onko teillä lapsia jotka eivät "viihdy" missään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja järki lähtee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

järki lähtee

Vieras
Meillä on 1v taapero joka ei ole ikinä viihtynyt rattaissa, ei ostonkärryssä, liinassa jne.. vauvana oli 6kk kun päästiin ensimmäisen kerran pikaisesti käymään lähikaupassa niin ettei hän huutanut koko aikaa. Häntä ei ole ikinä saanut siirrettyä nukkuvana mihinkään ja on ollut herkkäuninen joten esim vaunujen pysähdys/sisätilaan siirtyminen ovat herättäneet hänet samantien.rattaissa olo ja otoskärryissä istuminen ovat hänellä pelkkää huutoa edelleen ja järki meinaa itseltä lähteä päästä kun välillä pitäisi pystyä kaupassa käymään tai asioita hoitamaan mutta sei on aivan mahdotonta kun lapsi kirkuu ja rimpuilee vaikka yrittäis mitä syömistä, lelua/virikettä tarjota. Liinassa nukkui pienempänä mutta nykyisin ei viihdy enää olenkaan.. kotonakin on vaativa ja tarvitsee koko ajan huomiointia ja kantelua koska ei kestä yhtään että tekisin jotain muuta.


Onko kellään muilla tämmöisiä lapsia, ja milloiln elämä heillä on alkanut helpottamaan? kaupassa tuntuu että muiden lapset istuu tyytyväisinä kärryissä ja meidän lapsi huutaa ja raivoaa vuoronperään jomman kumman vanhemman sylissä??
 
On, meillä. :) Ajatus harhailee koko ajan, kaupassa pitää koskea ihan kaikkeen, saattaa vaeltaa minne sattuu ja sitten ihmetellä, kun ei ketään näy. Ei ole koskaan jaksanut ns. "istua rauhassa paikallaan", vaan koko ajan kiehnää, pyörii tai vähintään ääntelee. Automatkoilla saattaa laulaa 3 h putkeen, jos ei ole muuta tekemistä. On pitänyt ihan tosissaan miettiä, miten esim. kauppareissut hoidetaan. Päivässä on todella tarkka rutiini, josta ei liiemmin lipsuta. Joka aamu ollaan viimeistään 9-10 välillä ulkona, eli ihan missä tahansa muualla paitsi kotona, muuten päivästä tulee ihan kamala. Kauppaan mennään mieluiten hyvän suunnitelman kanssa, eli ei todellakaan mennä hoomoilasena pyörimään hyllyväleihin miettimään mitä ostetaan, vaan esim. isketään ensin hevi-osastolle ja pistetään lapsen käsiin kaikenlaista kannettavaa, vaa'alta otetaan näperrettäväksi nippu ylimääräisiä tarralappuja, annetaan muovipussi pideltäväksi ja mätetään sinne rehuja ja sitten suunnataan leipäosastolle, jossa saa valita yhden leipäpussin sillä aikaa kun itse mättää kärryyn ne "oikeasti" tarvittavat leivät jne.

Ja tämä lapsi on jo vähän päälle 3 v.
 
Meidän 8v ei viihdy.
Tai ehkä viihtyy, mutta tuntuu pahalta kun ei halua tehdä mitään.

Ei osaa uida, eli halua lähteä rannalle.
Ei uskalla mihinkään laitteisiin, eli ei halua huvipuistoihin.
Pelkää lentokoneita, joten ei halua matkalle.
ym ym ym.

Silti lapsi on ihan normaali. Uskokaa tai älkää.
 
Kuulostaa aika vaativalta näin opettajan näkökulmasta. Hankkikaa ajoissa apua, sillä koulunkäynti ihan normaaliryhmässä ei tule sujumaan vaan lapsi tarvitsee erityisluokan tai avustajan. Ja itse lasta helpottaa se, että tutkimukset ovat tehty jo varhain, että tukea kanssa saa.
 
Joo, oli minulla yksi tuollainenkin. Jaksoi helposti huutaa automatkalla vaikkapa kaksi tuntia, tai miten kauan nyt autossa oltiinkaan. Huusi kaupassa, rattaissa, sängyssä, sitterissä, liinassa, kaikkialla. Päiväunia nukkui max. 20 minuuttia kerrallaan, ja aina vaan huusi koska oli koko ajan niin väsynyt.

En nyt enää tarkkaan muista, mutta kyllä se siitä jossain vaiheessa helpotti. Kun taidot karttuivat ja oppi leikkimään ja kävelemään jne., ja sai pikkuhiljaa pidempiä päikkäreitä nukuttua. Sen muistan, että 1,5 v ne unet jo sujuivat aika kivasti. Ei tuo vieläkään mikään päivänsäde ole, mutta ihan mukiinmenevä kaveri ja välillä jopa hauskaa seuraa :)
 
Joo, oli minulla yksi tuollainenkin. Jaksoi helposti huutaa automatkalla vaikkapa kaksi tuntia, tai miten kauan nyt autossa oltiinkaan. Huusi kaupassa, rattaissa, sängyssä, sitterissä, liinassa, kaikkialla. Päiväunia nukkui max. 20 minuuttia kerrallaan, ja aina vaan huusi koska oli koko ajan niin väsynyt.

En nyt enää tarkkaan muista, mutta kyllä se siitä jossain vaiheessa helpotti. Kun taidot karttuivat ja oppi leikkimään ja kävelemään jne., ja sai pikkuhiljaa pidempiä päikkäreitä nukuttua. Sen muistan, että 1,5 v ne unet jo sujuivat aika kivasti. Ei tuo vieläkään mikään päivänsäde ole, mutta ihan mukiinmenevä kaveri ja välillä jopa hauskaa seuraa :)

Joo tämä kuulosti ihan meidän lapselta. Joskus 8kuisena tuntui jo ihan luxukselta kun lapsi ei itkenyt enää suurinta osaa vuorokaudesta. Kiva kuulla että elämä helpottaa joskus. Meillä toistaiseksi nyt on pahentunut meno kun oppi kävelemään, mutta eiköhän se siitä taas vähän tasaannu kun järki ottaa yhtä ison harppauksen..
 
Psta sille iphone, eiköhän se sen kanssa viihdy rattaissakin. Ei vaan nuo padit yms on tiukan paikan pelastus kunhan ei liikaa käytä.. Yksvuotias osaa tuollaista jo vallan mainiosti käyttää.
Noin muuten voisit ehkä koittaa antaa lapsen kävellä itse vaikka valjaissa. Kantoreppu selkään/rinkka voipi olla noin isolle miellyttävämpi, saahan sen liinankin tietty selkään.
Jonkinverran sitä kitinää ja huutoa pitää oppia sietämään. Yksvuotiaalla alkaa olla sitä tahtoa sen verran että jos oppii että huutamalla pääsee pois rattaista niin se huuto vaan pahenee kerta kerrala.
 
[QUOTE="Vieras";28668371]Psta sille iphone, eiköhän se sen kanssa viihdy rattaissakin. Ei vaan nuo padit yms on tiukan paikan pelastus kunhan ei liikaa käytä.. Yksvuotias osaa tuollaista jo vallan mainiosti käyttää.
Noin muuten voisit ehkä koittaa antaa lapsen kävellä itse vaikka valjaissa. Kantoreppu selkään/rinkka voipi olla noin isolle miellyttävämpi, saahan sen liinankin tietty selkään.
Jonkinverran sitä kitinää ja huutoa pitää oppia sietämään. Yksvuotiaalla alkaa olla sitä tahtoa sen verran että jos oppii että huutamalla pääsee pois rattaista niin se huuto vaan pahenee kerta kerrala.[/QUOTE]

Manducaa nykyään käytetään mutta ei lapsi viihdy selässä eikä edessä muutamaa minuuttia kauempaa. ValjIta mietin mutta tuskin kävelis niissäkään samaan suuntaan kun on kerran saanut jalat alleen.. ja perheen tabletti kyllä lentää samantien käsistä ja siinä on jo naarmu näytössä kun on ehtinyt saamaan sen käsiinsä. Samoin minun puhelimen näyttö on sirpaleina kun poika heitti sen maahn. joten ei vielä ymmärrä siitä kyllä mitään, ehkä vuoden päästä vähän jo ymmärtääkin.. ja tosiaan on huutanut laitokselta asti joten mitään opittua kiljumista se ei ole vainihan sisäsyntyistä ja lapsi on kyllä elämässään saanut sitä siedätys huutoakin kokea ihan ylli kyllin koska joskus on vaan pakko käydä kaupassa,pankissa ja lapsi huutaa ihan joka ikinen kerta suuri piirtein alusta loppuun :/
 

Yhteistyössä