Onko teistä "tyhmää", että lapsi pitää viedä lapsiparkkiin vaikka mies on kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "RIitu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

"RIitu"

Vieras
Aloitin alkusyksystä käymään liikuntakeskuksessa ryhmäliikuntatunneilla 3 x viikko. Muutamia kertoja mies on suostunut olemaan lapsen (2 v) kanssa kotona sen aikaa mutta yleensä minun pitää varata lapsiparkki tai sitten jää menemättä jos en muutakaan hoitajaa saa. Usein käy siis niin, että mies lupaa olla lapsen kanssa, että pääsen jumppaan mutta sitten haluaakin katsoa telkkaria/ nukkua päiväunet tai muuten vaan olla rauhassa. Lapsiparkki pitää varata edellisenä päivänä eli ei onnistu jos mies ilmoittaa muutamantunti ennen kun olen lähdössä ettei olekkaan lapsen kanssa.

Minusta on tavallaan turhaa viedä lapsi maksulliseen lapsiparkkiin vain sen takia ettei mies "jaksa" olla noin 1,5 tuntia lapsensa kanssa vaan mielummin katselee telkkaria yms. Minulla on kuitenkin todella harvoin muuten menoja mihin en voi ottaa lasta mukaan. Näin äkkiä muisteltuna olen käynyt lapsen syntymän jälkeen 2 x hammaslääkärissä (toisella kerralla äitini tuli lapsenvahdiksi) ja kerran kävin lääkärissä jossa tehtiin pieni toimenpide niin en viitsinyt ottaa lasta mukaan. Muutamia kertoja olen käynyt lähikaupassa yksin mutta niihinkään ei ole mennyt kuin max. 20 min. Kerrallaan.
 
No on tosi hölmöä, kyllä miehen pitäisi noinkin ison lapsen kanssa jo osata ja jaksaa viettää aikaa... tietty jos nuo kolme kertaa on kaikki arki-iltoina niin aika vähän teille jää mitään yhteistä aikaa perheenä. Mutta mies ei taida paljon perheajastakaan perustaa...
 
Jos kerran olette isän kanssa sopineet, että menet ilmoittanut isälle etukäteen, että menet jumppaan ja hän hoitaa lapsen, niin sinä menet. Jos hän ei hoida lasta, niin hommatkoon hoitajan. Näin siis yksinkertaisesti. Ei lapsen hoito ole vain sinun velvollisuutesi, josta mies sinut sitten armahtaa, jos sattuu viitsimään.
 
[QUOTE="zxc";30256433]Jos kerran olette isän kanssa sopineet, että menet ilmoittanut isälle etukäteen, että menet jumppaan ja hän hoitaa lapsen, niin sinä menet. Jos hän ei hoida lasta, niin hommatkoon hoitajan. Näin siis yksinkertaisesti. Ei lapsen hoito ole vain sinun velvollisuutesi, josta mies sinut sitten armahtaa, jos sattuu viitsimään.[/QUOTE]

Jopas tuli lausehirviö :-D Piti kirjoittamani:
"Jos kerran olette isän kanssa sopineet, että menet jumppaan ja hän hoitaa lapsen, niin sinä menet. "
 
Hah hah, onpa hieno mies. Vai "päivätorkut". Voi juma*auta, oma mies on yrittäjä ja töissä 7 pvää viikossa sekä tekee 12-16 tuntista päivää. Silti jos olisi kotona tai mahdollisuus hoitaa lasta että pääsisin kuntosalille niin ihan varmasti hoitaisi vielä lapsenkin.

Luojan kiitos oma mies ei ole tuollainen luuseri.
 
Tuntuu pahalta alkaa riitelemään lapsen kuullen, että onko miehen pakko olla lapsen kanssa niin siksi mielummin perun jumpan. Harmittaa vaan kun olen tottunut jonkun verran liikuntaa harrastamaan ja jouduin siitä jo luopumaan puolessavälissä raskautta kokonaan. Ajattelin, että nyt voisin jo tehdä muutakin kuin lenkkejä rattaiden kanssa mutta taisi olla turha kuvitelma.

Enkä kyllä olisi etukäteen uskonut ettei miestä kiinnosta olla tai tehdä lapsen kanssa mitään koska lapsi oli erittäin toivottu ja mies oli vielä raskausaikana innoissaan. No nyt ei häntä juurikaan kiinnosta olla lapsen kanssa. Itseänikin harmittaa kun jotenkin pidin itsestään selvyytenä, että miestä kiinnostaa olla lapsen kanssa eikä kokisi lasta jatkuvana rasitteena kerran lapsen halusi. Ikää kuitenkin reilu 30 eli ei ihan teinejäkään olla.
 
[QUOTE="Riitu";30256625]Tuntuu pahalta alkaa riitelemään lapsen kuullen, että onko miehen pakko olla lapsen kanssa niin siksi mielummin perun jumpan. Harmittaa vaan kun olen tottunut jonkun verran liikuntaa harrastamaan ja jouduin siitä jo luopumaan puolessavälissä raskautta kokonaan. Ajattelin, että nyt voisin jo tehdä muutakin kuin lenkkejä rattaiden kanssa mutta taisi olla turha kuvitelma.

Enkä kyllä olisi etukäteen uskonut ettei miestä kiinnosta olla tai tehdä lapsen kanssa mitään koska lapsi oli erittäin toivottu ja mies oli vielä raskausaikana innoissaan. No nyt ei häntä juurikaan kiinnosta olla lapsen kanssa. Itseänikin harmittaa kun jotenkin pidin itsestään selvyytenä, että miestä kiinnostaa olla lapsen kanssa eikä kokisi lasta jatkuvana rasitteena kerran lapsen halusi. Ikää kuitenkin reilu 30 eli ei ihan teinejäkään olla.[/QUOTE]

Eihän teidän tarvitse lapsen kuullen riidellä - sovit miehesi kanssa että tästä lähtien sinä käyt vaikka 2x viikossa jumpassa, sovitte vaikka ajat ja päivät etukäteen, ja sitten sinä menet. Jos miehesi alkaa urputtaa, muistutat häntä siitä mitä sovitte. Kyllä aikuisen ihmisen tulisi puhetta edes auttavasti ymmärtää.
 
On tyhmää. Isä voi sitten illalla mennä tunnin aikaisemmin nukkumaan jos päikkärit jää väliin tuon takia. Tv-ohjelmat voi tallentaa ja katsoa myöhemmin. Eikä sen lapsen kanssa tarvitse mitään sirkusta järjestää, voihan sitä senkin kanssa olla muuten vaan rauhassa.
 
No on kyllä helmi mieheksi.

Aika hurjalta kuulostaa. Niinkuin isä olisi perheessä sellainen varahenkilö, joka astuu kuvaan, mikäli äiti on estynyt. Miten isästä voidaan edes puhua "hoitajana". Niinkuin se olisi joku väliaikainen rooli, joka omaksutaan, kun äiti on pois.

Puhukaahan hyvä ihminen vanhemman roolista ja miten ne teidän perheessä menee. Isähän voi olla lapsen kanssa vaikka äiti olisi jopa kotona. Niin, aika hurja ajatuksena, mutta näin se vain menee, ainakin toivottavasti, useimmissa perheissä.

Isän asenne ja käytös on niin kummallista, että juttelisin kyllä todella vakavasti siitä, mitä mieltä hän on omasta isyydestään ja siitä, miten se toteutuu teidän perheessä. Mitä mieltä isä on omasta panooksestaan? Miten hän on omasta mielestään onnistunut? Miten vanhemman rooli näkyy kun olette yhdessä ja erikseen?

Kyllä kuulostaa, että teidän ongelmat on vähän syvemmällä, kuin jossain urheilujen onnistumisissa tai epäonnistumisissa.
 
Tossa miehen isyydessä nyt on paljon muutakin tyhmää kuin yksi lapsiparkki.

Lapsiparkin käyttö tulee tilanteen mukaan, meillä mies vie välillä lapsen lapsiparkkiin vaikka olenkin kotona.
 
No on tyhmää ap. Mä aikanaan kylmästi vaan lähdin menoilleni ja jätin taaperon isälleen. Ties se toki jo aikasemmin että tietty ilta viikosta on mun. En mää kyselly että voisko isukki mitenkää vaivautua olemaan lapsenssa kanssa. Elä kysele ap vaan pue päälles ja lähde. Eläkä anna ukon määrät ja pompottaa.
 
Olet lapsenpiika, etkä mikään äiti! Kotiorja siis ennemminkin. Ja miehesi oikien a-luokan tyranni/sovinisti. Miksi edes tehdä lapsia tuollaisen miehen kanssa, josta ei ole edes isäksi lapselle!! Tee nyt hyvä ihminen tuolle tilanteelle jotain, ennen kuni huomaat että seuraavan kerran saat "omaa aikaa" kun lapsi lähtee kouluun/muuttaa pois kotoa....
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;30256954:
ei kai siinä nyt mitään hölmöö oo. jos ukko ei katso, niin sitten pitää viedä lapsiparkkiin, jos haluaa harrastaa.

Sanovatko naiset koskaan, että he itse "katsovat lapsia"? Eivät, miehet naisten puheissa "katsovat lapsia" jostain kumman syystä. Eivät hoida, eivät huolehdi. He katsovat. Omia lapsiaan.
 
Mä kävin koiran ja kaverini kanssa lenkkeilemässä 2h lenkkejä joka ilta vielä kun asuimme toisella paikkakunnalla mies oli 2v:n ja 2viikkosen kaa kotona sen aikaa ja laittoi ne jopa nukkuun sillä aikaa,tätä jatkui kunnes kolmas syntyi silloin Oli 4v:n,2v:n ja sylivauvan kanssa ja laittoi nukkuun,nykyään käyn töissä ja koira vanha,Mä meen aamuvuoroon niin mies vie lapset nyt 5v,3v ja 1v hoitoon ja menee itse töihin,sit ku oon iltavuorossa mies hakee lapset hoidosta tekee ruoan ja laittaa nukkuun ne kun ite oon vasta 22:30 kotona. Joten ei en ymmärrä tollasta! Mä oon luullu et mun mies on nihkee touhuumaan muksujen kaa kun ei käy esim. Puistossa koskaan yksin lasten kaa mut ei se olekkaan näköjään.
 
[QUOTE="Mamma90";30256992]Mä kävin koiran ja kaverini kanssa lenkkeilemässä 2h lenkkejä joka ilta vielä kun asuimme toisella paikkakunnalla mies oli 2v:n ja 2viikkosen kaa kotona sen aikaa ja laittoi ne jopa nukkuun sillä aikaa,tätä jatkui kunnes kolmas syntyi silloin Oli 4v:n,2v:n ja sylivauvan kanssa ja laittoi nukkuun,nykyään käyn töissä ja koira vanha,Mä meen aamuvuoroon niin mies vie lapset nyt 5v,3v ja 1v hoitoon ja menee itse töihin,sit ku oon iltavuorossa mies hakee lapset hoidosta tekee ruoan ja laittaa nukkuun ne kun ite oon vasta 22:30 kotona. Joten ei en ymmärrä tollasta! Mä oon luullu et mun mies on nihkee touhuumaan muksujen kaa kun ei käy esim. Puistossa koskaan yksin lasten kaa mut ei se olekkaan näköjään.[/QUOTE]

Voi surku :(

Mekin saimme kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla, ja ensimmäiset puoli vuotta pidimme huolen, että me molemmat olimme nukkumaanmenoaikaan paikalla. Ei sen paremmin miehestä kuin minustakaan olisi ollut nukuttamaan yhtä aikaa masuvaivaista vauvaa ja hellyyttä tankkaavaa kaksivuotiasta. Kolmas lapsi jäikin haaveen asteelle.

Mutta niin se aika kuluu nopeasti. Nyt ovat jo isoja lapsia, ehdimme kuntoilla, enkä kadu yhtään sitä että tarjosimme kummallekin vapaan sylin aina kun voimme.
 
[QUOTE="Riitu";30256625]
Enkä kyllä olisi etukäteen uskonut ettei miestä kiinnosta olla tai tehdä lapsen kanssa mitään koska lapsi oli erittäin toivottu ja mies oli vielä raskausaikana innoissaan. No nyt ei häntä juurikaan kiinnosta olla lapsen kanssa. Itseänikin harmittaa kun jotenkin pidin itsestään selvyytenä, että miestä kiinnostaa olla lapsen kanssa eikä kokisi lasta jatkuvana rasitteena kerran lapsen halusi. Ikää kuitenkin reilu 30 eli ei ihan teinejäkään olla.[/QUOTE]

Minusta erikoinen ajatus, että sitä edes mietitään (paitsi heikkoina hetkinä omassa päässä), että KIINNOSTAAKO olla lapsen kanssa. Kiinnosti tai ei, niin jos aikuinen on lapsen hankkinut, hän siitä lapsesta vastaa. Sehän on paitsi morraalinen, myös ihan lakisääteinen velvollisuus. Jos sitten ei laps ollenkaan KIINNOSTA, niin suosittelen yksinhuoltajuutta.
 

Yhteistyössä