Onko toivoa?

[pikkanen76]

Olen pidemmänaikaa seurannut keskusteluja ja vasta nyt ensimmäistä kertaa uskallaudun itse kirjoittelemaan...

Minä ja mieheni olemme yrittäneet lasta kohta kaksi vuotta, tästä viimeinen vuosi lapsettomuushoidoissa. Ensimmäisen koeputkihedelmöitys tehtiin helmikuun 06 lopussa, josta kiinnitysyritys. Huhtikuun lopussa tehtiin ensimmäinen PAS, josta aikaisella verikokeella nega. Koska kuukautiset eivät kuitenkaan alkaneet normaalisti tein apteekin raskaustestin muutaman päivän päästä verikokeesta ja sain siihen ihka ensimmäisen haamuviivan. Noin viikon kuluessa tästä plussa näkyi jo selvästi. Olimme tänään ensimmäisessä ultrassa ja pieni sikiöpussi näkyi siellä. Lääkärin mielestä tämä oli kuitenkin raskausviikkoihin (noin 6+0) nähden liian pieni, eikä antanut siksi liiaksi toiveita. Ohjeeksi saimme odottelua ja ajan uuteen ultraan muutaman viikon päästä. Tämä odottelu tuntuu niin piinaavalta...Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta joko luonnollisesti tai hoitojen avulla, jossa raskaus olisi alun ""hitaudesta"" huolimatta mennyt onnistuneesti loppuun asiasta? Pienikin toivon kipinä antaisi voimia taas eteenpäin...

 

[***]

Kyllähän raskaushormoonia ainaki erittyy, jos plussa tuli, että raskaus on alkanut. Voi kun kaikki jatkuisi hyvin teiän kohalla.Toivon teille onnea.Kokemusta ei ole valitettavasti itellä vastaavasta.

 

[jeppu]

Hei!

Meille tehtiin varhaisultra rv 7+, ja sikiö oli keskiarvoja pienempi. Lääkäri oli vähän siitä huolissaan, ja kehotti meidän uuteen ultraan muistaakseni rv 10+. Siinäkin sikiö oli vielä hieman normaalia pienempi, mutta oli kuitenkin kehittynyt normaalisti. Rv 13+ oli taas ultra, ja nyt sikiö oli jo lähes normaalin kokoinen. Tällä hetkellä menossa rv 18+.

Joten kai sitä toivoa aina on! Paha tietenkään sanoa tietämättä tilannettanne tarkemmin, ts. miten paljon liian pieni sikiönne on ollut. Mutta vaihtelua sikiöiden koossa jonkin verran esiintyy, meidän lääkärimme ainakin sanoi, että ehkä tulokas tosiaan vain on vähän muita pienempi. Eikä noissa ultrissa aina saada edes sitä kokoa ihan tarkasti mitattua.

Tsemppiä teille! Pidän peukkuja puolestanne

 

[Kokemus]

Hei!

Minulla oikeastaan on ollut tismalleen samanlainen tilanne kuin tiellä. Ensimmäisetsä tuoresiirrosta + joka meni kesken melkein saman tien ja sitten viime vuoden lopulla ensimmäisestä PAS:ista plus. Minulla PAS:in hcg arvot olivat ihan hyviä, mutta heti ensimmäisestä ultrasta lähtien oli selvää että alkio oli viikkoihin nähden liian pieni. Pari viikkoa tilannetta seurattiin viikolla 8 asti, kasvu koko ajan hidasta ja alkio liian pieni ja sitten viikolla 8 oli syke loppunut.

Näin kävi valitettavasti meille, mutta olen kuullut myös monia päinvastaisia tarinoita. Toivotan teille jaksamista. Omasta kokemuksesta tiedän että epävarmuudessa eläminen, toivominen ja samalla pekääminen, on todella raskasta.

 

[Pikkanen76]

Kiitokset näistä toivonkipinöistä, heti tuli hieman parempi olo... joka tosin loppui tänään kun menkat alkoivat. Yritän nyt lohduttautua sillä, että ainakin toivoa raskautumisesta on jatkossa.
Kokemus, pahoittelut sinulle ja voimia eteenpäin. Saanko kysellä miten olette jatkaneet tästä eteenpäin? Tehtiinkö teille jotakin tutkimuksia, mistä ""hidas"" kehitys voisi johtua?

 

[Kokenmus]

Hei!

Pahoitteluni että teillekin kävi huonosti. Toisaalta tilanne on juuri niinkuin sanoit eli se, että raskaus on kuitenkin yrittänyt alkaa on erittäin positiivinen asia. Positiivista kannaltasi on myös se, että vuotosi alkoi itsestään. Minä jouduin kaavintaan ja sen jälkeen sain kystan toiseen munasarjaan joten seuraavaa yrityskertaa jouduttiin odottamaan melkein puoli vuotta.

Meillä oli nyt toukokuussa toinen IVF/ICSI ja testasin kotona pp 13 negaa reilu viikkoa sitten. Pidinkin aika todennäköisenä sitä, että eihän joka siirtokerrasta voi raskautta alkaakaan. No, vuotoa ei kuitenkaan kuulunut ja nyt viime viikonloppuna tein uuden testin joka näyttikin plussaa. Eli taas tismalleen samanlainen tilanne kuin teillä. Kävin veritestissä ja iltapäivällä saan tietää hcg arvot niin selviää minkälainen raskaus tässä tällä kertaa on menossaa...

Meillä ei ole (ainkaan vielä) erityisesti tutkittu mistä mönkään menevät raskaudet voisivat johtua. Tyypillisesti alkion hidas kasvu ja keskenmenot tässä vaiheessa johtuvat kuulemma kromosomihäiriöistä => alkio ei ole kehityskelpoinen. Meillä lääkäri ainakin sanoi silloin että vielä ei ole mitään syytä huoleen ja että kyseessä olisi vain huono tuuri.

Täällä eletään jälleen piinaavissa tunnelmissa. Tuntuu että eihän tämä enää voi olla totta. Jos raskaus ei tälläkään kertaa ole ns. normaali niin sitten täytyy kyllä vakavasti keskustella lääkärin kanssa siitä pitäisikö tehdä jotain kromosomitutkimuksia.

Toivottavasti ole itse jo vähän toipunut ja saanut jo katseen eteenpäin.