Onko teistä synnyttäminen muka niin kamalan kivuliasta?

se kipu oli aivan helvetillisen hirveetä, varmaan osittain tarjontavirheestä johtuen, mut siitäkin huolimatta synnyttäminen oli IHANAA

 

Fyysisesti sattui tosi paljon mutta synnyttäisin kyllä sen puolesta neljännen kerran ihan milloin vaan. Henkisesti oli niin kamalaa(varsinkin viimeinen synnytys), että sen takia en enää ikinä synnytä alakautta.

 

No jos mä ekaa synnyttäessäni olisin tiennyt miten kipeää tokan synnyttäminen tulee tekemään, niin olisin naureskellut koko synnytyksen..

Tokaa siis käynnisteltiin ja vihdoin lopullinen synnytys käynnistettiin salissa kalvojen puhkaisulla. Kaikki tapahtui alle kolmessa tunnissa ja otti niin jukolauta kipeää, etten semmosta kipua olisi voinut uskoa olevankaan. Oikeasti iski pakokauhu ja vielä pitkän aikaa sen jälkeenkin iski se pakokauhu, kun synnytystä ajattelin. Ei auttanut ilokaasut eikä mitkään siinä tilanteessa. Hrr.. Positiivista tietysti se, että se kesti vain niin lyhyen aikaa.

 

Lapseni syntyi otsa eellä ja se oli todella kivulias synnytys.
Toinen käynnistettiin joten ei ole kokemusta vielä ainakaan kivuttomasta synnytyksestä

 

Sattuihan se ihan helvetisti, mutta kun tiesi kivun syyn ja sen ettei siihen kuole, sen kesti.

Huusin kyllä, koska se helpotti kivunsietoa. Kipu loppui kuitenkin siihen, kun vauva tuli ulos joten ei jäänyt mieleeni mitenkään erityisen rankkana kokemuksena eikä siltä tuntunutkaan. Paljon pahempia kipuja olen fyysisesti kokenut jotka ovat jopa traumatisoineet.

 

Ilman puudutuksia ja ilokaasua mentiin (ei ehtiny saada) ja kyllä se kipu oli kova mutta ei siihen kuollut. Kyllä sen kesti. Hyvät muistot jäi, toivotaan vaan että toinenkin sitten tulevaisuudessa olis samanlainen.

Mun tuurilla se ei nimittäin enää meekään niin nätisti

 

eka synnytys meni hienosti ja sen pienen hetken tuskan unohti pian kun sai nyytin syliin,toinen synnytys oli kivulias ja ei meinannu poika tulla ulos...ja no kuopus täyttää nyt jo 3 ja vielläkin on kammotus päällä,muistan tuskan ja kivun hyvin.molemmat pakosta luomuna,ja ilokaasusta tuli van pahempi olo eli en käyttänyt sitäkään.jos joskus tulee seuraava kerta ni pidän huolen siitä että pamahdan sairaalaan jo heti ku eka supistus tulee,ni ehkä kerkeis saada jonkin näköisen piikin

 

oli kyllä. 4 kertaa synnyttäny ja kivut niin kovia että muistikin kadonnut. esikoisen synnytyksessä reilu tunti pimeenä, ei mitään muistikuvaa.

Aika tutulta kuulostaa.

 

Esikoinen syntyi ilokaasun ja epiduraalin avulla. Käynnisteltiin ensin ja kyllähän se kävi ihan tajuttoman kipeetä. Huutaminen helpotti mutta kätilö kielsi senkin Mutta oikein hyvä mieli jäi synnytyksen jälkeen ja jotenkin kuitenkin tykkäsinkin siitä. Epiduraali toi mulle taivaan, nukahtelinkin jopa hiukan.

Kuopus taas syntyi hätäsektiolla, joten se oli ihan erilainen tilanne.

 

Kyllähän se avautumisvaihe on ollut kaikista kivulias, kolmannesta pärjäilin melko pitkään pelkällä ilokaasulla vaikka kalvotkin puhkaistiin, mutta siitä tuli niin huono olo, että oli pakko ottaa epiduraali. Ponnistus on minulla ollut helppoa, eka alatiesynnytys oli meidän toinen lapsi (eka päätyi kiireelliseen sektioon) ja vaikka pojan päänympärys oli 38cm ja painoa nelisen kiloa tuli 20min ponnistuksen jälkeen. Kolmas muksu syntyi minuutin ponnistuksella. Ensimmäisen lapsen avautumisvaiheessa olin kaikkein kipein. Kyllä ne synnytykset vaihtelee samallakin synnyttäjällä.

 

Kyllä se vaan on kivuliasta. Ainakin mulle :ashamed: Mulla tosin alkaa pyörryttään jo pelkkä kanyylin laitto tmv.

Mutta, silti oon 2 lasta synnyttänyt enkä ihan täysin ole varma onko lapsiluku vielä tässä

 

On. Se kävi ihan helvetin kipeää.

 

eka synnytys meni hienosti ja sen pienen hetken tuskan unohti pian kun sai nyytin syliin,toinen synnytys oli kivulias ja ei meinannu poika tulla ulos...ja no kuopus täyttää nyt jo 3 ja vielläkin on kammotus päällä,muistan tuskan ja kivun hyvin.molemmat pakosta luomuna,ja ilokaasusta tuli van pahempi olo eli en käyttänyt sitäkään.jos joskus tulee seuraava kerta ni pidän huolen siitä että pamahdan sairaalaan jo heti ku eka supistus tulee,ni ehkä kerkeis saada jonkin näköisen piikin

Minun kaverille jäi synnytyspelko eikä sen vuoksi aio enää lapsia tehdä, lapsi jo 6vuotias ja vieläki kuulema hirvittää :/ luomusti myös teki pakolla, repesi todella pahasti ja vieläki häpyluun seudulla hermokipua välillä.. Sano että JOS vielä raskaaksi tulee, menee 2 kuukautta ennen sairaalan käytävään istumaan että varmasti saa piikin. Asuu vielä sairaalasta yli 150km päässä.

 

en muista synnytyksistä mitään, olin kivun takia niin rajamailla että taju menee.

Kaksi synnytystä takana ja en enää synnytä!

puistattaa ajatuskin,supparit vielä muistan ja ne oli niin kamalat kuin voi vaan olla!

 

Mun kaksi aikaisempaa synnytystä oli helppoja, keskimmäisen lapsen todella helppo, mutta tämä viimeinen oli täyttä tuskaa ja kyyneliä. Kipu oli sietämätöntä vaikka kaikki helpotukset annettiin niin ei auttanut mikään.

 

eka synnytys meni hienosti ja sen pienen hetken tuskan unohti pian kun sai nyytin syliin,toinen synnytys oli kivulias ja ei meinannu poika tulla ulos...ja no kuopus täyttää nyt jo 3 ja vielläkin on kammotus päällä,muistan tuskan ja kivun hyvin.molemmat pakosta luomuna,ja ilokaasusta tuli van pahempi olo eli en käyttänyt sitäkään.jos joskus tulee seuraava kerta ni pidän huolen siitä että pamahdan sairaalaan jo heti ku eka supistus tulee,ni ehkä kerkeis saada jonkin näköisen piikin

Minun kaverille jäi synnytyspelko eikä sen vuoksi aio enää lapsia tehdä, lapsi jo 6vuotias ja vieläki kuulema hirvittää :/ luomusti myös teki pakolla, repesi todella pahasti ja vieläki häpyluun seudulla hermokipua välillä.. Sano että JOS vielä raskaaksi tulee, menee 2 kuukautta ennen sairaalan käytävään istumaan että varmasti saa piikin. Asuu vielä sairaalasta yli 150km päässä.

synnytys pitäisi olla niin kaunis tapahtuma ja se on ikävää kun jää pahat traumat....

 

eka synnytys meni hienosti ja sen pienen hetken tuskan unohti pian kun sai nyytin syliin,toinen synnytys oli kivulias ja ei meinannu poika tulla ulos...ja no kuopus täyttää nyt jo 3 ja vielläkin on kammotus päällä,muistan tuskan ja kivun hyvin.molemmat pakosta luomuna,ja ilokaasusta tuli van pahempi olo eli en käyttänyt sitäkään.jos joskus tulee seuraava kerta ni pidän huolen siitä että pamahdan sairaalaan jo heti ku eka supistus tulee,ni ehkä kerkeis saada jonkin näköisen piikin

Minun kaverille jäi synnytyspelko eikä sen vuoksi aio enää lapsia tehdä, lapsi jo 6vuotias ja vieläki kuulema hirvittää :/ luomusti myös teki pakolla, repesi todella pahasti ja vieläki häpyluun seudulla hermokipua välillä.. Sano että JOS vielä raskaaksi tulee, menee 2 kuukautta ennen sairaalan käytävään istumaan että varmasti saa piikin. Asuu vielä sairaalasta yli 150km päässä.

synnytys pitäisi olla niin kaunis tapahtuma ja se on ikävää kun jää pahat traumat....

Ja henkilökunta merkitsee paljon, kaverilla oli ollu tosi törkeä kätilö, ommellu ilman puudutusta yli tunnin, vaikka kaveri pyysi edes siihen kivunlievitystä :/

 

eka synnytys meni hienosti ja sen pienen hetken tuskan unohti pian kun sai nyytin syliin,toinen synnytys oli kivulias ja ei meinannu poika tulla ulos...ja no kuopus täyttää nyt jo 3 ja vielläkin on kammotus päällä,muistan tuskan ja kivun hyvin.molemmat pakosta luomuna,ja ilokaasusta tuli van pahempi olo eli en käyttänyt sitäkään.jos joskus tulee seuraava kerta ni pidän huolen siitä että pamahdan sairaalaan jo heti ku eka supistus tulee,ni ehkä kerkeis saada jonkin näköisen piikin

Minun kaverille jäi synnytyspelko eikä sen vuoksi aio enää lapsia tehdä, lapsi jo 6vuotias ja vieläki kuulema hirvittää :/ luomusti myös teki pakolla, repesi todella pahasti ja vieläki häpyluun seudulla hermokipua välillä.. Sano että JOS vielä raskaaksi tulee, menee 2 kuukautta ennen sairaalan käytävään istumaan että varmasti saa piikin. Asuu vielä sairaalasta yli 150km päässä.

synnytys pitäisi olla niin kaunis tapahtuma ja se on ikävää kun jää pahat traumat....

Ja henkilökunta merkitsee paljon, kaverilla oli ollu tosi törkeä kätilö, ommellu ilman puudutusta yli tunnin, vaikka kaveri pyysi edes siihen kivunlievitystä :/

Mä luulin, että olin tyhmä ku kysyin kätilöltä synnytyksen jälkeen (ku alkoivat tikkaamaan) että kai te puudutatte edes ompelemisen ajaksi. Kätilö vaan naureskeli, että tietysti. Mut oikeestiko jotkus kätilöt ei puuduta Kamalaa.

 

On.

 

Helvetin esikartanossa olen käynyt kaksi kertaa synnyttäessäni :$ Ihan jäätävän kamalaa suoraan sanoen.

 

eka synnytys meni hienosti ja sen pienen hetken tuskan unohti pian kun sai nyytin syliin,toinen synnytys oli kivulias ja ei meinannu poika tulla ulos...ja no kuopus täyttää nyt jo 3 ja vielläkin on kammotus päällä,muistan tuskan ja kivun hyvin.molemmat pakosta luomuna,ja ilokaasusta tuli van pahempi olo eli en käyttänyt sitäkään.jos joskus tulee seuraava kerta ni pidän huolen siitä että pamahdan sairaalaan jo heti ku eka supistus tulee,ni ehkä kerkeis saada jonkin näköisen piikin

Minun kaverille jäi synnytyspelko eikä sen vuoksi aio enää lapsia tehdä, lapsi jo 6vuotias ja vieläki kuulema hirvittää :/ luomusti myös teki pakolla, repesi todella pahasti ja vieläki häpyluun seudulla hermokipua välillä.. Sano että JOS vielä raskaaksi tulee, menee 2 kuukautta ennen sairaalan käytävään istumaan että varmasti saa piikin. Asuu vielä sairaalasta yli 150km päässä.

synnytys pitäisi olla niin kaunis tapahtuma ja se on ikävää kun jää pahat traumat....

Ja henkilökunta merkitsee paljon, kaverilla oli ollu tosi törkeä kätilö, ommellu ilman puudutusta yli tunnin, vaikka kaveri pyysi edes siihen kivunlievitystä :/

Mä luulin, että olin tyhmä ku kysyin kätilöltä synnytyksen jälkeen (ku alkoivat tikkaamaan) että kai te puudutatte edes ompelemisen ajaksi. Kätilö vaan naureskeli, että tietysti. Mut oikeestiko jotkus kätilöt ei puuduta Kamalaa.

Kuulema teki aivan kauhean kipeää, sano että toivoi tajun lähtevän että ois ollu tuntematta mitään Se kätilö sai vuosi kaverin synnytyksen jälkeen potkut, sai niin paljon valituksia että ei taida ihan normaali käytäntö olla tuo ilman puudutusta ompelu.