Onko teillä muilla kotiäideillä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmaana

Vieras
...aina kauheesti menoo ja meininkiä päivissänne? Tarkotan lähinnä sitä, et tapaatteko paljon kavereita kera lapsien, käytte kahvilla, puistoissa on aina tuttuja tms.? Mä nimittäin oon ihan tyytyväinen elämääni ja ihanat lapset kotona, mut oon ihan hemmetin yksin. Samalla paikkakunnalla ei oo ainuttakaan ystävää ja itse asiassa vain kaks sellasta kaveria, jonka kanssa joskus ja jouluna nähdään. Puistot on aikas tyhjiä. Oonko mä ainoo, jonka päivät kuluu lähinnä lasten kanssa? Enkä mä mielestäni oo mikään erakko, ihan sosiaalinen ja iloinen tapaus, mut ystävät vaan puuttuu.
 
Ei oo.Kotona olen,käyn mammaani ja paappani katsomassa...siinä mun kyläilyt.Muuten aika menee kodin/lasten/eukoiden hoitoon ja tenavien kuskaamiseen.Enkä kadu,mutta toisinaan sitä on niin tylsistynyt ettei rajaa.
 
Kyllä mun päivät kuluu ihan lapsen seurassa. Puistoissa käydään, joskus jutskaillaan vähän toisten äitien kanssa jos niitä näkyy. Ystäviä mulla ei ole samassa kaupungissa, enkä ole kovin sosiaalinen muutenkaan, en tunne itseäni silti yksinäiseksi
 
Ei ole kyllä menoa eikä meininkiä. Tässä kotona pyöritään ja pihassa sekä leikkipuistossa pyöritään. Ehkä kerran pari kuukaudessa käyn kyläilemässä lasten kanssa. Oma valinta. Välillä on kyllä yksinäinen olo.
 
eipä oo menoa...äippälomalla oon 3kk tytön kanssa,toinen tyttö 3 v on 2 pvä viikos tarhas,kotona ollaan enimmäkseen mitä nyt puistossa käydään.kavereita on pari hyvää jotka on kokoajan menossa (bilettämässä ym) joskus on niin tylsää et tuntuu että pää hajoo
 
En oo enää kotiäiti, mutta ollessani järkkäsin meille kyllä aika paljon ohjelmaa.
En millään jaksanut himassa kykkiä, vähintään puistossa tapasin tuttuja ja illalla lapsia vanhempineen on tossa pihallakin.
Kyläiltiin vähintään 1-2 kertaa viikossa jossain.
Käytiin viikottain erilaisissa tapahtumissa, uimassa, leikkipaikoissa jne.
 
Jonkun verran on menoja. Tossa lähellä asuu yksi lapsiperhe, missä äiti on myös kotona tällä hetkellä. Puolin ja toisin kahvitellaan silloin tällöin ja käydään pienellä kärrylenkillä. Kaupungille tulee joskus lähdettyä jonkun kaverin, siskon tai äidin kanssa. ja noissa mummuloissa tulee käyyä aika useesti. Puistoja ei meilläpäin ole, missä voisi käydä. Mutta yleensä aina poika on mukanani, jos ja kun jonnekin lähden. Kerran viikossa pidän omaa aikaa harrastukseni parissa tunnin verran.

Viihdyn pojan kanssa kotona ja nautin sitä, kun ei ole koko ajan kiire jonnekin. Mutta kaipaan silti sitä, että joskus on aikuista seuraa, jonka kanssa voi jutella ja pohtia asioita.
 
Ei ollut menoa, siksipä varmaan töihin lähtö koittikin aiottua aiemmin.. en ole hiekkiksella juoruamassa viihtyvää sorttia ja niitä paria ystävääni, jotka samalla paikkakunnalla asuvat ei ehdi näkemään tarpeeksi usein (siirtymiset kahden lapsen kanssa ei olleet niin hauskoja ja helppoja aina.. )..
Avoimeen ei oikeastaan koskaan päästy koska aina oli jompi kumpi lapsista nuhassa tai minä niin rättiväsynyt ettei vaan tullut lähettyä.. sama juttu perhekahviloiden ym kanssa, vaikka niitä täällä olisi kyllä ollut ihan pienen matkan päässä (viereisessä talossa olisi ollut seurakunnan perhekerho jonne en kertaakaan päässyt.. )
 

Yhteistyössä