellaisella, otin mukaani koiran, joka ei omistanut edes kaulapantaa ja pelkäsi erityisesti miehiä. Olimme aiemmin neuvotelleet parin hevosen myynnistä, mutta koska kauppoja ei tullut tämä oli ilmeisesti jokin ns. lohdutus, etten suuttuisi. Omistaja kun tuolloin todellakin apuani tarvitsi. Ja voitte vain kuvitella mitä vanhempani ajattelivat minun viedässä tuon ihme otuksen heidän kotiinsa, asuin tuolloin väliaikaisesti heillä. :) Ensimmäisinä viikkoina kaikki yhteinen aikamme meni luottamuksen rakentamiseen, tuo ei uskonut millään etten häntä hylkää. Seurasi vessaan ja joka paikkaan mukana, ainoastaan kotona uskalsi nukkua, muualla pelkäsi tulevansa jätetyksi. Tai nukkuihan tuo lopulta muuallakin, tosin ainoastaan jos pääsi syliin makaamaan. Kaikkia kovia ääniä pelkäsi, tai palkäsi oikeastaan kaikkea, etenkin sitä jos joku korotti ääntään tai heilautti äkisti kättään. Miehiä ei päässyt paria metriä lähemmäs, ne kierrettiin kaukaa. Kaikki muut paitsi isäni. Iltaisin vedin koiran sohvalle päälleni makaamaan, näin näytin että hän on tässä laumassa muutakin kuin nyrkkeilysäkki, eikä hänen tarvitse koko ajan nöyristellä ja madella. Uskalsipas tuo sitten eräänä iltana jopa jo katsoa minun ruokalautastani..:) Aluksi vastaan tuli kaikenlaisia ongelmia, Netta esim. puri mustasukkaisena bichon frise poikaamme, ei osannut jakaa sitä yhtäkkiä saamaansa huomiota. :/ Myös syöminen tuotti ongelmia, hän ei meinannut ymmärtää mitä nuo pienet kovat pallerot ruokakupissa olivat. Aiemmin ruokavalio kun oli koostunut pääasiassa makaronista ja paistetusta kananmunasta. Eläinlääkärikäyntejäkin tuli rokotusten ja muiden terveysasioiden hoidon takia melkoisen paljon viime syksylle. Nyt vuotta myöhemmin tuo samainen koira on saanut 4 kg lisää painoa ja on vaihtanut kokonaan karvansa. Hän ei ole enää se pelokas pieni koira, vaan tervehtii innolla uusia ihmisiä, myös miehiä ja vaatii rapsutuksia ja huomiota osakseen. Hän on ymmärtänyt, ettei häntä mihinkään hylätä ja jääkin iloisena välillä maalle entisten appivanhempieni hoitoon. Hän rakastaa huomiota yli kaiken, kiipeää edelleenkin välillä syliin nukkumaan, on oppinut hieman käyttäytymään muiden koirien kanssa ja hoivaa meidän frettipoikiamme. Koulutuskin on edennyt hyvin, vapaanaolot, luoksetulot ja istumiset ja muut jutut sujuvat ongelmitta. Ei lähde edes pupuja jahtaamaan kun kielletään, menee jopa silloin maahan kun hieman huutaa perään.. Syksymmällä päästään varmaan opettelemaan myös pulkanvetoa. Hihnassa olo on edelleenkin hieman vetämistä, mutta ymmärrän tuon kun yhtäkkiä siinä piti alkaa kaupungissa kulkemaan.. Sivullinen ei tuosta edes huomaa että on joskus huonosti kohdeltu, vaikka kovia pamauksia ja joitakin uusia asioita vielä säikkyykin. Ja imuri on elämän kammottavin asia numero 1. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että päivääkään en ole katunut en edes vaikeina aikoina. Ja joskus kun se aika koittaa että hän vanhenee ja meidät jättää, niin se tulee olemaan yksi pahimmista kohtaamisistani asioista. Nyt taidamme siirtyä molemmat tuonne makuuhuoneeseen ja käskeä ukon mukaan.. :saint: Tuossa vielä Netta meidän vanhuksen kanssa ja Netta uudessa kotikaupungissaan iltaa viettämässä ja rantailemassa. :) http://www.aijaa.com/viewer.php?id=32946 http://www.aijaa.com/viewer.php?id=32945<br><br> [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ISÄ?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Työväenpuolueen hallitsemassa Britanniassa poliisi on alkanut tutkimaan ajatusrikoksia
2 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Millainen työmatka olisi muuten hyväksyttävä teille?
Tänään 05:50
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Onko kilttilän väki muka pelokkaita?
Tänään 04:32
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Subi = hampurilainen
Eilen 23:04
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Voiko joku samaistua
Eilen 22:42
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
'RKP-läinen' perinteinen sanonta on että 'suomalaiset on syntyneet lanta-kokkareesta.'
Eilen 22:08
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Juotko Matcha-teetä
Eilen 21:05
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Hypetetty ensi vuoden talouskasvu katosi kun pieru saharaan kun SAK vaati palkankorotuksia
Eilen 20:52
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Relaatio 1064
Started by lamp
Tiistai klo 00:03
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Media on täynnä pelottelua
Started by vierailija
Maanantai klo 07:59
Luettu: 839
Aihe vapaa
3.
SAK haluaa panna ostovoimakäyrän nousuun 10% palkankorotus kahden vuoden aikana
Started by vierailija
Keskiviikko klo 15:38
Luettu: 819
Aihe vapaa
4.
Eroottista sunnuntaita kaikille 🥰🥰🥰
Started by Rätti Väsynyt
Sunnuntai klo 09:33
Luettu: 653
Aihe vapaa
5.
Heippa fm vielläkö käyt täällä?
Started by 9MM.
Maanantai klo 02:04
Luettu: 635
Aihe vapaa
6.
Minkä ikäisenä seksi loppuu?
Started by vierailija
Eilen 10:36
Luettu: 614
Aihe vapaa
7.
Menkääpäs nyt sinne kaakoihin ryyppäämään, saadaan suomen syntyvyys kasvuun
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 13:21
Luettu: 549
Aihe vapaa
8.
Nämä keskustelupalstat ei enää viihdytä
Started by vierailija
Eilen 07:32
Luettu: 541
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Työväenpuolueen hallitsemassa Britanniassa poliisi on alkanut tutkimaan ajatusrikoksia
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
4.
Onko kilttilän väki muka pelokkaita?
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
5.
Saanko ampua kohta tuon naapurin louskuttajan?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
6.
Millainen työmatka olisi muuten hyväksyttävä teille?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Sisäministeri Mari Rantanen: Hallitus pyrkii työllistämään ensi sijassa suomalaisia työttömiä – ”Työperäisiä tulijoita tarvitaan vain täydentävästi”"
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
8.
Tapoin sokeritoukan
Latest: vierailija
21 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Onnellinen koiratarina
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
