ex kamu
Yhden kaverin kanssa meni välit luultavasti sen takia, että sain lapsia. Ikävää, mutta tavallaan ymmärrettävää. Eri elämäntilanne jne...
"vieras"
Ei halua vieraita. Olen aika usein tyrkyttänyt itseäni käymään tai, että hän voisi tulla meille tai, että voitaisiin tavata vaikka vanhempiensa luona.
"vieras"
asioille!...paitsi että jätkä vedätti minua koko ajan!miks? Mitä hyödyit sen että olin josta piti päästä eroon ja laulu sanan hei haluan nukkua! Sano suomea et minua ärsytät!!!!! piste! Ei pirkkoo! vitun juntti!!!!! Ja juntin määritys: peluri pohjois-karjalasta! ei saa muuta kuin venäläisen!
.
.
Keittiönoita
[QUOTE="wiima";25676419]No hiivatti keittis (palstalla yhtä aikaa, kohta rupeen nukkuun) MISTÄ mä voin tietää koska/jos/kun haluut katkasta meidän kirjottelut esimerkiksi??? Siis kun oli nyt joulukuussa se tauko ja sit mä kirjotin sulle - entä jos tulee taukoja enempi, sulta, pitääkö mun tulkita ettet halua enää kirjotella??? Vai sanotko mulle suoraan? Vai vastaat aina jos mä kirjotan, ihan vaan asiallisesti ja ystävällisesti. Uuh, mä oon nyt pihalla susta. Sorry [/QUOTE]
Mä puhuin nyt sellaisista ihmissuhteista, jotka mulla on ollut pidemmän aikaa elämässäni ja ihan in real life. Sua olen vasta opetellut tuntemaan ja kirjoitellaan. Mulla esim oli nuorena erittäin hyvä ystävä, jonka kanssa vietin paljon aikaani. Lähes päivittäin tehtiin jotain yhdessä. Kun sain esikoiseni, ystävyytemme jatkui edelleen tavalliseen tapaan. Kuopus oli ihan vauva, kun en ollut moneen kuukauteen kuullut hänestä mitään. Hänen puhelinnumeronsa ei ollut enää käytössä - mikä ei ollut mitenkään tavatonta hänelle - ja kerran sitten päätin lähteä lasten kanssa hänen luonaan käymään. Katsomaan, asuuko enää edes samassa osoitteessa. Yllätykseni oli suuri, kun hän avasi oven ja ensimmäisenä pisti silmääni eteisen lattialla oleva tyhjien kossupullojen rivi. Ilma oli sakeana tupakansavusta, mutta ystäväni toivotti tervettulleeksi ja pyysi makkariin katsomaan...hänellä oli siellä parin viikon ikäinen vauva. Hetken päästä keittiöstä ilmestyi miehenköriläs silmät päässä seisten ja pirttipöydän penkillä huitoen. Sain juuri ja juuri käännettyä kuopuksen sylissäni niin, että se penkki osui mua olkapäähän eikä kuopusta päähän. Ystäväni oli alkanut seurustelemaan ja tehnyt vielä lapsenkin erittäin aggressiivisen sekakäyttäjän kanssa ja sen koommin en enää ystäväni luona kyläillyt. Mielestäni se oli pienten lasten kanssa liian vaarallista. Ystäväni toivotin toki meille tervetulleeksi, mutta ilman sitä sekoporkkanaa. Yritin tavata häntä jonkin aikaa jossain muualla kuin hänen kodissaan, mutta yhä useammin hän perui tapaamisen milloin mistäkin syystä. Ja mä annoin lopulta asian olla.
En mä anna ihmissuhteiden hiipua silloin, jos ne ihmissuhteet ovat ihan normaaleja, tavallisia ihmissuhteita Tuossa ystäväni tapauksessa mulla oli kuitenkin ihan hyvä syy antaa sen suhteen hiipua.
[/QUOTE]Mä puhuin nyt sellaisista ihmissuhteista, jotka mulla on ollut pidemmän aikaa elämässäni ja ihan in real life. Sua olen vasta opetellut tuntemaan ja kirjoitellaan. Mulla esim oli nuorena erittäin hyvä ystävä, jonka kanssa vietin paljon aikaani. Lähes päivittäin tehtiin jotain yhdessä. Kun sain esikoiseni, ystävyytemme jatkui edelleen tavalliseen tapaan. Kuopus oli ihan vauva, kun en ollut moneen kuukauteen kuullut hänestä mitään. Hänen puhelinnumeronsa ei ollut enää käytössä - mikä ei ollut mitenkään tavatonta hänelle - ja kerran sitten päätin lähteä lasten kanssa hänen luonaan käymään. Katsomaan, asuuko enää edes samassa osoitteessa. Yllätykseni oli suuri, kun hän avasi oven ja ensimmäisenä pisti silmääni eteisen lattialla oleva tyhjien kossupullojen rivi. Ilma oli sakeana tupakansavusta, mutta ystäväni toivotti tervettulleeksi ja pyysi makkariin katsomaan...hänellä oli siellä parin viikon ikäinen vauva. Hetken päästä keittiöstä ilmestyi miehenköriläs silmät päässä seisten ja pirttipöydän penkillä huitoen. Sain juuri ja juuri käännettyä kuopuksen sylissäni niin, että se penkki osui mua olkapäähän eikä kuopusta päähän. Ystäväni oli alkanut seurustelemaan ja tehnyt vielä lapsenkin erittäin aggressiivisen sekakäyttäjän kanssa ja sen koommin en enää ystäväni luona kyläillyt. Mielestäni se oli pienten lasten kanssa liian vaarallista. Ystäväni toivotin toki meille tervetulleeksi, mutta ilman sitä sekoporkkanaa. Yritin tavata häntä jonkin aikaa jossain muualla kuin hänen kodissaan, mutta yhä useammin hän perui tapaamisen milloin mistäkin syystä. Ja mä annoin lopulta asian olla.
En mä anna ihmissuhteiden hiipua silloin, jos ne ihmissuhteet ovat ihan normaaleja, tavallisia ihmissuhteita
Tuossa ystäväni tapauksessa mulla oli kuitenkin ihan hyvä syy antaa sen suhteen hiipua.On mennyt.Kohta 9 vuotta sitten.Täysin pinnallisen muijaporukan kanssa.Enkä ole sitä katunut,koska pitkään oli siinä porukassa paha olla.En tehnyt mitn oikein,yleensä olin se roskakori,joka voitiin vain ottaa
esille,kun tarvittiin.Tätä nykyä vierellä ovat ne ihmiset,joiden kanssa saan olla oma,välillä
vaikeakin itseni.=)
esille,kun tarvittiin.Tätä nykyä vierellä ovat ne ihmiset,joiden kanssa saan olla oma,välillä
vaikeakin itseni.=)
Majanna
Mammaan. Hän pitää veljeäni yli-ihmisenä, syytää hälle rahaa ja tavaraa. Veli sai ennakkoperinnönkin, perhe tarvitsi uuden talon. Minä ja mieheni jouduimme ottamaan pankkilainan, kun ostimme tämän kodin.
Lopetin yhteydenpidon, kun en jaksanut enää kuunnella, kun mistään muusta ei enää mamma puuhunut, kuin veljeni fiksuudesta.
Lopetin yhteydenpidon, kun en jaksanut enää kuunnella, kun mistään muusta ei enää mamma puuhunut, kuin veljeni fiksuudesta.
"vieras"
nuoruus ajan parhaan kaverin. hän meni naimisiin ja alkoi odottamaan, rakensi talon. minä olin tuolloin vielä sinkku joten minut pahuuden pesä unohdettiin ja hylättiin.
"hmmm"
[QUOTE="vieras";25679678]nuoruus ajan parhaan kaverin. hän meni naimisiin ja alkoi odottamaan, rakensi talon. minä olin tuolloin vielä sinkku joten minut pahuuden pesä unohdettiin ja hylättiin.[/QUOTE]
piditkö itse yhteyttä? Lasten kanssa rakentaminen ei ole helppoa eikä aikaa välttämättä ole.
piditkö itse yhteyttä? Lasten kanssa rakentaminen ei ole helppoa eikä aikaa välttämättä ole.
"vieras"
Ihan puupäistä tämä suomenkieli. Jos on väli, se tarkoittaa, että ei olla yhdessä. Mutta miten välin voi katkaista? Sen voi poistaa, mutta miten se katkaistaan ja mitä silloin tapahtuu. Tarkoittaako sanonta "hyvät välit", että on paljon etäisyyttä? Täytyy mennä ottamaan lääkkeet....
"vieras"
[QUOTE="hmmm";25679702]piditkö itse yhteyttä? Lasten kanssa rakentaminen ei ole helppoa eikä aikaa välttämättä ole.[/QUOTE]
vuoden yritin mutta joko hän ei vastannut, tai sitten perui jo itse sopimansa juttunsa viimetingassa. ja jos sattumalta törmättiin ei ollut tuntevinaan
vuoden yritin mutta joko hän ei vastannut, tai sitten perui jo itse sopimansa juttunsa viimetingassa. ja jos sattumalta törmättiin ei ollut tuntevinaan
"lissukka"
[QUOTE="vieras";25676280]Luultavasti..? En ole saanut juuri kontaktia yhteen ystävään pariin vuoteen. Hän on sairastanut masennusta jo useamman vuoden ja asuu tukiasunnossa. Lähettelen sitli välillä viestejä ja kortteja, vaikka vastausta ei juuri koskaan tule.[/QUOTE]
kiva että jaksat muistaa häntä. Toivottavasti hän joskus paranee ja jaksaa ottaa sinuunkin yhteyttä! Olet hieno ihminen!
kiva että jaksat muistaa häntä. Toivottavasti hän joskus paranee ja jaksaa ottaa sinuunkin yhteyttä! Olet hieno ihminen!
"vieras"
Ajankohta huomioon ottaen ja mitä ap kirjoitti, rupesi mietityttämään olenkohan minä ehkä tuo ap:n "ystävä".
"jepp"
kyllä yhden todella hyvän ja pitkäaikaisen ystävän kanssa. Hän muutti toiselle paikkakunnalle, ja kävin siellä usein kylässä. huomasin ettei hän ikinä ottanut minuun yhteyttä, vaan minä häneen, sitten ajattelin olla pitämättä yhteyttä. soittakoon jos haluaa nähdä tai jutella. nyt ei oo kahteen vuoteen kuulunut ikävä on, ja surettaa, mutta en mä jaksa olla se, ketä pitää yhteyttä, kun häntä ei näytä kiinnostavan. näin on käyny toisenkin todella hyvän ja pitkäaikaisen ystävän kanssa. en tie mikä mättää ei muhun vaan haluta vissiin pitää yhteyttä, ja toispuoleinen yhteydenpito on todella rasittavaa.
yhden todella hyvän ja pitkäaikaisen ystävän kanssa. Hän muutti toiselle paikkakunnalle, ja kävin siellä usein kylässä. huomasin ettei hän ikinä ottanut minuun yhteyttä, vaan minä häneen, sitten ajattelin olla pitämättä yhteyttä. soittakoon jos haluaa nähdä tai jutella. nyt ei oo kahteen vuoteen kuulunut ikävä on, ja surettaa, mutta en mä jaksa olla se, ketä pitää yhteyttä, kun häntä ei näytä kiinnostavan. näin on käyny toisenkin todella hyvän ja pitkäaikaisen ystävän kanssa. en tie mikä mättää ei muhun vaan haluta vissiin pitää yhteyttä, ja toispuoleinen yhteydenpito on todella rasittavaa.[QUOTE="vieras";25676448]Ei halua vieraita. Olen aika usein tyrkyttänyt itseäni käymään tai, että hän voisi tulla meille tai, että voitaisiin tavata vaikka vanhempiensa luona.[/QUOTE]
Aijaa. :| Oletteko olleet läheisiä? Jos koittaisit vaikka joskus vaan mennä oven taakse ja vaikka tuoda jotain mukanasi. Sano, ettei hänen tarvitse sinun takiasi siivota, tehdä mitään tarjottavaa tms, olette vaan rennosti. Jos hän ei yksinkertaisesti jaksa niin sitten ei varmaan auta mikään.
Aijaa. :| Oletteko olleet läheisiä? Jos koittaisit vaikka joskus vaan mennä oven taakse ja vaikka tuoda jotain mukanasi. Sano, ettei hänen tarvitse sinun takiasi siivota, tehdä mitään tarjottavaa tms, olette vaan rennosti. Jos hän ei yksinkertaisesti jaksa niin sitten ei varmaan auta mikään.
"Vieras"
"mitäänsanomaton"? - huh huh.
who, me?
jotakuinkin kaikkien kanssa, varsinkin sisaruksien.
en tiedä syitä, kateudella lienee osansa tässä asiassa.
en tiedä syitä, kateudella lienee osansa tässä asiassa.
"vieras"
Ei ole mennyt välit kenenkään kanssa. Osa kavereista on kyllä vuosien saatossa etääntynyt. Jos monen kanssa menee välit niin ehkä on syytä mennä itseensä.
[QUOTE="vieras";25681945]Ei ole mennyt välit kenenkään kanssa. Osa kavereista on kyllä vuosien saatossa etääntynyt. Jos monen kanssa menee välit niin ehkä on syytä mennä itseensä.[/QUOTE]
Mäkin pidän sitä aika outona, jos tyypillisenä käyttäytymismallina on heti pistää välit poikki, jos tulee ongelmia. Sen sijaan, että selvittäisi asiat. Toki joskus on niin painavia syitä, että on parasta katkaista välit. Mä en ole vielä koskaan joutunut pistämään välejä poikki.
Mäkin pidän sitä aika outona, jos tyypillisenä käyttäytymismallina on heti pistää välit poikki, jos tulee ongelmia. Sen sijaan, että selvittäisi asiat. Toki joskus on niin painavia syitä, että on parasta katkaista välit. Mä en ole vielä koskaan joutunut pistämään välejä poikki.
"vieras"
No olen ollut sitä mieltä, että kenenkään luo ei voi väkiste mennä. Ei varsinkaan tukiasunnossa asuvan luo, yllättäen. Jos hän haluaa olla rauhassa, annan olla rauhassa. Yritän kuitenkin pitää jonkinlaista kontaktia esim. tekstareilla ja postikorteilla. Joskus ajattelin, että hän varmaan vielä kuntoutuu ja kaikki on taas ok. Mutta kun sairastumisesta on jo 8 vuotta ja siitäkin ajasta hän on viettänyt kaiken ajan osastolla ja tukikodissa, niin huonolta näyttää.
[QUOTE="vieras";25682034]No olen ollut sitä mieltä, että kenenkään luo ei voi väkiste mennä. Ei varsinkaan tukiasunnossa asuvan luo, yllättäen. Jos hän haluaa olla rauhassa, annan olla rauhassa. Yritän kuitenkin pitää jonkinlaista kontaktia esim. tekstareilla ja postikorteilla. Joskus ajattelin, että hän varmaan vielä kuntoutuu ja kaikki on taas ok. Mutta kun sairastumisesta on jo 8 vuotta ja siitäkin ajasta hän on viettänyt kaiken ajan osastolla ja tukikodissa, niin huonolta näyttää.[/QUOTE]
Onko hänellä muita ystäviä ja läheisiä, joita tapaa? Kurja tilanne.
Onko hänellä muita ystäviä ja läheisiä, joita tapaa? Kurja tilanne.
Mulla sama juttu - yhtä ihmistä lukuunottamatta: sitä en edes tervehtisi jos vastaan kävelisi. Onneksi muutti kauas pois.
..
[QUOTE="vieras";25682034]No olen ollut sitä mieltä, että kenenkään luo ei voi väkiste mennä. Ei varsinkaan tukiasunnossa asuvan luo, yllättäen. Jos hän haluaa olla rauhassa, annan olla rauhassa. Yritän kuitenkin pitää jonkinlaista kontaktia esim. tekstareilla ja postikorteilla. Joskus ajattelin, että hän varmaan vielä kuntoutuu ja kaikki on taas ok. Mutta kun sairastumisesta on jo 8 vuotta ja siitäkin ajasta hän on viettänyt kaiken ajan osastolla ja tukikodissa, niin huonolta näyttää.[/QUOTE]
Minäkin olen sitä mieltä että ei yllättäen oven taakse.. Mieluummin niitä tekstareita ja postikortteja.
Minäkin olen sitä mieltä että ei yllättäen oven taakse.. Mieluummin niitä tekstareita ja postikortteja.
"vieras"
No vaikea sanoa. Ainakin on viikonloppulomilla kotonaan jossa näkee varmasti sukulaisia, vanhempiaan ja sisaruksiaan. Meidän yhteisestä ystäväpiiristä olen ainoa joka on pitänyt jonkinlaista yhteyttä, toisaalta olen myös nykyään ainoa joka asuu samassa kunnassa. Uskoisin, että hän on saanut uusia ystäviä tukiasunnollaan, siellä kun asutaan soluissa ja tehdään erilaisia ryhmäjuttuja yms. muiden asukkaiden kanssa.