Onko teillä paljon tavaraa? Mitä mieltä olette siitä?

[Mietiskelen....]

Kävin eilen ystäväni uudessa omakotitalossa, mihin he juuri muuttivat. Kauhistuin tavaran määrästä mitä heillä oli! Mitään hamstraajia he eivät ole, mutta tavaraa oli aivan hirveästi, kuten: cd-levyjä, kirjoja, lehtiä, elokuvia, koriste-esineitä, vaatteita, asusteita, astioita, koruja, huonekaluja... Kaikenlaista. Ei mitään roskaa suinkaan, mutta koko suuri omakotitalo oli täynnä tavaraa, kaikkialla oli jotain esillä. Aloin mietiskelemään yleisesti ihmisten tavaramääriä, ja totesin, että meillä on moneen muuhun verrattuna ihan hirveän vähän tavaraa. Yksi tuttuni vuokraa ns. lisävarastoa, missä säilyttää kaikkea tavaraa ja tuttavapariskunnallamme oli muuttaessaan 80 muuttolaatikkoa.

Meillä on suhteellisen vähän huonekaluja, muutama lipasto ja ns. normaali määrä kaappitilaa. Asumme kerrostalossa. Meillä ei ole juurikaan tavaraa esillä, kaikki on kaapeissa ns. omilla paikoillaan. Jotain yksittäisiä koriste-esineitä ja sellaisia. Arvostan kodissa helppoa siivottavuutta, ja sitä, että kaikelle on oma paikkansa. Jotkut kaapit voisiolla vähän tyhjempiäkin toki! Varastossa on esim. telttailutarvikkeet, matkalaukut, remonttivälineitä. Meillä ei ole ainuttakaan sekatavaralaatikkoa, en säästä lehtiä ja hankkiudun hyvin armottomasti kaikesta ns. turhasta eroon. Kaikki aina kummastelevat vähäistä tavaramääräämme ("Missä teidän kaikki tavarat on??"), mutta itse ihmettelen, että MITKÄ IHMEEN TAVARAT? Meillä on melko paljon astioita, aika paljon vaatteita, mielestäni kaikkea ja vähän päälle mitä ihminen tarvitsee. On elekrtoniikkaa joka lähtöön, olen mielestäni aika materialistinen ihminen! Meiltä ei siis puutu mitään, kotimme on kaunis ja laitettu, ei nukuta tyyliin patjalla lattialla. Ei vaan säilötä tavaroita, mitä ei aktiivisesti käytetä. Kaikki musiikkini on sähköisenä (koen sen helpommaksi), kirjani lainaan kirjastosta, elokuvani videovuokraamosta, en osta mitään "krääsää" kotiin ja koitan käydä kaappeja usein läpi, KOSKA SE YLIMÄÄRÄINEN TAVARA AHDISTAA. Jos katson elokuvan, tosi harvoin sitä tulee katsottua enää toiste, sama kirjojen kanssa. Jotain lemppareita omistan, mutta erittäin harvoin tulee ostettua mitään minkä voi vain lainata kertakäyttöön. Enkä nyt mitään kirjahyllyä tms pitäisi ahdistavana, mutta jotain tuhatta lehteä kyllä... Eihän niitä tule edes luettua enää! En yhtään viihtyisi vaikka siinä omakotitalossa, minne on vuosikymmeniä keräilty kaikkea ja varaston sisältöä ei edes tiedetä.

Kukin tyylillään, ja toisen tavaranpaljous ei tuota minulle stressiä. Olen vaan ihmetellyt sitä, että meidän tavaran vähyys saa usein "kauhistelua" aikaiseksi, joten aihe kiinnostaa.

Onko teillä paljon tavaraa? Jos, niin miksi? Vai onko täällä muita, joita se tavaran määrä ahdistaa?

 

["äitee"]

Minua ahdistaisi tuollainen teidän "steriiliys", minusta kodissa pitää näkyä eläminen ja muistot. En suinkaan osta jokaiselta matkalta jotain kippoa hyllyyn, mutta esim kirjahylly pitää olla ja mieluiten iso ja jykevä (puinen), ei mikään melamiinihökötys. Samoin eläminen ja harrastukset kuuluvat kotiin, minulla se tarkoittaa käsitöitä, miehelläni urheilua, lapsilla leikkejä ja askarteluja.
Meitä on moneksi ja niin kuuluu ollakin.

 

[vierass]

On kai, tykkään tavaroista.

 

["oikea ammattivalittaja"]

Mä en tykkää tavarasta mutta silti meidän koti on täynnä tavaraa.

 

[kookooo]

ei oo kuin ne joita tarttee,eihän niitä saa mukaansa,kun täältä lähtö tulee

 

[BootyPeppi]

On paljon tavaraa. Varsinkin vaatteita. En ajattele yhtään mitään.

 

["A P"]

[QUOTE="äitee";29231507]Minua ahdistaisi tuollainen teidän "steriiliys", minusta kodissa pitää näkyä eläminen ja muistot. [/QUOTE]

En todellakaan ole mikään siisteysfriikki tai vastaava, meillä vaan on kaikille tavaroille omat paikat, ja valtaosa niistä on piilossa katseilta. Esim. kaikki harrastusvälineet, askartelutarvikkeet jne, niille on omat paikkansa kaapeissa tai laatikoissa. Ja meilläkin on muistoja esillä, mutta ne on juuri matkamuistoja tarkoin harkituilla paikoilla tai vaikka hääkuva seinällä. Minulla on ollut sama avaimenperä 14-vuotta muistona ensimmäisestä poikaystävästäni ja sellaisia pieniä asioita.

 

[Vaimo-Rakas]

Meillä on koriste-esineitä (kynttilöitä, matkamuistoja), viherkasveja paljon, kirjoja paaaaljon.
MUTTA kaikilla on oma paikkansa, kaikki on suhteellisen väljästi ja myös helposti siivottavissa. Meillä on kodikasta mutta vihaan tavararöykkiöitä, seilaavia lehtiä (ne voi viedä keräykseen!), vaatteita ei todellakaan kuljeskele lattioilla vaan likaiset viedään koreihin, puhtaat ja puolikäytetyt kaappeihin. Ainoastaan minun villasukat ja aamutakki ovat sohvan nojan päällä odottamassa kotiutumista.
Käyn kaapit läpi 2-3 kertaa vuodessa ja vien ylimääräiset vaatteet (pieniksi jääneet jne) kierrätykseen ja hävitän turhat astiastot jne.
Kodin pitää olla selkeä mutta viihtyisä, kolkko ei saa olla.
Tasot mielellään mahd. tyhjillään rojusta.

 

[chef]

On ja ei ole.

Esillä tavaraa on melko vähän, mutta niitä lipastoja ja kaappeja on paljon. Ja ne on täynnä tavaraa.

Koriste-esineistä, kirjoista tms. en perusta, mutta kankaita, maaleja, askarteluvälineitä jne. ei voi olla liikaa.

 

["vieras."]

On paljon. Meillä on iso talo ja iso perhe. Lapset on saaneet lahjaksi sitä sun tätä, harrastavat musiikkia ja urheilua eli kamppeita on monessa kaapissa ja nurkassa. Lisäksi tykkäävät askarrella eli tarvikkeita ja valmiita töitä on iso pöytä tulvillaan. Meidän makkarissa on isosta pahvilaatikosta tehty "leikkimökki".

Onhan se hankalampi siivota kun pitää ensin raivata, mutta parempi niin että lapset saa toteuttaa luovuuttaan omassa kodissaan.

 

[asdfr]

Mua ahdistaa tavaranpaljous, on vaikeaa pitää ne paikoillaan, kaikki hukkuu ja aikaa etsimiseen kuluu kohtuuttomasti ja sitten mulla palaa käämit. Joten pistän herkästi tavaraa pois (keräykseen) vaatteet kierrätykseen jne. Muutenkin olen karsinut kuluttamista ja panostan mieluummin esim. laadukkaaseen kosmetiikkaan eli ostan vähän mutta hyvää. Kirjoihin kuluu kyllä rahaa ja niitä meillä on. Vaatteet on pakollista kulutustavaraa mutta me aikuiset kyllä omistetaan tosi vähän vaatteita ja lapsillakin koetetaan pitää maltti mielessä. Lapset saavat nyt jouluksi esittää 5 lahjatoivetta. Leluja tuppaa kertymään mutta herkästi vien niitäkin keräykseen. Samoin sitä mukaa kaikki pieniksi käyvät kamppeet menee sinne. Miehen työkalu ja elektroniiikkahärpäkkeitä riittäää mutta niille on oma paikkansa. Vihaan tavaraa ja olisin mielllään ilman kaikkea jos voisin.

 

[Tallu -]

On, mutta välillä varastoja myös siivotaan. Turhaa tavaraa on tarpeetonta säilöä, mutta mikä on turha tavara... se on vähän vaikea sanoa. Anoppini onkin viisaasti todennut, että aika tavaran kaupittee, joten usein säilössä olleelle tavaralle löytyykin käyttöä joskus myöhemmin.
Mä koen kodin kodikkaaksi, kun siellä on esineitä esillä. Tosin niillä pitäisi aina olla joku funktio, mutta ei se aina toteudu. Laitan esineitä esille joskus pelkästään niiden kauneusarvon vuoksi. Olen kyllä vähentänyt koriste-esineitä jatkuvasti, nyt esillä on lähinnä kukkia ja kynttilöitä, joiden funktio on luoda tunnelmaa kotiin. Noita miljoonalaatikoita on, mutta niidenkin uudelleenjärjestelyillä voisi päästä niistä eroon

 

["äitee"]

[QUOTE="A P";29231531]En todellakaan ole mikään siisteysfriikki tai vastaava, meillä vaan on kaikille tavaroille omat paikat, ja valtaosa niistä on piilossa katseilta. Esim. kaikki harrastusvälineet, askartelutarvikkeet jne, niille on omat paikkansa kaapeissa tai laatikoissa. Ja meilläkin on muistoja esillä, mutta ne on juuri matkamuistoja tarkoin harkituilla paikoilla tai vaikka hääkuva seinällä. Minulla on ollut sama avaimenperä 14-vuotta muistona ensimmäisestä poikaystävästäni ja sellaisia pieniä asioita.[/QUOTE]

En tarkoittanut steriiliydellä siivousta vaan sellaista autiutta mikä minulle tuli mieleen ensimmäisestä viestistäsi. Minusta kaikkea ei tarvi piilottaa kaappeihin. Minä nautin käsitöiden tekemisestä, mutta myös se myttyrällä oleva sukankudin hyllyssä saa minut hyvälle tuulelle. Siis kun katse eksyy siihen ja alan mielessä suunnitella, kuinka voin päiväuniaikaan jatkaa sen tekemistä.

 

["A P"]

Noita miljoonalaatikoita on, mutta niidenkin uudelleenjärjestelyillä voisi päästä niistä eroon

Hei meillä oli vanhassa asunnossamme iso senkki, josta en erityisesti pitänyt. Se oli todellinen tilaihme, ja ajattelin, että siitä ei voi luopua koska sitten niille tavaroille ei ole mitään paikkaa.. Kuitenkaan sieltä senkistä ei tullut ikinä haettua oikeastaan mitään Se oli vähän sellainen "häpeä pilkku" siinä huoneen nurkassa, koska en ihan oikeasti edes tiennyt, että mitä siellä oli...!!

Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja kävin sisällön läpi - ja lähes kaikki sisältö lensi roskiin tai kierrätykseen! Siellä oli valtavasti esim. koruja, mitä en käytä enää, turhia papereita jne. Tein meille omat pienet "romulaatikot" mihin sai säilöä jotain irtotavaraansa, mutta ne piti käydä tarkkaan läpi. Eli mitään romua niissä ei ole, vaan kaikkea pikkutavaraa mitä syystä tai toisesta haluaa säilyttää vielä, mutta jatkuvaa käyttöä niillä ei ole. Näin tämä valtava romusenkki muuttui pariin "romulaatikkoon" Suosittelen kyllä lämpimästi, jos vastaavia häpeäpilkkuja teidän kotoa löytyy

 

["..."]

Ollaan karsittu taas aika vasta, mutta aina tuota tavaraa vaan on yllättävän paljon. Harrastustarvikkeet eli urheilu-/ulkoilukamat ja käsityöroinat tekevät ison osan. Pidän myös koriste-esineistä ja säilytän joitakin tavaroita ihan tunnesyistä. Sen olen kyllä aina huomannut, että karsimisen jälkeen on helpompi siivota. Ostoksia ollaan koitettu vähentää, monilta osin siinä onnistuttukin.

 

[Ken guru]

Meillä ei ole paljoa tavaraa monen mittapuun mukaan. Liikaa kylläkin silti vielä. Joka vuosi heitän muutaman jätesäkillisen tavaraa pois. Pyrin siihen että meillä on vain sellaista mitä käytämme, mutta silti nurkkiin eksyy aina tarpeetontakin. Kaveri kommentoi meidän komerosta että onpas teillä vähän vaatteita, että heillä on tuhat kertaa enemmän, mutta heillä on säilytetty kaikki vaatteet vuodelta 1972 lähtien. Itse laitan joka vuosi vanhoja t-paitoja räteiksi silloin kun ostamme uusia. Esimerkiksi. Pyrin ettei komerossa ole sellaisia vaatteita joita ei ole pariin kolmeen vuoteen tullut käytettyä, paitsi poikkeuksena jotkut pitkät villakangastakit ja jotkut juhlavaatteet.

Itse en näe krääsän keskellä elämisessä järkeä. Miksi säilöä jotain mitä ei koskaan katso tai tarvitse.

Itse viihdyn selkeässä asunnossa, missä jokaiselle tavaralle löytyy riittävästi tilaa.

 

[baby-mama]

Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla, että turha tavara ahdistaa. Ihminen tulee yllättävän vähällä toimeen!!

Meillä tavaraa kyllä on, kun on lapsiperhe, mutta sanoisin että vähemmän kuin keskivertoperheessä. Kaikesta turhasta hankkiudutaan eroon, ja kotimme onkin siisti ja tilava.

Kuten sanottu, käärinliinassa ei ole taskuja, joten hittoon kaikki krääsä

 

[Phoebsi]

On ja ei ole. Meillä ei esimerkiksi ole paljoa vuodevaatteita eikä pyyhkeitä, eikä ylimääräisiä verhoja tai pöytäliinoja montakaan. Ei paljoa erilaisia astioita enkä kerää mitään astiastoa, eikä enää DVD-levykään kuin yhdessä lipaston laatikossa viemässä siitä tilasta noin puolet. Meillä ei ole kiinteitä kaappeja kahdessa makuuhuoneessa ollenkaan ja kolmannestakin ne otetaan pois ja jotain muuta tulee tilalle. Meilläkään ei ole esillä paljoa koriste-esineitä, kirjoja on kyllä.

Mutta meidän kaapeissa on paljon lehtiä, kirjoja, askartelutarvikkeita, tietokoneita ja niiden osia, maaleja, tapettejä yms. remppatavaraa. Kun tämä kämppä on valmis, varmaan siirrytään seuraavaan

Meillä on siis varmaan tavallista vähemmän säilytystilaa, ja ehkä tavallista vähemmän sellaista normitavaraa mitä koteihin helposti kertyy.

 

["Ainokki"]

Ei meilläkään juuri ole turhaa tavaraa kotona,mutta pihavarastossa taitaa olla. Sinne on vaan siirretty kaikenlaista, jota talossa ei tarvita, mutta poiskaan ei raaski heittää. Toki varastossa on myös työkaluja ja jotain pientä rakennustarviketta.

Äitini on hyvä esimerkki ihmisestä, joka asuu tavarapaljouden keskellä. Isäni kuoli 15v. sitten, mutta kaikki isän tavarat ovat edelleen samoilla paikoilla kuin isän eläessä, lukuunottamatta vaatteita, jotka lahjoitettiin pois. Isäni keräili kaikenlaista, joten tavaraa on. Osalla tavaroista on myös muutakin kuin tunnearvoa eli myydessä voisi jopa saada jotakin (ulkomailta antiikkiliikkeistä aikanaan ostettua tavaraa).

 

[Aika paljon]

On kai.
En tykkää ihan steriileistä kodeista joissa ei ole mitään ja akaikki on piilossa.
Mutta tietysti myös sotku ahdistaa jos koti olisi täynnä romua eikä mitään mahtuisi tekemään.

On meillä tavaraa aika paljon, joka kerää pölyä. Kirjahyllyt on työhuoneessa ja lastenhuoneissa.
Mutta koska hyvin harvoin mikään on hukassa pidempään, niin kyllä tämä hallitaan vielä tostaiseksi.

ja sekin vaikuttaa montako lasta ja minkä ikäisiä.
Meillä suvussa dementiaa ja elämässä ollut paljon isoja muutoksia, esim. muuttoja työn, opiskelun perässä jo lapsuudenkodissa ja myöhemmin oman puolison kanssa.
Kyllä minusta konkreettinen tavara voi olla kiva sitten kun lapset isoja, voi koskettaa niitä isomummon kutomia pieniä villasukkia.
Ehkä olen höperö sitten, mutta näin ajattelen.
Kohtuudessa yritän pitää ja mitän vanhoja resuisia teepaitoja ei säilötä. Pesen niillä vessat ja kiillotan nahkakengät.
yritän ostaa vain sen mitä tarvitaan.

 

[lisään]

On kai.
En tykkää ihan steriileistä kodeista joissa ei ole mitään ja akaikki on piilossa.
Mutta tietysti myös sotku ahdistaa jos koti olisi täynnä romua eikä mitään mahtuisi tekemään.

On meillä tavaraa aika paljon, joka kerää pölyä. Kirjahyllyt on työhuoneessa ja lastenhuoneissa.
Mutta koska hyvin harvoin mikään on hukassa pidempään, niin kyllä tämä hallitaan vielä tostaiseksi.

ja sekin vaikuttaa montako lasta ja minkä ikäisiä.
Meillä suvussa dementiaa ja elämässä ollut paljon isoja muutoksia, esim. muuttoja työn, opiskelun perässä jo lapsuudenkodissa ja myöhemmin oman puolison kanssa.
Kyllä minusta konkreettinen tavara voi olla kiva sitten kun lapset isoja, voi koskettaa niitä isomummon kutomia pieniä villasukkia.
Ehkä olen höperö sitten, mutta näin ajattelen.
Kohtuudessa yritän pitää ja mitän vanhoja resuisia teepaitoja ei säilötä. Pesen niillä vessat ja kiillotan nahkakengät.
yritän ostaa vain sen mitä tarvitaan.

Niin ja itse en kerää mitään. En astioita, kenkiä, laukkuja jne. vain tarpeeseen ostan..

 

["näkökulma"]

Minulla on paljon kirjoja, elokuvia ja cd-levyjä. Kyllähän ne tilaa vievät, mutta ovat myös tärkeä osa elämääni. En ymmärrä ihmisiä jotka lukevat kirjan tai katsovat elokuvan vain kerran ja siinä se. Hyvästä kirjasta tai elokuvasta saa joka kerralla jotain uutta ajateltavaa. Siksi haluan parhaat kirjat ja elokuvat osaksi kotiani.

 

[Keittiönoita]

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kyllä, meillä on paljon tavaraa. Ja kyllä, ajoittain se ahdistaa. Mutta kun on pula-ajan lasten (= 1930-luvulla lapsuutensa eläneiden) kasvattama, niin jo äidinmaidossa on imenyt sen, että mitään käyttökelpoista - tai edes korjattavissa olevaa - ei heitetä pois

Nytkin tässä työpöydälläni on iso laatikko, joka pullistelee erilaisia johtoja. Vuosien varrella kertyneitä. Jos hyvin käy, sieltä löytyy virtajohto vanhaan läppäriini, josta hajosi virtajohto. Kaupasta ei tuohon muinaismuistoon uutta johtoa saa (sanovat, että pitää ostaa kokonaan uusi läppäri ja nykyisin tunkevat joka lootaan Windows 8:aa tai hyvässä lykyssä saa vielä 7:aa, mutta mä haluan pitää XP:ni) , joten tuo johtoloota voi olla helpoin pelastukseni.

Ja onhan siis meillä muutenkin ihan järkyttävä määrä tavaraa. Monta kaapillista esikoisen tavaroita, jotka kuulemma hakee sitten, kun ostaa isomman asunnon (asuu nyt yksiössä). Ja sitten mulla on kaksi ulkovarastoa ja vaatehuone täynnä siskonpojan tavaraa, joka oli juuri 3 kk evakossa purkiremontin alta ja sitä ennen oli muuttanyt yhteen avovaimonsa kanssa ja luonnollisestikaan avovaimo ei halunnut noita kaikkia moottorin osia yms äijäkamaa omaan kotiinsa

Yks kaapillinen on vanhoja maaleja, mutta - tadaa - ei ole sitä autoa eikä ajokorttia, niin en jaksa noita bussilla alkaa retuuttamaan ongelmajätekierrätykseen. Ja kaikenlaista muutakin roskaa, jota ei saa laittaa roskikseen.

Argghh...aloin oikein ärsyyntymään taas, kun ajattelenkin tätä roinan määrää

 

["Entinen Ksantippa S."]

Kuten sanottu, käärinliinassa ei ole taskuja, joten hittoon kaikki krääsä

Minä taas olen tulkinnut tuon sanonnan niin, että nimenomaan kannattaa nauttia maallisista iloista niin kauan kuin voi, mitä se sitten kenellekin tarkoittaa.

Itse en harrasta koriste-esineitä, mutta koti ilman kirjoja ja lp-levyjä ei ole koti, ja vaatekomeroon mahtuu puristamalla aina yksi mekko lisää.