Onko turvallista istua moottoripyörän kyydissä raskauden aikana?

Hei

Rakkain harrastukseni on moottoripyöräily miehen kanssa (nyt tulee onneksi toivottavasti uusia harrastuksia pikkuisen myötä, jos kaikki menee hyvin). Tiedän kyllä, että siinä riskinä on kaatuminen- kuten vaikka polkupyöräilyssäkin. Mutta entä muuten, oletteko saaneet aiheesta joitain neuvoja jostain? Onko se pieni tärinä vaaraksi alkiolle tai sikiölle? Onko matkan pituudella vaikutusta turvallisuuteen?

Yritin etsiä tietoa aiheesta, mutta en oikein löytänyt. En viistisi kokonaan lopettaa tuota harrastusta vielä, jos se luetaan "normaaliin elämään"- sitähän tässä kai pitäisi yrittää jatkaa, normaalia elämää, vaikka jalat eivät kosketa lattiaa :) .

T. kuumetta noin rv 5+6
 
hei

itse jatkoin mottoripyöräilyä noin viikolle 25 asti. silloin maha alkoi olla hankalasti tiellä, eli siis painui tankkia vasten.. ei ainakaan minulle tai vauvalle tullut mitään haittaa tästä, vauva nyt 2k ja terve. raskaus sujui ongelmitta. neuvolassa kehoitettiin harkitsemaan moottoripyöräilyn lopettamista kaatumisriskin takia.

anteeksi, ei ole isoja kirjaimia kun pidän vauvaa sylissä ja vain yksi käsi käytössä :)
 
En tiedä asiasta muuten, mutta juuri tuon turvallisuusriskin takia en menisi. Kolaririski kun kuitenkin on paljon suurempi kuin autoillessa. Sitten on vielä se suojattomuus kolaritilanteessa... Pienessä autokolarissa ei välttämättä vielä sikiölle satu pahasti, mutta en usko että minkäänikäinen sikiö selviäisi minkäänlaisesta prätkäkolarista.

Tärinän en usko sinänsä haittaavan, jos pysyttelette pääosin hyväkuntoisilla asfalttiteillä.

Mulla on itsellänikin kortti, ja kyllä kirpaisee kun en ajamaan pääse. :/ Mutta ehtiihän sitä sitten taas raskauden jälkeen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
En tiedä asiasta muuten, mutta juuri tuon turvallisuusriskin takia en menisi. Kolaririski kun kuitenkin on paljon suurempi kuin autoillessa. Sitten on vielä se suojattomuus kolaritilanteessa... .
Tää on just sellainen asia, joka pitää jokaisen itse miettiä. Eli mitä on valmis riskeeraamaan - jos haluaa jatkaa ajoa, niin täytyy olla valmis kohtaamaan se mahdollisuus, että menettää lapsen kolarin seurauksena.

Itse en aja moottoripyörää, vaan polkupyörää. Todella usein saan kuulla, että eikö toi ole ihan järjetöntä ja liian vaarallista. Minusta se ei ole, olen huolellinen ajaja. Ainahan voi joku toinen ajaa päälle vaikka itse olisi kuinka tarkkana, mutta samalla tavalla mitä tahansa itsestä riippumatonta voi tapahtua milloin vain (vaikkapa hullu puukottaja hyökkää kimppuun kaupungilla) eikä sille mitään voi. Elämä on täynnä riskejä.

Jotenkin mulla on sellainen hieman buddhalainen ajatusmaailma, että jos loukkaannun niin loukkaannun, jos kuolen niin kuolen, niinhän meille lopulta kaikille jossain vaiheessa käy. Toki tästä huolimatta yritän itse olla aiheuttamatta itselleni ja lapselleni/lapsilleni tai ylipäätään kenellekään vahinkoa. Mutta silloin tullaan just siihen, että missä se raja menee - pitäisikö pelata varman päälle ja jäädä kotiin vain siksi ettei mitään pahaa tapahdu? Mutta kotiinkin on moni kuollut...

 
Ainahan on se riski, että kaatuu tai joutuu kolariin. Tekisin kuten omatunto sanoo, mutta jos harrastus on rakas, niin en raskauden takia lähtisi luopumaan siitä. Elämä on muutenkin niin riskaabelia. Lopettaisin itse kun se käy hankalaksi mahaa ajatellen.

Tärinästä tuskin on haittaa, voivathan naiset raskaana ollessa ratsastaakkin ja siinä rasitus ja tumpsutukset ovat ihan toista luokkaa vaikka keventämällä menisikin.

Toivotan hyvää ajokautta teille miehenne kanssa =)
 
Mopoilu on ihan parhautta!!! :heart:
Joo, kaikessa on riskinsä, ja itse pitää miettii sitten se asia. Mä ajattelin ainaki istuu pärrän kyydissä mikäli saumaa tulee, ja kamutkin on tehny nii kauan kun masu vaan on sallinu :)
Toivon vaan lämpimiä mopokelejä kaikille ajelijoille ja turvallista matkaa :heart:
 
Täällä samaa miettinyt... uskaltaa siis kyytiin mennä, vielä näillä varhaisilla viikoilla, kun masu ei ole tiellä...

Pyörällä olin viime raskaudessa kolarissa, ja olin silloin ihan alussa viikolla 5, odotus päätyi keskenmenoon viikolla 12, tuskin tällä kolaroinnilla kuitenkaan oli merkitystä km:lle, kun ei välittömästi alkanut vuotaa tms.
 
Mä lopetin polkupyöräilyn kun tulin raskaaksi, oli niin pitkään ja hartaasti odotettu tää raskaus että olin varsinkin alkuun aika ylivarovainen. Sitten kuitenkin yhtenä päivänä rv8 oli tosi kova kiire ja hyppäsin fillarin selkään. Kaaduin heti kun ylitin tietä! Satoi ja ajoin ratikkakiskoon, melkein jäin auton alle.. Lääkäri sanoi, ettei pyörällä kaatumisesta ole haittaa ennenkuin on kunnolla masua, ilmeisesti pahoistakin autokolareista vauva selviää usein ihan kunnossa. Kohtu ja lapsivesi suojaavat, vaimentavat iskua.. Kunhan istukkakin vain pysyy kiinni. Oikeastaan syy miksi lakkasin pyöräilemästä oli se, että olin älyttömän hajamielinen vars. alkuraskaudessa ja motorinen keskittyminen jotenkin heikkeni ja tasapaino tuntui erilaiselta. Mutta se jotenkin meni ohi, nyt on jo rv31 ja kevään tullen olen ajanut fillarilla muutaman kerran ihan tyytyväisenä. Vain huomatakseni että olen tooosi huonossa kunnossa.. Tällaisia lavertelevia mietteitä mulla.
 
Hei

Kiitos kaikille vastauksistanne.

Soitin eilen (ensimmäistä kertaa ikinä) neuvolaan ja kysyin samalla tuosta moottoripyöräilystä. Siitä ei kuulemma ole olemassa mitään virallista suositusta, mutta terveydenhoitaja sanoi, että hän suosittelisi etten jatkaisi tuota rakasta harrastustani nyt, kun olen raskaana. Hän sanoi, että tärinästä ei ole haittaa, mutta äkilliset kiihdytykset ja mahdolliset äkilliset jarrutukset voivat olla vaaraksi alkiolle/ sikiölle. Istukka kun ei ole vielä kunnolla kiinnittynyt kohtuun kuin vasta n. viikolla 17-18. Alkio voi siis irrota, jos pahasti käy. Toinen syy, minkä hän sanoi, on tuo onnettomuusriski. Onnettomuuksia toki voi sattua yhtä hyvin pyöräillessä (pyöräily on sallittua), kävellessä, autoillessa tms. Moottoripyörän päällä matkustaessa on toki kovin suojaton mutta sitä onnettomuusriskiä en itse osaa pitää ihan niin suurena syynä moottoripyöräilystä luopumiseen kuin tuota irtoamisvaaraa kiihdytyksissä. Ajellakin voi niin monella tapaa, esim. rauhallisena sunnuntaina hiljaksiin tiellä, jossa ei ole paljon liikennettä... Luulen, että tuollaisessa tilanteessa uskaltaudun joskus tänäkin kesänä pyörän kyytiin mutta muuten taidan kyllä nyt sitten jättää rakkaista rakkaimman harrastuksen vuodeksi tauolle. Kirpaisee, mutta mitäpä en tekisi oman pikku palleroni vuoksi. Tämä on muuten ihan ensimmäinen konkreettinen asia, josta olen joutunut oman lapseni takia luopumaan :) . Mielihyvin luovunkin, kunhan vain saisin pitää pikkuruiseni!

Hyvää kevättä kaikille!
 
Hyvä, että sait neuvolasta jotain päätöstä tukevia neuvoja.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että noihin neuvoloiden ohjeisiin kannattaa aina suhtautua pienellä varauksella - toki ne suuntaa antavat, mutta lopulta päätös on kuitenkin itse tehtävä.

Esim. tietääkö neuvolantäti oikeasti miten paljon äkkikiihdytyksiä ja -jarrutuksia moottoripyöräillessä tapahtuu, jos hänellä itsellään ei ole mitään kokemusta asiasta?

Esim. minulta neuvolantäti kielsi pyöräilyn kokonaan "Kun se on niin kamalan vaarallista talvella ja voit kaatua" - lokakuussa, kun pyörätiet olivat vielä sulana! Pyöräilin läpi talven niin kuin ennenkin, vain muutama päivä jäi välistä liukkaan kelin takia. Minusta tuntui, että tuo täti ei ollut itse koskaan kokeillut pyöräilyä talvella, yleisesti ottaen vain ajatellaan, että kun on talvi, ei voi pyöräillä, koska on tosi liukasta. Mutta ilmasto on muuttunut ja ainakin täällä Etelä-Suomessa on tiet sulana lähes vuoden ympäri. Eikä esim. lumi tee pyörätien pintaa yhtään liukkaammaksi kuin kesällä, jos on asianmukaisin renkain varustautunut. Vasta kunnon jää tiellä oikeasti vaikuttaa ajoon.

Toinen asia, missä olen huomannut neuvoloiden neuvojen yleisluontoisuuden on nuo ravitsemusasiat liittyen mitä raskausaikana saa syödä ja mitä ei - itse kun on ammattinsa puolesta tavallista paremmin perillä asioista, niin ymmärtää, ettei neuvolantäti ole ravitsemustieteen tai elintarviketekniikan ammattilainen, hän on terveydenhoidon ammattilainen ja neuvoo ravitsemusta ja elintarvikeasioita todennäköisesti vain suppean tietämyksen pohjalta. Silloin on helpompi ja turvallisempi varmuuden vuoksi kieltää joku epäilyttävä asia kun ottaa oikeasti selvää asiasta ja vastuuta siitä.

Meni vähän aiheen sivuun tämä asia nyt, mutta tulipa mieleen... =)
 
Höh, minä kai hain eilen moottoripyöräni talvisäilöstä tohon pihaan. Aattelin kyllä sillä ajella nii kauan kuin on mahdollista. Sitäpaitsi eikös se järjen käyttö ole sallittua noissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa? ;) Jarruttaa voi jo ajoissa ettei tartte mitään äkkiänäisiä tehä (eikä mitenkää turvallistakaa). Ja kiihdytyksestäki olen tasan sitä mieltä, että kyykkiksillä ajavilla ei ole mitään järjen hiventä, kun risteyksistä pitää lähteä kaasu pohjassa. Mulla ei ole kyykkyä eikä tule olemaan. Ite kuulun rauhallisiin ajajiin ja tasan ajan niin kauan kunnes se kielletään. Parin viikon päästä elämäni eka neuvola, joten enköhän siellä kuule sitten tuomion.

P.s. Voi hevosen selästä ihan samalleen tippua jos se esim. pillastuu. Ja ratsastus on kuitenkin sallittua...
 
No niin.

Kävin tänään Väestöliiton klinikalla juttelemassa (olemme siis olleet siellä hoidoissa). Hoitaja oli sitä mieltä, että moottoripyöräilyssä ei ole muuta vaaraa kuin onnettomussriski ja sehän on kaikessa muussakin, mm. pyöräilyssä ja ratsastuksessa. Kiihdytykset ja jarrutukset eivät hänen mielestään ole vaaraksi alkiolle, eikä tärinä. Ja muutenkin liikuntalajeja, rankkojakin, saa harrastaa niin kauan kuin ne tuntuvat hyvälle. Mutta upouusia, rankkoja lajeja ei kannata aloittaa, vaikka niistäkään ei ole TODETTU olevan vaaraa alkiolle.

Moottoripyöräilyyn siis tuli lupa, jopa suorastaan kehotus :). Jihaa!!!!!!!!! Alkio on kuulemma näin alkuvaiheessa niin hyvin suojassa kohdussa, että sille on vaikea aiheuttaa vahingossa keskenmeno. Ja toisaalta, jos keskenmeno on tullakseen, sitä ei voi myöskään estää. Tärkeintä on kuunnella omaa vointia ja tuntemuksia. Ja kun masu kasvaa isommaksi, voi alkaa jo harkita enemmän, kannattaako lähteä ajamaan/ kyytiin, sillä liikkuminen käy kömpelömmäksi ja sikiö ei enää ole ihan niin pehmeässä pesässä kuin näin alussa.

Mutta siis naiset, moottoripyörän kyytiin vain tervettä maalaisjärkeä käyttäen (siis ei sinne pahimpiin ruuhkiin). Hih!
 

Yhteistyössä