Mistä tietää onko koiran hankinta ihan täyttä hulluutta juuri nyt????

[Koira kuumeilija]

Eli kova koirakuume on ollut jo varmasti yli vuoden päivät. Perheessämmä on lapset 3.v ja 5.v ja se on vähän jarrutellut koiran hankintaa. Nyt olen kesän kotona, joten koiran kotiuttamiselle olisi paljon aikaa ennenkuin arki taas alkaisi rullaamaan. Syksyllä sitten olisikin edessä arki ja koira joutuisi olemaan yksin päivät jne. Sitä olen myöskin pohtinut,että kun tullaan päivän jälkeen kotiin ja pitäisi alkaa tekemään lapsille ruokaa, mutta pitäisi myös lähteä käyttämään koira pissillä. Mitenkä te, joilla on pieniä lapsia näistä tilanteista selviätte. Me asutaan ainakin tällä hetkellä rivitalossa, joten pelkästään pihallekkaan ei vain voi päästää. Kertokaa kokemuksistanne, kiitos !

 

[isoäiti mölykylästä]

no ensin pitää miettiä, että jos koiran hoito on yksin sun vastuulla, niin jaksatko sen rumpan, että ensin olet töissä ja sitten haet lapset hoidosta, pitää laittaa ruokaa ja vielä koiran kanssa lenkille ja lapsillekin pitäisi olla aikaa. itse en tuossa tapauksessa varmaan ottais koiraa. mutta jos sun mies voi esim. lenkittää koiraa tai laittaa ruokaa sillä aikaa kun sinä olet koiran kanssa lenkillä. niin voisin koiran ottaa.
itse olen maatalon emäntä. ja joskus ottaa koville lähteä haukun kanssa lenkille kerran tai kaksi päivässä. onneksi nyt kuitenkin on lapset kesälomalla, niin tyttö käy koiran kanssa lenkillä, niin mun ei tarvii, muuta kuin silloin kun on ratsastusleireillä tyttö

 

["vieras"]

Koiran hankintaa kannattaisi miettiä monta kertaa vaikkei lapsia taloudessa olisikaan. Se sitoo samoin tarpein kuin lapsetkin, enkä suosittelisi ottamaan ellei perheessä ole tällä hetkellä ns. ylimääräistä aikaa. Koira on lauman jäsen ja täysin riippuvainen omistajistaan. Itsekin olen koirakuumeilija, mutta koska olen epävarma ajan riittävyydestä, työvuorojen venymisestä, vapaa-ajasta jne. en ole viatonta luontokappaletta ottanut vain sen takia että haluan. Valitettavan usein ihmiset eivät ota huomioon elämäntilannettaan kun hankkivat koiran, sitten on keltaisessa pörssissä näitä annetaan/myydään pitovaikeuksien vuoksi ilmoituksia, tai pahimmassa tapauksessa kaltoinkohdeltuna ja hakattuna löytöeläinkodissa.
Hienoa että olet kuitenkin pohtinut perheenne tilannetta, itse ajattelisin että odottaisitte muutaman vuoden kun lapsetkin vielä pieniä.

 

[Keittiönoita]

Mä ajattelisin asiaa siltä kannalta, kuka vie koiran ulos silloin, kun sinä tai lapset ovat sairaina? Entä jos koiralla on vatsa sekaisin ja se pitää viedä ulos yöllä? Mun lapset olivat 4 ja 9 v, kun meille tuli koira ja pari kertaa jouduin herättämään tuon nuoremman keskellä yötä ja ottamaan mukaan koiraa ulkoiluttamaan. Onneksi sattuivat kesäaikaan ja kuopus taapersi puoliunessa pyjamassaan. Kyllä se silloin menee, kun kaikki ovat terveinä, mutta hankalampaa on silloin, jos itse, lapset tai koira vaatii erityishuomiota.

 

["Jonna"]

kannattaa miettiä tarkkaan. Mitä jos koiralle tulee ongelmia? Murrosiässä alkaa vaikka merkkailemaan sisälle, tuhoaa kotia, puree.... voin kertoa ettei ole herkkua siivota pissoja vaikka sohvalta.
jotkut kovapäsimmät yksilöt vaativat PALJON koulutusta ja aikaa

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";23974778]Koiran hankintaa kannattaisi miettiä monta kertaa vaikkei lapsia taloudessa olisikaan. Se sitoo samoin tarpein kuin lapsetkin, enkä suosittelisi ottamaan ellei perheessä ole tällä hetkellä ns. ylimääräistä aikaa. Koira on lauman jäsen ja täysin riippuvainen omistajistaan. Itsekin olen koirakuumeilija, mutta koska olen epävarma ajan riittävyydestä, työvuorojen venymisestä, vapaa-ajasta jne. en ole viatonta luontokappaletta ottanut vain sen takia että haluan. Valitettavan usein ihmiset eivät ota huomioon elämäntilannettaan kun hankkivat koiran, sitten on keltaisessa pörssissä näitä annetaan/myydään pitovaikeuksien vuoksi ilmoituksia, tai pahimmassa tapauksessa kaltoinkohdeltuna ja hakattuna löytöeläinkodissa.
Hienoa että olet kuitenkin pohtinut perheenne tilannetta, itse ajattelisin että odottaisitte muutaman vuoden kun lapsetkin vielä pieniä.[/QUOTE]
Mä suosittelen kans tätä. Kun lapset on sen ikäisiä, että ne voi jättää hetkeksi keskenään kotiin, tilanne on jo huomattavasti helpompi. Ja jos isompi lapsista on jo sen ikäinen, että tulee koulusta suoraan kotiin, niin koiran päiväkään ei ole yksin niin pitkä.

 

["vieras"]

Minäkin suosittelisin odottamaan.
Lisäksi kuulostaa kummalliselta että mietit ottavasi sen koiran nyt kesän aikana, oletteko millään tavalla tutustuneet eri rotuihin,kasvattajiin yms.?
Toki jos jonkun sekarotuisen meinaatte ottaa niin ymmärrän, taino..en kyllä sitäkään.
Luulisi että sekarotuistakin otattaessa se koira ei tulisi taloon samointein vaan ensin käytäisiin tutustelemassa ja mahdollisesti odotettaisiin ainakin kuukausi että pennut ovat luovutusikäisiä.

 

[Black Diva´s]

Siitä tietää että koiran ottaminen just siihen tilanteeseen on hulluutta, jos aikaa ei ole tuhlattavaksi asti samoin omaa jaksamista.

Loma-aikana otettu koira alkaa valitettavan monesti oireilla eroahdistusta arjen koittaessa, syystä että sitä ei lomanaikana ole opetettu yhtään olemaan yksin. Sivuhuomautuksena tuo vimeinen.

 

["hmm"]

Me ollaan vähän pöhköjä, mut meille tulee toinen koira vaik lapset vasta 1v ja 3v.. meil on kyl ennestäänkin jo koira niin tiedetään mitä sen on, joten en usko mihinkään ylitsepääsemättömiin ongelmiin ja meitä on kaksi aikuista ihan yksin jos olisin lasten kanssa niin sit pitäis välillä tehä erikoisjärjestelyjä, että onnistuis koiran pito pienten lasten kanssa... ja me asutaan rivarissa, joten pikaiset pissatukset hoituu vaikka lapset oliskin sisällä, kun on oma pihakin

 

[Pajukko]

Koiran hankinta on aina hulluutta. Meille tuli koira, kun asuimme kerrostalon 3. kerroksessa ja meillä oli lapset 2,5v, 5v ja 7v. Olihan se pissatusrumba melkoinen ja koira on ollut alusta asti minun vastuulla.

Toinen koira tuli viime syksynä. Rumba nyt on ollut melkoinen. Kaksi isoa koiraa ja pissatukset jatkuvaa ja molempien kanssa pitää käydä myös pitkät lenkit vähintään kerran päivässä. Tuo nuorempi koira on nyt 9 kk ja jostain syystä ei vieläkään ole sisäsiisti. Yöllä pystyy olemaan pissaamatta 9 tuntia, mutta päivällä on käytettävä 4 tunnin välein ja se ei aina ole mahdollista. Välillä hieman rankkaa, kun käyn vuorotyössä, on nuo lapset ja koirat. Mies on nyt tosin ollut kotona,joten kodinhoitoapua häneltä saa ja ruokakin usein valmis, kun tulen töistä. Lenkille on lähdettävä heti aamulla, heti töiden jälkeen ja illalla klo 20-22 aikaan pitkä lenkki. Lisäksi vielä tuon pennun ylimääräiset pissatukset. Välillä ärsyttää, mutta koirat on kuitenkin se minun juttu ja harrastus, jolla hermojani lepuutan.

Koti tietysti on sen näköinen, että meillä koiria asustaa. Mattoja ei ole. Hiekkaa lattialla ja sadekelillä rapaiset koirat nojailee seiniin. Nyt pennulla eka juoksu. Veritahroja siellä täällä ja seinissä. Tässä kuussa pitäisi myös toisen koiran juoksun alkaa, joten sotkua tiedossa. Ihanaa koirallista elämää

 

[^vierailija^]

Mikä on syynä koiran haluamiseen? Onko kokemusta koirista? Onko teillä nyt tai ennen ollut muita lemmikkejä?

Jos muksut ovat alkaneet nyt kinuamaan eläintä, niin kannattaisi ehkä harkita jotain helpompaa lemmikkiä? Vaikka marsuja tai kaneja, ns. harjoituseläimiksi? Niistäkin on aika paljon "harmia" jos ei jaksa niitä hoitaa, mutta ei läheskään niin paljoa kuin koirasta. Ja pärjäävät niin paljon paremmin yksin pidempiä aikoja (ei kuitenkaan vuorokausia, mutta työpäivän).

ps. kai nyt rivarin pihaan saa jonkinlaisen aitauksen rakentaa? Siis kun kirjoitit ettei pihaan suoraan voi päästää.

 

[sikinsokin]

Laita paperille plussat ja miinukset asiasta? Pentukoira voi syksyn tullen protestoida kovasti yksinoloaan ellei jo kesällä opeteta siihen. Ja koiran koosta huolimatta, se tarvitsee lenkkiä eli otatko lapset sitten mukaa työpäivän jälkeen kävelylle ? Ja tosiaan elinikäkin pitää muistaa eli kaikenlaisia kelejä ja lenkkejä mahtuu paljon koiran elämään, ihmisen on jaksettava hoitaa Rivarin takapiha hieman helpottaa pennun siisteyskasvatusta, mutta työtä siinä riittää. Tsemppiä jos hankit karvakaverin, mutta mieti jaksamistasi!

 

[dfdf]

Kokeile ensin kuukausi niin, että toimit kuin sinulla jo olisi koira. Lähdet lenkille aamuin, iltapäivisin ja illoin. Lisäksi pese lattioita joka päivä. Jos olet vielä kuukauden päästä yhtä innoissasi koirasta, niin sitten voit harkita koiraa tosissasi.