Onko tämä koiran ottaminen tosiaan näin vaikeaa????

["haaveissa"]

Meidän koira on 9v, (muitakin koiria ollut mutta he eivät valitettavasti ole enää täällä)

sekarotuisia kaikki. Silloin oli lehdissä ilmoituksia ja olivat edullisia ja kaikki tuntui olevan paljon helpompaa.

Vai oliko se vain sitä että oli nuori eikä miettinyt asioita ihan niin pitkälle. Uskoi että kaikki menee hyvin, mistään pentutehtailusta ei ollut kuullutkaan.

Nyt etsitään uutta koiruutta meille. Sekarotuiset ovat törkeen kalliita tai jotain viron tai venäjän tuonteja.
Lisäksi on itselläkin ihan erilaiset vaatimukset koiran suhteen kun on lapsia. Näitä asioita miettii paljon paljon paljon enemmän.

rotukoira taas, meillä on aina ollut sekarotuisia. Ja rotukoiria on niin paljon, mistä sitä osaa alkaa valita että mikä olisi se oikea rotu meille. Saatika hyvän kasvattajan.

Pakkotässä kuitenkin on varmaan alkaa kääntyä rotukoiran puoelle ja alkaa kahlaamaan koirakirjoja läpi. Vaatii vain vähän asennemuutosta itseltään, koska meillä on tosiaan aina ollut sekarotuisia.



Huoh, oli se vain niin paljon helpompaa silloin joskus. Mutta eiköhän tämä tästä taas kunhan saadaan mietittyä ja tehtyä päätöksiä.

 

["vieras"]

Selaa apulaa.

 

["mii"]

Valkkaa sellainen koirarotu mikä on miellyttamishaluinen esim. kultainen noutaja, villakoira, spaniel... ei terrieri-tyyppistä. Lisäksi narttu on ehkä helpompi kouluttaa aluksi kuin uros!

Onnea tulevalle koiraperheelle!!

 

["vieras"]

On kyllä menny hifistelyksi tuo koiran hommaaminen nykyisin. Onneks ei ite tarvi siihen ruveta...

 

["aloittaja"]

Kyllä meillä uroskoira on etsinnässä, nykyinenkin (ja edelliset) olleet uroksia.

Apulaa on selattu ja nettiä muutenkin. Ja selaaminen jatkuu. Ja samalla pohdinta rotukoiran otosta.

Tuntuu vain että silloin kymmenvuotta sitten tämä oli paljon helpompaa. Tai sitten me ollaan isännän kanssa nirsompia, ja toi pentutehtailukin huolettaa...

 

["vieras"]

älkää ny vaan "pelastako" yhtään piskiä rajan takaa... Se on ehkä tyhmintä ikinä.

 

[chef]

On se.

Mulla meni 10 vuotta, että keksin minkärotuisen koiran oikeasti haluan. Sitä ennen mulla oli useampi sekarotuinen ja muutama kodinvaihtaja-rotukoira.

Jo viimeksi, kun etsimällä etsin meille koiraa (halusin sekarotuisen), kesti 10kk löytää meille sopiva yksilö. En halunnut mitään sellaista koiraa, jossa oli yhtenä rotuna jotain kovin riistaviettistä rotua, eli myöskään sellaiset eivät käyneet jonka roduista ei ollut tietoa.

Lopulta löysin meilel kivan koiran. Olin aina ollut kiinnostunut collieista ja sellaista omaksi roduksi pohtinutkin, joten oli huippua kun löysin collieristeytyksen. Koira on ihan maailman paras, mutta toki siinä on huonojakin puolia. Ja osa niistä on collieille rotutyypillisiä. Osin tästä syystä lopulta totesin, ettei collie ole sittenkään rotuni.

Kun tuli taas aika hankkia uusi koira, selvitin mitä koiralta haluan. Mulle ei kriteereiksi riitä "kiva perhekoira, joka tulee lapsien kanssa toimeen", sillä tuo lause on lopulta ihan tyhjä sisällöltään. Kaikki koirat saadaan sopimaan tuohon muottiin, jos muut asiat ovat kohdillaan. Ja ne muut asiat ovat niitä, mitä pitäisi miettiä. Toki koko ja turkinhoito ovat yksiä kriteerejä, mutta vielä tärkeämpiäkin kriteerejä löytyy.

Mitä koiralta halutaan? Mitä taipumuksia siltä toivotaan? Mitä se ei saa olla?

Loppupeleissä kaikki ratkaistaan yksilötasolla, mutta rotuvalinnalla (ja vanhempien valinnalla) voidaan nostaa tai laskea todennäköisyyksiä.

Meille tuli muutamia viikkoja sitten uusi pentu. Tällä kertaa rotupentu, sillä olen vihdoinkin löytänyt oman rotuni. Tai ehkei niin voi sanoa ihan vielä, kun koira on ollut meillä vasta vajaa 2kk. Mutta hyvin lähelle se ainakin on...voipi olla, ettei lähemmäksi enää pääse?

Rodun löytyminen kesti 10v, sopivan pentueen löytyminen 8kk ja mulla oli sikäli hyvä tilanne, että sain itse valita pentulaatikosta sen oman pentuni. Eli yksilö on juuri meille passeli

 

["vieras"]

Mäkin suosittelen Apulaa. Siskolla on sieltä kaksi aivan ihana Bichon Friseetä: narttu oli neljävuotias kun tuli siskolleni alkup. omistajan kuoltua, uros oli 1,5-vuotias lapsiperheestä tullut, oli tullut allergiaa ja joutuivat luopumaan hauvasta. Molemmat koirat superkilttejä, tykkäävät lapsista.

 

["aloittaja"]

joo, kyllä me ihan kotimaista koiraa etsitään. Ihanne olisi että edes äiti, mielellään molemmat vanhemmat olisivat nähtävillä.

Meille ei rodulla tai ulkonäöllä ole suuremmin väliä. Vain se luonne ja käytös merkkaavat. ( toki on jotain rajoitteita, ei vaativa turkinhoidon suhteen yms )

shef, sehän se. Pitäisi koettaa löytyä meille juuri täydellinen koira mutta ei ole aavistustakaan minkä rodun edustajasta se ehkä saattaisi löytyä.


kunhan valitan kärsimättömyyttäni. Eiköhän se juuri oikea karvakuono löydy meille ajan kanssa vielä.

 

[chef]

[QUOTE="aloittaja";24123257]joo, kyllä me ihan kotimaista koiraa etsitään. Ihanne olisi että edes äiti, mielellään molemmat vanhemmat olisivat nähtävillä.

Meille ei rodulla tai ulkonäöllä ole suuremmin väliä. Vain se luonne ja käytös merkkaavat. ( toki on jotain rajoitteita, ei vaativa turkinhoidon suhteen yms )

shef, sehän se. Pitäisi koettaa löytyä meille juuri täydellinen koira mutta ei ole aavistustakaan minkä rodun edustajasta se ehkä saattaisi löytyä.


kunhan valitan kärsimättömyyttäni. Eiköhän se juuri oikea karvakuono löydy meille ajan kanssa vielä.[/QUOTE]

Aloita etsiminen vaikka käymällä kennelliiton fci-listaa netissä läpi. Vaikka päätyisitte sekarotuiseenkin, on siitä listasta silti apua. Meinaan että jos löytyy 2 rodun risteytys ja olet listalta tsekannut että molemmat rodut on teitä miellyttäviä, niin siinä on aika hyvä tilanne sitten jo

SKL – FKK ry - Rotumääritelmät

Alkuun voit raakata ihan puhtaasti ne fci-ryhmät pois, mitkä ei kiinnosta.

Omalla kohdallani hylkäisin heti ryhmät 3,4,5,6,7,9 ja 10. Jäljelle jäisi siis enää vain ryhmät 1,2 ja 8. Melko kätevää

Ne listat sitten klikkaisin auki ja blokkaisin sieltä pois ne rodut, jotka ei miellytä. Googlesta saa kuvan ja fci-listalla nimeä klikkaamalla saa luettavakseen rotumääritelmän. Mulla on jo jonkinlainen rotutietämys, eli omalla osallani sain blokattu heti ison osan koirista pois. Kiinnostavista sitten kokoat listan ja lähdet tutkimaan niitä rotuja tarkemmin,

Aikaavievää se on, mutta palkitsee lopulta

 

[harjis]

Mekin etsimme koko kevään meille sopivaa koiraa.
Monia pentuja kyseltiin,mutta aina niissä oli jokin mikä ei sopinut meidän perheeseen.Sekarotuisista pyydettiin hirveitä hintoja,tai sitten olot olivat muuten epämääräisiä (vanhempia ei mahd. nähdä,useita erirotujen sekoituksia myynnissä samalla ihmisellä jne..)
Lopulta jätin apulaan oman ilmoituksen ja sitä kautta,sitten otti kasvattaja yhteyttä. Rotu oli minulle tuntematon,mutta kasvattaja kertoi todella hyvin rodusta jne.. lisäksi selailin rodun omia sivuja pitkään ja hartaasti.
Meille muutti sitten loppujen lopuksi pari viikkoa sitten 5kk ikäinen herra. Nyt olen rotuun niin ihastunut,että toinen saman rodun edustaja tulee jossain vaiheessa taloon.

 

[missä testit?]

onhan niitä "testejäkin" joissa voi valita rodun joka sopisi ehkä mahd hyvin itselle, täältä mitäs nytin kautta itsekin sen tein joskus kun joku linkitti

 

[wuf]

Jos kuitenkin kiinnostaa ulkomailta "pelastaminen" niin pelastetaan koirat ja rekku rescue on ne vanhimmat yhdistykset ja minun mielestäni luotettavimmat tahot joilta kannattaa kysellä. Niiden sivuilla on usein paljon pentujakin.

Itse hankkinut RR:lta yhden koiran joskus kauan sitten, ehkä vuonna 2003. Ja nykyinen rescue on sitten vähän tuntemattomammalta Pets-nimiseltä yhdistykseltä. Kummatkin hyvinkäyttäytyviä ja perusterveitä otuksia
Jos jatkossakin tulee sekarotuisia hankittua, niin takuuvarmasti joltain näiltä yhdistyksiltä, ei tulisi mieleenkään ostaa kallista sekarotusta pentua jostain pentutehtaasta tai trokarilta!

 

[hmph]

Aika erikoista, että joku sekarotuinen piski on sopinut, mutta on muka valita tietyistä roduista sopiva yksilö. Rotukoirista tietää noin suurin piirtein, minkä luonteista koiraa kotiin voi tulla.

 

[chef]

Aika erikoista, että joku sekarotuinen piski on sopinut, mutta on muka valita tietyistä roduista sopiva yksilö. Rotukoirista tietää noin suurin piirtein, minkä luonteista koiraa kotiin voi tulla.

Sekarotuista otettaessa on ainakin omalla kohdallani ollut aikalailla erilaiset lähtökohdat, kuin rotukoiraa ottaessa. Sekarotuisen kohdalla halusin koiran, jonka avulla voisin nuuskutella koiramailmaa.
Rotukoiraa etsiessäni oli sitä koiramaailmaa jo nuuskutellut ja nyt tiesin mitä siltä halusin. Eikä sen sopivan koiran löytäminen ollut ihan mutkatonta, sillä vaatimuslista oli melko pitkä.

 

["vieras"]

On se vaikeaa, olen etsinyt sopivaa pentua meille jo yli puoli vuotta, mutta ei vaan tunnu löytyvän...