Onko totta, ettei perheenäiti pysty sairastamaan?

Olen raskaana, kuumeessa, nuhassa ja aivan poikki ja silti mies velvoittaisi minun hoitamaan lasta myös nyt illalla hänen ollessa kotona. Olen itsekäs, laitoin tulpat korviin ja menin makkariin peiton alle. Sielläpähän pärjätköön edes illan ilman äitiä! Aargh! Onko muilla samanlaista???!

 

ihan oikein teit!

 

Ajoittain

 

No vastaus kysymykseesi on että ei ole samanlaista,kyllä meillä se joka on kipeä saa levätä kun toinen on kotona.: /

 

Totesin vain mielessäni, että mun on levättävä että jaksan huomenna hoitaa lasta aamusta ilta kymmeneen.

 

Miksei mies hoida lastaan vapaaehtoisesti kun kerta kotona on ja sinä olet sairas?

 

kutsuisi moista empatiakyvytöntä, saamatonta otusta mieheksi. Oikeassa suhteessa aikuinen ihminen ottaa puolisonsa huomioon, erityisesti jos toinen on sairas ja voi olla avuksi. Silloin se terve tietenkin pyörittää huushollin aina kun mahdollista.

 

Hänellä pitkä työpäivä takana 6-17, joten väsyttää varmasti. Jotenkin olen tottunut tuohon empatiakyvyttömyyteen. En varmaan edes tiedä muusta. Väsyttää vaan, kun alkuraskauden (rv11) pahoinvointi on paha, oksentelen vähintään 5xvrk ja tämä nuhakuume nyt vielä päälle. 11kk ikäinen hyvin eloisa lapsi syötettävänä, vahdittavana. Meillä ei myös ketään kuka voisi auttaa.

 

Niin ja vielä tuosta miehestä. Hänen on jotenkin vaikea käsittää, että olen kipeä, ei ole ennenkään apua tai sääliä herunut. Varsinkin tämä alkuraskauden väsy ja pahoinvointi on siitä ihan huuhaata, tai ainakin minusta tuntuu siltä...

 

Meillä saa sairastaa just silloin kun on kipeä. Mies vaihtaa menojaan ja työvuorojaan sen mukaan, että tarviinko apua vai en. Mä olin raskauden alussa muutamaan otteeseen sairaalassakin tipassa pahoinvoinnin takia ja kotonakin siis tosi heikossa hapessa. Mies rukkas vuorojaan ja otti vapaata ja mitälie kaikkea se onkaan kikkaillut sillä aikaa, kun mä olen ollut pää pöntössä. En tarkalleen edes tiedä.

Mutta juu, kuka vaan meistä on kipeänä niin huoli pidetään.

 

Kylläpä nyt tulee surku olo. Äskenkin kuulin kun mies on toisessa päässä asuntoa ja lapsi keikkuu sohvalla niin eiköhän minun pitänyt juosta lasta pelastamaan Ei helkatti, en ymmärrä miten huomisesta selvitään hengissä. Aamusta iltakymppiin.

 

Miksi ihan oikeasti naiset hankkivat lapsia kaikenmaailman onnettomien tapauksien kanssa?

 

Siksi varmaan, kun aviomiehenmalli katsotaan omasta alkoholisti-pettäjä -isästä, halutaan niin kovasti perustaa perhe. Asetelma muuttui meidän suhteessa täysin, kun lapsi syntyi. Tämä toinen tuli ehkäisystä huolimatta.

 

saan kyllä tarvittaessa levätä... mutta kun tokenen sotkun raivaus odottaa.

 

Meillä saan kyllä levätä sitten JOS mies on kotona, on yrittäjä ja töitä on todella paljon, yrittää usein tulla ajoissa kotiin jos oon kipee, mutta harvoin se onnistuu. Eli käytännössä se ei aina onnistu, onneks sitä ite sairastaa suht harvoin. Jos mies kipeenä niin ei sillonkaan pysty itse töistä olemaan pois, ehkä lyhentämään päivää jonkun verran ja saa kyllä kotona levätä.

 

Juttele sille miehelle ihan asiallisesti tuntemuksistasi, tokkopa tuo niin sydämetönkään on että jättää ihan huomiotta. Lisäksi jos sä juokset sitä lasta pelastamaan ja olet kuulolla koko ajan niin kyllä se mies tietää sen ja hyväksikäyttää varmasti ihan tahallaan tilannetta painumalla omiin hommiin, kun sä tuut tarvittaessa kuitenkin. (enkä nyt sano, että tartteis antaa lapsen pudota sohvalta tietenkään, vaan tee selväksi että tosiaan lapsi on isänsä vastuulla sillä välin kun lepäät)
Mulla on paraikaa tosi paha flunssa päällä ja olo on ihan raato. Kotona mulla on tässä 5 vuotias kuumeinen lapsi joka oksentaa, 3 vuotias toipilas joka painaa energiallaan nyt joka suuntaan ja 6kk vauva joka ei syö eikä nuku kun on niin tukossa räästä. Oli kyllä kamala päivä ja mies töistä tullessaan ihan sanomatta otti ohjat käsiinsä ja mä pääsin lepäämään flunssaani pois. Lisäks se hoisi noi kaks isompaa edellisenä yönä kun itse valvoin vauvan kanssa.
Eli ei toi ole ok sun mieheltä mun mielestä, tosi ikävää ja itsekästä.

 

[QUOTE="Aapee";28408179]Siksi varmaan, kun aviomiehenmalli katsotaan omasta alkoholisti-pettäjä -isästä, halutaan niin kovasti perustaa perhe. Asetelma muuttui meidän suhteessa täysin, kun lapsi syntyi. Tämä toinen tuli ehkäisystä huolimatta.[/QUOTE]

Voiko noin tyhmiä edes olla? Ilmeisesti voi.

 

Mulla on aivan ihana mies,yhdessä oltu 14 v.

mutta...Jotenkin ei TAJUA miten väsyneenä / kipeänä tarvitsisin apua. Minä hoidan päaäsiassa aina lapset / kodin. pahasti kipeänä en ole ollutkaan,mutta muutenkin tosi harvoin mies auttaa pidempään kuin puoli tuntia.

Ymmärrän ap:ta täysin.

 

Meillä samaa vikaa. Kun mies sairastaa, on todella kiepä, ei tee mitään. Kun minä sairastan, laitan ruuat, hoidan lapset jne. Viimeksi mahataudissakin juoksin pannuhuoneessa ja mies istui katsomassa teeveetä ja valitti kun huono olo. Itselläni tuli molemmista päistä, miehellä tauti alkoi vasta seuraavana päivänä.
Eikä ole eka kerta.

 

[QUOTE="vieras";28409314]Meillä samaa vikaa. Kun mies sairastaa, on todella kiepä, ei tee mitään. Kun minä sairastan, laitan ruuat, hoidan lapset jne. V[/QUOTE]

Ööö, miksi teet noin??Mies tajuaa sairastaa rauhassa niin sun pitää kipeänä sit olla marttyyri ja laittaa ruoat ja hoitaa lapset jne??? Makaa kipeänä ja JÄTÄ tekemättä ruoka ja hoitamatta lapset ja yksinkertaisesti vaan sanot miehelle (jos ei itse tajua) että nyt on niin että sun vastuulla on lapset ja huusholli, piste. Naiset vaan on usein itse itsensä paskaan tilanteeseen asettajia ja sit ne vielä valittaa siitä... Miehet on röyhkeämpiä niin kuin tuollaisessa tilanteessa pitää olla jos toinen on niin urpo että ei omaehtoisesti tajua auttaa kun toinen on kipeänä.

 

No onko se sitten oikein että äiti ei tee niitä ruokia ja muita ja kaksivuotias elää koko päivän kahdella piparkakulla jotka isä antaa kun juo itse kahvia? Tai tosiaan putoaa keittiön pöydältä ja tunkee ruuvimeisselin pistorasiaan ja repii verhot alas. Ihan oikeasti, tuollaisia "miehiä" on, minullakin _oli_

Ei minulla ole todellakaan sydäntä jättää _lastani_ heitteille vaikka kodin voisinkin jättää.

 

pitsataksi kulkee, ja miehelle voi sanoa, että syöttää sille strykniiniä kostoksi jos sen välinpitämättömyyhden takia lapselle tapahtuu jotain pahempaa. no ehkei, mutta mitä te oikeen teette jos lapsi tunkee ruuvimeisseliä seinänreikään ja mies vaan torveloi muualla? mä pitäisin niin kauhean huudon, että ihan jo pelosta mies olisi tarkempi. ja olen muutaman kerran pitänytkin, vaikka tuo on periaatteessa suorastaan parempi huoltaja kuin minä. mutta onhan siinä jotain miehen slarviutta.

mutta siis, kun vauva lipsahti miehen käsistä sängylle laskiessa sen viimeiset kolmekymmentä senttiä, kun piti niin huolettomasti kiinni, niin oli siinä ja siinä etten ollut miehen kurkussa kiinni. ja mulla oli sentään kipeä sektiohaavakin. sanoin, että tapan sen jos tuo toistuu. sillä hetkellä ihan tarkoitinkin sitä. enkä ole mitenkään erityisen murhanhimoinen ihminen. oli vain senverran kova suojeluvaisto. missä se teidän on, jos pitää vain hämmästellä?

 

Koita AP jaksaa tämä päivä! Haleja!

 

Njmmm.. Meillä oli joku prkleen vatsapöpö pari viikkoa sitten, molemmat aikuiset voi pahoin ja 1/3 lapsista myös. 2/3 lapsista (1v ja 4v) olivat täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Jännästi se meni niin että minä makoilin täällä sohvalla ja aina välillä yritin lapsille laittaa ruokaa ja vaihdella kakkavaipat ja mies makasi makkarissa pimeessä sairastamassa.

Täytyy jatkossakin hoitaa omat sairastamiset niinkun tässä alkuvuodesta mulle kävi että sairastuin sepsikseen ja keuhkokuumeeseen ja 549 tulehdusarvoilla pääsin teholle lepäilemään. Sillon onnistui sairastaa pari viikkoa ihan rauhassa.

 

Itse olisin tuollaisesta kohtelusta ikuisesti katkera. En pystyisi elmämään tuollaista elämää missä toista ei kunnioiteta. Kyllä kipeänä olevaa kuuluu hemmotella, kun on muutenkin paha olla. Meillä sairaana olevalle tuodaan herkkuja ja annetaan sairastaa rauhassa.