miehelle, ettei hän välttämättä sitä miehenä ymmärrä miltä raskaus, synnytys ja pienen tuhisevan nyytin hoitaminen ja imettäminen naisesta tuntuu. Kerroin kuinka valtavan ihana kokemus se on minulle naisena ollut ja että NIIN haluaisin kokea sen vielä kerran elämässäni, ennen kuin on liian myöhäistä. Tuo oli yksi asia jolla perustelin.
Lisäksi viljelin aika rankkaa huumoria aiheesta tyyliin; saa kait sitä spermaa muualtakin, voi kuulostaa karulta, mutta miehelläni on tosi hyvä huumorintaju ja ymmärsi minun vitsailevan, en toki oikeasti pettäisi miestäni, mutta ehkä letkautukseni sai hänet ymmärtämään, että olen tosissani vauva asian suhteen. Tuota ei ehkä kannata ihan joka jannulle letkauttaa.. voip tulla perhevartti!! Tosiaan aikani kun pehmitin miestä, hän totesi, että pakko kai se on uskoa, että olet ihan tosissasi ja sitten suostui. Jos aiheesta puhuminen menee riitelyksi kannattaa varmaan olla vähän aikaa puhumatta koko aiheesta, ei se ainakaan riitelemällä mene läpi.
Voimahali sulle, koita jaksaa tiedän kokemuksesta, että tilanne on tosi raastava. Tuossa sun tilanteessa vois perustella silläkin kun kerran km. takana, ettei todellisuudessa tiedä kuinka kauan siinä menee, että se vauva on oikeasti sylissä, vaikka yrittämisen aloittaisi heti. En halua lisätä sun ahdistusta, mut tosi asiahan se on ettei lapsen saaminen ole mikään itsestään selvyys.