Onko teillä ollut koskaan sellaista oloa että..

NalleKarhuÄiti

Aktiivinen jäsen
10.04.2006
2 282
1
36
Jos et tee jotain juttua se saattaa kaduttaa sitten Vanhempana?
Mulla on just semmonen juttu jota oon vatvonu vuosia ja nyt on tullut sellainen olo että jos en sitä tee niin se kaduttaa myöhemmin jos en kokeile.
Kyse on muuttamisesta toiselle paikkakunnalle.
Meno-paluu lipun ostaminenkin periaatteessa/käytännössä on mahdollista siis paluu tämän hetkiseen tilanteeseen on mahdollista.
Ongelmana vain on se että asia koskee koko perhettä ja muuttaa kaikkien elämän täysin.
Mutta mä olen varma siitä mitä haluan ja samalla poden huonoa omatuntoa onko mulla oikeutta edes ehdottaa tai muuttaa lasteni ja mieheni elämää.
vai pitäisikö minun lopettaa haaveilut ja miettimiset ja yrittää olla onnellinen tästä hetkestä.
Mies no, toisinaan on valmis lähtemään mukaan mutta nyt on ihan tyytyväinen elämäänsä ja vakityöpaikkaansa.
kuulostaa hankalalta...elämä on vaikeaa.
 
Meillä on vähän sama tilanne. Oon koko ikäni haaveillut asumisesta Porvoossa, ja nyt ollaan suunniteltu, et alettais kattelee sieltä päin asuntoja. Omatunto kolkuttaa pahasti poikien takia. Heiltä kun vaihtuisi koulu ja kaverit. Eihän sieltä pitkä matka tännekään olisi, et kavereita voisi nähdä myöhemmin, mut esikolla varsinki on yksi tosi ystävä, ja heidän erottaminen riipaisee.
Onneks lapset on sopeutuvaisia, ja kaikki varmaan menisi ihan hyvin, mut mua myös mietityttää kovasti..
 
Minä taas en ole koskaan sopeutunut nykyiseen asuinpaikkaani (Tre). Ja lähtisin vaikka heti takaisin kotiin jos vain pääsisin. Hirveä hinku oli päästä pois kotoa, mutta nyt lähtisin takaisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sarmiina:
Meillä on vähän sama tilanne. Oon koko ikäni haaveillut asumisesta Porvoossa, ja nyt ollaan suunniteltu, et alettais kattelee sieltä päin asuntoja. Omatunto kolkuttaa pahasti poikien takia. Heiltä kun vaihtuisi koulu ja kaverit. Eihän sieltä pitkä matka tännekään olisi, et kavereita voisi nähdä myöhemmin, mut esikolla varsinkin on yksi tosi ystävä, ja heidän erottaminen riipaisee.
Onneks lapset on sopeutuvaisia, ja kaikki varmaan menisi ihan hyvin, mut mua myös mietityttää kovasti..

Meillä on sikäli hankala tilanne että ostettiin kerrostalo osake alku vuodesta koska hinta oli edullinen tosin kaupunkiin on 25km matka.
Tässä on ollut kaiken näköistä ongelmaa ja lapset eivät kauheasti viihdy.
mutta me ollaan muutettu 5 kertaa 7vuoden aikana (tosin 3 kertaa niistä on ollu samassa kylässä ja tämä nykyinen on saman kylän vieressä ) ja jotenkin tuntuu että onko ne lapset edes kerenneet sopeutumaan tähän.
Mutta siellä ois kaikki.
harrastukset lähellä, terveyskeskus,kirjastot,koulut,kaupat,apteekit, urheilukentät,laskettelurinteet kaikki ne ihan lähellä ja tärkeimmät eli perheystävät ja tutut, mummi, pappa, veli, asuntokin odottaa vielä hetken, pitäisi vaan saada tämä sitten vuokralle ennen kuin voisi myydä pois.
Me ollaan 3vuoden ajan oltu siellä 3 viikonloppua kuukaudessa.
sisko sanoi kerran että ei koskaan pääse mihinkään jos ostaa aina meno-paluu lipun mutta se ei ole niin helppoa kun päätös koskee muitakin kuin vain itseä.
 
Meillä taas muuttoa hankaloittaa kaikkein eniten se, et mun tukiverkko on täällä. Oon siis tällä hetkellä yh, helmikuussa muutetaan ukon kanssa viimeinkin yhteen. Mun ex-anoppi, poikien mummo asuu naapurissa, ja voi siten auttaa kouluaamuisin, mun äiti asuu 20min ajomatkan päässä..Huolettaa vaan miten lapset sit pärjäis..
 
Alkuperäinen kirjoittaja :0:
Äh, muutatte pois vaan! Jos kaikki on toisessa kaupungissa, niin miksette lähtisi.

Se on ehkä tuo miehen vakityöpaikka joka meitä täällä pitää.
Mut nyt mietin jos vaikka jäis tytön kanssa hetkeksi kotiin niin jos ei viihtyisi niin ois työpaikka vielä odottamassa niin ja tietty tämä asunto jota ei kannata vielä myydä ennenkuin se 2vuotta tulee täyteen.
 

Yhteistyössä