Onko teillä tuttavapiirissä himosiivoojia?! Mulla on ja en voi ymmärtää, mitä järkeä on puunata...

lapsiperheessä koko ajan. Mullakin on eräs ystävä, jolla on järkyttävä stressi kun "on niin kamalan sotkuista" aina (ja oikeasti, kämppä on tosi siisti). Menee mielenterveys suurinpiirtein jos tiskipöydällä on muutama muki. Itseäni huvittaa...toki tykkään että on siistiä, mutta lapsiperheessä esim. leluja saa mun mielestä olla lattialla, se kuuluu elämään. Ja lelut tietenkin (ja leikit siivotaan) laitetaan takaisin paikoilleen leikkien jälkeen. Äidit joilla on pakkomielteenä siivoaminen, niin he eivät osaa relata ja ottaa omaa aikaa...koko ajan pitää suorittaa. Sitten ollaan kamalan väsyneitä...

 

Anteeksi vain, mutta mä taas en voi ymmärtää, miksi tälläistä asiaa pitää tulla tänne päivittelemään. Elä ja anna elää.

 

Mulla ei ole mitään pakkoneuroosia siivouksen suhteen, mutta mä en siltikään tykkää että lelut on lattialla.

Ja mä olen huomattavasti pirteämpi ja paremmalla tuulella puhtaassa ja siistissä kodissa, kuin sotkuisessa kodissa.

Eilen oli niin ihanaa, kun oli niin siistiä :heart: nautin siis todella...nyt on likka 12kk repinyt kenkiä ja leluja ympäri lattia ja se pirteys ja ihanuus mikä mulla eilen oli, on poissa :/

 

Tunnen myös moisen. Olen sanonutkin siitä siivoomisesta, kun on ihan älytöntä. Pesee peitot, tyynyt ja matotkin kerran kuussa.

 

Anteeksi vain, mutta mä taas en voi ymmärtää, miksi tälläistä asiaa pitää tulla tänne päivittelemään. Elä ja anna elää.

Parempi tänne kuin sille himossiivojalle.

Ärsyttää, kun keskustelupalstalla yritetään rajoittaa keskusteluaiheita, jotka eivät ole millään tavoin sopimatommia.

 

Anteeksi vain, mutta mä taas en voi ymmärtää, miksi tälläistä asiaa pitää tulla tänne päivittelemään. Elä ja anna elää.

No miksi halusit kommentoida jos sulla ei ole mitään sanottavaa?
Ei ole katsos pakko avata jos ei kiinnosta. Täällä tehdään kyllä typerämpiäkin aloituksia, sori nyt vaan...

 

Ei kun mä olen ihan alkanut miettimään, että onko mussa jotain vikaa kun en ole puunaamassa koko ajan...

 

Musta tuntuu, että sellaisia persoonia on erityisesti tällä palstalla Tosin olen todellisessa elämässä tavannut vain yhden ihmisen, joka järjesti räsymaton hapsutkin.

Siisti koti minusta sallii vähän epäjärjestystä. Toki yksiössä se epäjärjestyksen määrä on vähäisempi kuin kartanossa saman ilmapiirin saavuttamiseksi.

Minunkin kotini on varmaan "täysi kaaos" tai "ihan perusok" riippuen kuka sitä arvostelee. Tip-top se ei tule ikinä olemaan. Elämisen jälkiä näkyy aina.

 

Mullakin on 3 lasta, jos tekisin koko ajan kotitöitä...niin mulle ei jäis omaa hetkeä lainkaan.

 

Musta tuntuu, että sellaisia persoonia on erityisesti tällä palstalla Tosin olen todellisessa elämässä tavannut vain yhden ihmisen, joka järjesti räsymaton hapsutkin.

Siisti koti minusta sallii vähän epäjärjestystä. Toki yksiössä se epäjärjestyksen määrä on vähäisempi kuin kartanossa saman ilmapiirin saavuttamiseksi.

Minunkin kotini on varmaan "täysi kaaos" tai "ihan perusok" riippuen kuka sitä arvostelee. Tip-top se ei tule ikinä olemaan. Elämisen jälkiä näkyy aina.

minä tunnen yhden miehen, jolla oli pakkomielle noista maton hapsuista. sen naisystävä ei voinut asiaa ymmärtää, eikä pitänyt sitä kovinkaan tärkenä, eli hapsut oli useasti rutussa. miehellä meni hermot ja hän leikkasi hapsut kokonaan pois, niin hänen ei tarvinnut niitä enää kammalla oikoa.

 

No, mulla on himosiivoojan geenit (jossakin piilossa) eli oma äitini on aina ollut tuollainen. Tänne kun tulee niin aika pian alkaa kerätä lasten tavaroita pois lattialta...

Keljuinta tämä on ehkä lasten kannalta, mutta myös mun, kun esim. tyttö on omilla saksillaan leikannut (=askarrellut!) jotakin silppua lattialla ja sitten jättänyt sen kaiken (kesken!), niin mummi tulee ja korjaa pois paitsi silpun, myös sakset, joiden paikka ei ole lattialla, mutta kun hän ei tiedä, missä niiden paikka on, niin laittaa ne sitten johonkin toiseen väärään paikkaan josta meistä kukaan ei enää löydä niitä!

Oikeasti: kun mä olin muksu, meillä oli aina kotona siistiä. Saakohan mun lapset traumoja, kun täällä ei aina ole ihan tiptop?

 

Musta tuntuu, että sellaisia persoonia on erityisesti tällä palstalla Tosin olen todellisessa elämässä tavannut vain yhden ihmisen, joka järjesti räsymaton hapsutkin.

No ihan räsymattojen hapsuja en välttämättä alkais suoristaan, mutta kyllä mua häiritsee aivan sairaasti, jos matto on vinossa. Mä en pysty elään sen tosiasian kans, jos mä en pääse suoristaan sitä heti, ku nään.

 

Mulla ei ole mitään pakkoneuroosia siivouksen suhteen, mutta mä en siltikään tykkää että lelut on lattialla.

Ja mä olen huomattavasti pirteämpi ja paremmalla tuulella puhtaassa ja siistissä kodissa, kuin sotkuisessa kodissa.

Eilen oli niin ihanaa, kun oli niin siistiä :heart: nautin siis todella...nyt on likka 12kk repinyt kenkiä ja leluja ympäri lattia ja se pirteys ja ihanuus mikä mulla eilen oli, on poissa :/

sama täällä. mieli on huomatatvasti parempi kun on siistiä ja ei tarvi miettiä et pitäs siivota tuolta ja tehä tätä. olen jäänyt koukkuun siisteyteen vaan mitenhän sitten ku kahden kuukauden päästä esikoinen syntyy. =)

 

No, mulla on himosiivoojan geenit (jossakin piilossa) eli oma äitini on aina ollut tuollainen. Tänne kun tulee niin aika pian alkaa kerätä lasten tavaroita pois lattialta...

Keljuinta tämä on ehkä lasten kannalta, mutta myös mun, kun esim. tyttö on omilla saksillaan leikannut (=askarrellut!) jotakin silppua lattialla ja sitten jättänyt sen kaiken (kesken!), niin mummi tulee ja korjaa pois paitsi silpun, myös sakset, joiden paikka ei ole lattialla, mutta kun hän ei tiedä, missä niiden paikka on, niin laittaa ne sitten johonkin toiseen väärään paikkaan josta meistä kukaan ei enää löydä niitä!

Oikeasti: kun mä olin muksu, meillä oli aina kotona siistiä. Saakohan mun lapset traumoja, kun täällä ei aina ole ihan tiptop?

Mun äiti on kans himosiivooja. On ollut aina ja on edelleen. Hän on kans sellanen, et ku tulee meille niin alkaa kiillottaan hellaa ja ym siivoileen. Mua ei haittaa yhtään, mut miestä se häiritsee Onhan se kieltämättä kiva mennä niille kylään, kun siellä on aina niin ihanan siistiä. Munkin pitäs kyllä ryhdistäytyä, kun välillä tosiaan riistäytyy käsistä kodin siistinä pitäminen.

 

Ap älä ny jaksa. Kyllä meilläkin kylässä käyvät ihmiset saa ihan eri kuvan meidän päivittäisestä siisteydestä, sillä me siivotaan aina jos on vieraita tulossa. En kehtaisi päästää ketään sisään, jos soittamatta tulisi...

 

Mun poika sano pienempänä,että "äiti,on paljon tärkeempää että sä oot meidän kanssa,kun että täällä on siistiä".

 

Ap älä ny jaksa. Kyllä meilläkin kylässä käyvät ihmiset saa ihan eri kuvan meidän päivittäisestä siisteydestä, sillä me siivotaan aina jos on vieraita tulossa. En kehtaisi päästää ketään sisään, jos soittamatta tulisi...

Mä olen tehnyt yllärivierailuja ja tunnen nämä ihmiset
Mä en vaan voi ymmärtää, miksi siivoamisesta pitää stressata koko ajan.
Sen vielä voi käsittää, että esikoisen äitinä yrittää pitää kotia "niinkuin ennen"..mutta useamman lapsen äiteinä pitäis ymmärtää että hommat ei lopu koskaan...
Mitä sitten jos pyykkiä kerääntyy, jos ei jaksa tänään niin sitten huomenna?!

 

Minulla on yksi kaveri, joka puunaa taloa ja pesee esim. vessan joka päivä. Vähän häiritsee esim. se, että jos olemme siellä kylässä, niin heti kahviitelun jälkeen emäntä ottaa imurin (ison ei rikka) esille, ja imuroi keittiön, jos sinne on sattunut muruja tippumaan. Tulee sellainen olo, että anteeksi, kun tulimme sotkemaan.

 

jotkut ihmettelee sitä että on ihmisiä jotka haluaa elää siistissä kodissa.. minä taas ihmettelen sitä kun jotkut ei välitä sitten mistään.. elävät viikon vanhat siideri tahrat lattioilla.. ja siinä sitten lapset konttaa.. noh tuleepahan sattumia suuhun jos pikkuinen saa muutaman nokareen kuivanutta lihaa, pottua suuhunsa napattua kun mamma palstailee ottaa omaa aikaa... saatika viittii pestä lakanoita, vaatteita kun kerran kk. kun vaatteet loppuu kaapista. ja önniäiset vilistelee petivaatteilla.. kumpi sitten parempi.... hyymmmm nämä on näitä ääripäitä, mutta on näitäkin. ja yleensä just työttömien kotiäitien asuntoja... ylläri. aika varmaa tietoa kun olen työnpuolesta päässyt katsomaan aika monen asuntoa..

 

jotkut ihmettelee sitä että on ihmisiä jotka haluaa elää siistissä kodissa.. minä taas ihmettelen sitä kun jotkut ei välitä sitten mistään.. elävät viikon vanhat siideri tahrat lattioilla.. ja siinä sitten lapset konttaa.. noh tuleepahan sattumia suuhun jos pikkuinen saa muutaman nokareen kuivanutta lihaa, pottua suuhunsa napattua kun mamma palstailee ottaa omaa aikaa... saatika viittii pestä lakanoita, vaatteita kun kerran kk. kun vaatteet loppuu kaapista. ja önniäiset vilistelee petivaatteilla.. kumpi sitten parempi.... hyymmmm nämä on näitä ääripäitä, mutta on näitäkin. ja yleensä just työttömien kotiäitien asuntoja... ylläri. aika varmaa tietoa kun olen työnpuolesta päässyt katsomaan aika monen asuntoa..

Joo mutta nyt oli kyse "ääritapauksista", luulenpa että suurinosa hoitaa perussiivoukset jne ymmärsit varmaan

 

jotkut ihmettelee sitä että on ihmisiä jotka haluaa elää siistissä kodissa.. minä taas ihmettelen sitä kun jotkut ei välitä sitten mistään.. elävät viikon vanhat siideri tahrat lattioilla.. ja siinä sitten lapset konttaa.. noh tuleepahan sattumia suuhun jos pikkuinen saa muutaman nokareen kuivanutta lihaa, pottua suuhunsa napattua kun mamma palstailee ottaa omaa aikaa... saatika viittii pestä lakanoita, vaatteita kun kerran kk. kun vaatteet loppuu kaapista. ja önniäiset vilistelee petivaatteilla.. kumpi sitten parempi.... hyymmmm nämä on näitä ääripäitä, mutta on näitäkin. ja yleensä just työttömien kotiäitien asuntoja... ylläri. aika varmaa tietoa kun olen työnpuolesta päässyt katsomaan aika monen asuntoa..

Joo mutta nyt oli kyse "ääritapauksista", luulenpa että suurinosa hoitaa perussiivoukset jne ymmärsit varmaan

tai sit ei. näitä on ihmeen paljon. varsinkin tässä nuoressa sukupolvessa. uus avuttomuus varmaan syynä.. vapaakasvatus yms.. paapominen.

 

No joo, rajansa kaikella..siis tarkoitan lähinnä tuota vieraiden aikan imuroimista ja maton hapsujen korjailua. Itse olen aikas siisti ihminen ja meillä on aina siistiä tai siis leluja on pitkin kämppää mutta muuten on siistiä. Itelläni on kans parempi ja levollisempi mieli kun on siistiä. Mutta siis en missään nimessä anna siivouksen mennä kaiken edelle, enkä halua siitä stressata..siivoan kun kerkeän ja valitettavasti joka päivänä on niitä "vapaita" hetkiä kun on aikaa siivoilla.. Illalla kun lapsi nukkuu, niin en tee mitään vaan nautin sohvalla omasta ajastani. Mutta on helpompaa kyllä kun talossa vain yksi lapsi ja meillä 75 neliöinen rivitalo, joten lääniä ei paljoa ole, kuin taas monilapsisessa perheessä ja suuressa talossa. En tiedä miten käy kun tulee enemmän lapsia, ehkä taas jätän siivoiluita enemmän pois...

 

On mullaki eräs ystävä joka siivoa koko ajan, Esim. jos mikrossa lämmittää ruokaa niin kynsii samalla sitä mikroa rätillä aina, imuroi vähintään 2 kertaa päivässä sun muuta. Kaikkein parhain on kuitenkin kun tarkistaa melkein joka päivä pattereitten välit, onko niihin kertyny pölyjä. Mies ei saa muuten tulla sisälle työvaatteissa vaan riisuu ne rappusilla, pakkasella pääsee eteiseen saakka.

 

ja mä en taas tajua niitä äitejä jotka täälläkin kertoo, että syöttiskin on suihkussa pestävä, kun on niin paskanen ja mähmänen.
Yäkyäk.

 

Mä olin ennen, mua vaivas KAIKKI, enkä saanu rauhaa asiasta ennenkuin olin tehnyt ne. Onneksi olen oppinut suodattamaan nykyään. Omistan kaverin joka kulkee lasten perässä kesken leikkien siivoten, se se vasta on raivostuttavaa.