onko totta, että yksin lapsen kanssa on vaikeaa ja väsyttävää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja åsa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kun menin esim. maratonille palkkasin hoitajan. Kaikki säästöt hupeni 7 vuodessa kolmen lapsen kanssa, mutta ei meillä mielestäni ollut vaikeaa. Paljon vaikeampaa oli katsoa elämäänsä kyllästynyttä nelikymppistä äijää ennen eroa.
 
ei ole raskasta ollut missään vaiheessa ja tyttö nyt 2v7kk,erottiin tytön ollessa 1v ja silloinkin sain hoitaa tytön lähes yksin.

tyttö joka toinen vloppu isällään.
ja jos tarvii hoitajaa niin onhan niitä:mummi,mummu,vaari,täti,eno,kummit,kaverit....noista ei onneksi pulaa :heart: =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja åsa:
siis te joilla ei ole puolisoa jakamassa arkea. miten te jaksatte? minne viette lapsen hoitoon, kun menette viihteelle?

Hyvin jaksan,kaverit,äiti,sisko ym. auttaa aina kun pitää kaupassa käydä tai siivota yms. Kun menen viihteelle niin äitini,siskoni tai kummi katsoo pikkuista. Onhan se raskasta mut se vaan vaatii järjestelyä.
 
musta pahinta tässä on yksinäiset illat se ettei ole ketään aikuista jakamassa arkea, ei niinkään se arjen pyörittäminen vaik se onkin yksin erilaista. onhan se erilailla raskasta kuin parisuhteessa eläessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
musta pahinta tässä on yksinäiset illat se ettei ole ketään aikuista jakamassa arkea, ei niinkään se arjen pyörittäminen vaik se onkin yksin erilaista. onhan se erilailla raskasta kuin parisuhteessa eläessä.

Mä taas nautin,,, saa katsoa leffoja, lukea ym ym
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
musta pahinta tässä on yksinäiset illat se ettei ole ketään aikuista jakamassa arkea, ei niinkään se arjen pyörittäminen vaik se onkin yksin erilaista. onhan se erilailla raskasta kuin parisuhteessa eläessä.

Mä taas nautin,,, saa katsoa leffoja, lukea ym ym

ei sitäkään aina jaksa.. ei ole ketään kenen kainaloon käpertyä tai kelle höpöttää. sitä paitsi mulla on nukahtamisen kaa ongelmia niin illat seitsemästä puolille öin on joskus tuskastuttavan pitkiä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
musta pahinta tässä on yksinäiset illat se ettei ole ketään aikuista jakamassa arkea, ei niinkään se arjen pyörittäminen vaik se onkin yksin erilaista. onhan se erilailla raskasta kuin parisuhteessa eläessä.

Peesi tälle! Ja sitä läheisyyttä ja hellyyttä kaipaa, ja aikuista keskusteluseuraa.

Mutta on arkikin rankkaa. Mulla lapsia on kaksi, poika 3v9kk ja tyttö 1v2kk ja olen kakkosen odotusajasta saakka ollut yksin, kohta 2 vuotta. Kaikki yöheräilyt hoitanut yksin, esikoisen uhmaiän - yksin. En voi sanoa, että kovin tyytyväinen elämääni olisin. Ikävä kyllä.

 
no en mie ainakaan koe tätä mitenkään raskaaksi. Mun nuorin oli 6kk ku erottii sen isän kans. Tytöt on nyt 9v ja nuorin kohta 3v eli noin 2,5vuotta tullu jo yksin pyöritettyä tätä arkea. Ja jos viihteelle haluan nii tytöt on mummolassa tai vanhin isällään. Nuorimman ämmi ja pappa soittavat tyttöä sinne tuon tuostaki. Pappa saattaa hakea tytön sinne perjantaina kun pääsee töistä ja tuo takas joko lauantaina tai sunnuntaina.
Mie oon joskus miettiny et kuin tähän kukaan mies enää sopii kuvioihin ku on nii tottunu yksinhuoltajana olemiseen :D ...tulee vaan sotkeen kuvioita
 
Lapsi on jo 3-vuotias, yöheräilyjä ei ole enkä jaksaisikaan yksin jos vielä pitäisi öisin herätä yksin. Eniten kaipaan toista ihmistä iltoihin, kainaloa mihin käpertyä, syliä mihin kömpiä... Tuleepas inhottavan yksinäinen olo ihan kun vaan kirjottaa asiasta.
 
Niin juu, ja viihteellä olen käynyt viimeeksi joulukuussa eikä ole ihan hetkeen näköpiirissä että pääsisin lähtemään. Ei ole lastenhoitajaa. Jomman kumman saa muutamaksi tunniksi esim. kummeilleen tai mummille tai isompi on isällään mutta molemmista yhtäaikaa eroon... En edes muista koska olisin viimeeksi ollut. Kukaan ei halua noita yhtäaikaa ottaa hoitoon ja niin satumaista tuuria ei ole käynyt, että molemmille löytyisi hoitaja.
 

Yhteistyössä