Onko tässä enää mitään järkeä??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "surullinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"surullinen"

Vieras
Rakastan miestäni, koko sydämestäni, mutta me halutaan niin eriasioita. Haluaisin yrittää uudestaan vauvaa, sain vähän aikaa sitten keskenmenon, se oli tosi rankka paikka minulle, haluaisin kuitenkin yrittää uudestaan. Mieheni taas haluaa lapsen sitten joskus 3-8vuode päästä ja en todellakaan halua odottaa niin kauaa. Se, että painostan vauvaan on väärin, mutta niin on sekiin, että minun pitäisi vaan odottaa. En haluaisi erota, sillä rakastan miestäni, mutta tämä asia johtaa meidät lopulta eroon tai niin ainakin pelkään.
 
Tämä vauva ei ollu suuniteltu, mutta oltais pidetty, joten en usko siihe, että syynä on tuo. Ja kun koitan puhua, ei suostu puhumaan tai mitää, syntyy vaa riita.
 
Fiksusti keskustellen nyt ensin. Kumpikin vaikka ensin miettii ja kirjaa ihan paperille mitä tahtoo vuoden, viiden ja kymmenen vuoden sisään elämältä. Jos haaveet menee ristiin, keskustelua mitkä niistä haaveista on tärkeimpiä ja minkä suhteen on valmis tekemään kompromisseja.

Suostuisitko itse odottamaan vuoden tai kaksi sitä vauvan yritystä uudelleen, jos mies vuorostaan lupaa jotain muuta mikä on hänelle "ikävää" eli joutuu haaveitaan muuttamaan?
 
Kannattaa ottaa huomioon sekin, että jos nyt jätät miehesi ja rupeat etsimään uutta, et todennäköisesti tule olemaan raskaana 3 vuoden sisällä. Sopivan kumppanin etsimiseen saattaa mennä jo vuosia, ja sit vielä tutustuminen, seurustelu, yhteenmuutto, mahdollisesti naimisiinmeno...
 
Vuoden voin odottaa, en enempää, se on jo ikävä kyllä varmaa, hyvä jos pystyt vuotta odottaa. Kuulostaa hyvi lapselliselta, mut niin se vaa nyt on. Ja joo ois hyvä idea toi, että haavet kasataan, mutta se ei suostu siihe, se ei suostu puhuu tai mitään.
 
[QUOTE="eee";22942399]Kannattaa ottaa huomioon sekin, että jos nyt jätät miehesi ja rupeat etsimään uutta, et todennäköisesti tule olemaan raskaana 3 vuoden sisällä. Sopivan kumppanin etsimiseen saattaa mennä jo vuosia, ja sit vielä tutustuminen, seurustelu, yhteenmuutto, mahdollisesti naimisiinmeno...[/QUOTE]

Ota huomioon sekin, että jos nyt et jätä miestäsi ja rupeat etsimään uutta vuoden tai kolmen vuoden päästä, et todennäköisesti tule olemaan raskaana 4-6 vuoden sisällä.
 
Joo tiedän ja sen takia yritän keskustella miehen kanssa, millo hän on valmis. Mutta kun ei suostu puhumaan, joka ikinen sana aiheuttaa riidan, ehdotin jo, että muutetaa hetkeks erilleen.
 
Ja kuten foorumilaisten tyyliin kuuluu, nainen harkitsee heti ensimmäisenä eroa kun miehen kanssa ollaan eri mieltä. Toivottavasti päädyt jonkun vaimonhakkaajan kynsiin seuraavassa liitossa. Ei se lapsen hankinta ole naisen yksimielinen päätös johon miehen tulee automaattisesti suostua.
 
[QUOTE="vieras";22943701]Ja kuten foorumilaisten tyyliin kuuluu, nainen harkitsee heti ensimmäisenä eroa kun miehen kanssa ollaan eri mieltä. Toivottavasti päädyt jonkun vaimonhakkaajan kynsiin seuraavassa liitossa. Ei se lapsen hankinta ole naisen yksimielinen päätös johon miehen tulee automaattisesti suostua.[/QUOTE]

Tuota noin, mä mietin erivaihto ehtoja ja ollaan tapeltu niin paljon, että kumpikin ollaan iha rikki, yritin jo viedä itseltäni hengen. Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan, koska ollaan koittu niin paljon, hän on pettänyt minua ja annoin sen anteeks. Ja ehdotin, sitä että muutetaa erillee hetkeksi, ihan sen takia, että jos tilannen paranisi, saatais puhutua ja kummatkii purettuu olomme. Tämä joka päiväinen tappelu, ei ole hyväksi meille, meidä on pakko tehdä jotain sen eteen, että saada asiat taas kasaan.
 

Yhteistyössä