Onko tämä mielestänne asia joka vaatii selvittelyä (lapsen kohtelu koulussa)?

"Vieras"
[QUOTE="vieras";28049677]Eikö erityislapselle sitten saisi suuttua vaikka tekee tuollaista sotkua? Ällöttävä tapa! Mitäs jos opettajan keuhkoamisen jälkeen lapsi jopa tajuaisi, että sellaista ei sovi tehdä...?

Ei kai mikään diagnoosi tai vamma voi oikeuttaa tuollaiseen käytökseen? Ihan hyvä tehdäkin lapselle selväksi, että sellaista ei vaan tehdä. Itse sanoin eilen bussissa yhdelle eirtyisihmiselle (luulen että ainakin down) suorat sanat hänen käytöksestään, olipa se oikein tai väärin. Pieni taaperoni kitisi rattaissa ja tämä lähellä istuva mieshenkilö meni ihan tolaltaan lapsen itkusta. Alkoi piirtämään käsillä ilmaan, heijaamaan itseään ja huutamaan lapselleni "LOPETA, NYT LOPETAT, IHAN HETI LOPETAT TUON MEKKALAN!" jne. Lopulta en sitä mesomista jaksanut kuunnella vaan sanoin ihan suoraan että tuollaisia ei tarvitse pienelle lapselle huudella ja jos ei pysty samassa bussissa olemaan, niin sitten vaan kävelemään...Johan hiljeni sekin mies![/QUOTE]
En edes halua ajatella miten asennoit lastasi tulevaisuuteen.
Pitäisikö sinun opettaa se lapsesi olemaan kitisemättä bussissa? Jos sinä saat nostaa mekkalan toisen ihmisen käytöksestä, miksei tämä toinen saa nostaa mekkalaa lapsesi elämöinnistä.
Sinulle suosittelen lämpimästi kehitysvammaisuuksiin tutustumista edes kirjallisuuden kautta, ehkä sitten ymmärrät.
 
"vieras"
[QUOTE="Vieras";28049773]En edes halua ajatella miten asennoit lastasi tulevaisuuteen.
Pitäisikö sinun opettaa se lapsesi olemaan kitisemättä bussissa? Jos sinä saat nostaa mekkalan toisen ihmisen käytöksestä, miksei tämä toinen saa nostaa mekkalaa lapsesi elämöinnistä.
Sinulle suosittelen lämpimästi kehitysvammaisuuksiin tutustumista edes kirjallisuuden kautta, ehkä sitten ymmärrät.[/QUOTE]


No se nyt vaan on niin, että kun bussilla matkustaa, saattaa joutua kuuntelemaan vauvan itkua, sietämään tupakalta löyhkäävää vierustoveria tai pakostakin kuuntelemaan bussinkuljettajan radiokanavaa, halusi tai ei. Sen sijaan toisille karjuminen, etenkin 1,5 -vuotiaalle lapselle, ei ole mielestäni sellaista käytöstä, jota pitäisi sietää. Olipa kyse sitten normaalilla älyllä varustetusta ihmisestä tai ei. Etkö huomaa mitään eroa vauvan/lapsen itkulla ja aikuisen raavaan miehen pelottavalla karjumisella...?

Ja miksi en opeta lastani olemaan itkemättä? Niin, ehkäpä tuo 1,5 -vuotias joskus oppii ihmisen tavoille...
 
Näin vertailuna päiväkotimaailmaan, teille kenen mielestä asiaa ei kannata viedä eteenpäin ja tuollainen on satunnaisesti, huonoina päivinä hyväksytyävää.

Jos oma n 1v lapsenne joka ei osaa puhua päätyisi päiväkodissa vastaavaan tilanteeseen. Hänet jätettäisiin yksin potalle ja hän sotkisi siinä ulosteellaan. Paikalle palannut lto rupeaisi huutamaan lapselle päin naamaa että tämä on iljettävä ja kovakouraisesti raahaisi tämän suihkuun.

Olisiko teille ok että lapsi jatkaisi tuossa ryhmässä, varsinkin kun lapsenne oma hoitaja johon teillä on hyvä suhde kertoo että tuollaista on sattunut aiemminkin ja nyt hänet on savustettu toiseen ryhmään töihin. Myös päiväkodin johtajan kertomus tapahtuneesta poikkeaa osin tuon hoitajan kertomuksesta.

Olisiko teillä oikeasti turvallinen ja luottavainen olo viedä lapsi jatkossa tuonne päiväkotiin? Varsinkaan jos tiedätte lapsenne olevan vilpertti joka on omiaan hermostuttamaankin ihmisiä.
 
Auweia
[QUOTE="vieras";28049800]No se nyt vaan on niin, että kun bussilla matkustaa, saattaa joutua kuuntelemaan vauvan itkua, sietämään tupakalta löyhkäävää vierustoveria tai pakostakin kuuntelemaan bussinkuljettajan radiokanavaa, halusi tai ei. Sen sijaan toisille karjuminen, etenkin 1,5 -vuotiaalle lapselle, ei ole mielestäni sellaista käytöstä, jota pitäisi sietää. Olipa kyse sitten normaalilla älyllä varustetusta ihmisestä tai ei. Etkö huomaa mitään eroa vauvan/lapsen itkulla ja aikuisen raavaan miehen pelottavalla karjumisella...?

Ja miksi en opeta lastani olemaan itkemättä? Niin, ehkäpä tuo 1,5 -vuotias joskus oppii ihmisen tavoille...[/QUOTE]

Sinun pieni lapsesi saa itkeä, ja kyllä, erityislapsi voi sotkea itsensä ulosteella, jos häntä ei estetä. Koska aikuisenkin ajatusmaailma voi olla niinkin rajoittunut kuin sinulla, olen vakuuttunut siitä, että erityislasten kanssa työskentelevä ei missään olosuhteissa saa sortua kuvatunlaisiin tunteenpurkauksiin.
 
:O - siunaa ja varjele tässä maassa ja taivaassa! Toivon totisesti, että lapsellenne ei moisesta kokemuksesta tule mitään traumaa tai painajaista tai muuta, todella todella inhottava tilanne ihan kaikille osapuolille - ja varsinkin teille, sillä teidänhän on pystyttävä luottamaan koulun henkilökuntaan ja sen ammattitaitoon. :hug: - voimia voimia voimia...

Toden totta otatte ja käytte läpi tilanteen, joka on jäänyt mieltänne painamaan. Muutoin on hankala lähteä rakentamaan minkään valtakunnan luottamussuhdetta kouluun. Aivan käsittämätöntä on se, että tämä silminnäkijä on saanut kärsiä väliintulosta, mikä nyt oli vähintä mitä siinä tilnteessa voi tehdä!!, ja että tämä ko. opettaja saa porskuttaa edelleen pestissään mitä ilmeisimmin myös rehtorin suojeluksen alla. Ei tällaista voi katsoa läpi sormien eikä pitää vähäpätöisenä asiana.

Minun mielestäni te voitte vaatia ja vedota siihen, että ko. avustaja tulee takaisin ryhmään (siirrosta on kuitenkin kulunut vähän aikaa), koska teillä on hänestä hyvät kokemukset ja lapsenne myös tukeutuu häneen ja kokee olonsa turvalliseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeä pointti - että lapsellanne on turvallinen olla koulupäivän aikana. Opettajan käyttäytymistä ko. tilanteessa ei voi missään tapauksessa lähteä silottelemaan, sillä varmasti moinen tilanne ei hänen urallaan ole ollut mitenkään ainutlaatuinen saati sellainen mihin hänellä ei oma ammatillinen pätevyytensä ja kokemuksensa riittäisi oikeanlaiseen läpiviemiseen. Itse en ainakaan jatkossa oikeasti uskaltaisi luottaa hänen arviointikykyynsä sekä käyttäytymismalliin.

Tästä tuli todella paha mieli, enkä voi edes kuvitellakaan mitä te itse asianosaisina käytte läpi... Voimia.
 
Itku tuli
Siksi tuota haluankin selvittää.

Ehkä itselläni painaa myös nämä omat syyni. Hoitoalalla on saanut nähdä vanhuspuolella kuinka omaisille kielletään kertomasta mitä mummolleen on tapahtunut. Lakaistaan maton alle tapauksia missä hoitaja on huutanut ja solvannut dementiaa sairastavaa vanhusta vähän vastaavissa tilanteissa, missä vanhuksen suuttuneena nurin tönäissyttä hoitajaa suojellaan työnantajan puolesta koska tapauksen julkitukeminen olisi työpaikalle ikävää. Kaikenlaista sellaista minkä takia en ihan purematta niele rehtorin puheitakaan ja ymmärrän että hänelle on eduksi että ikävistä asioista vaietaan.

Enkä tarkoita että olisin mitenkään jo valmiiksi rehtoria mustamaalaamassa mutta ymmärrän jos hän mielummin vähättelee asioita ja kokee helpommaksi vaientaa sen joka on oikeassa.

Juu, ei välttämättä olekaan helppoa löytää hyvää ja pätevää opettajaa, varsinkaan noin yllättäin. Samasta syystä katsotaan että on parempi pitää töissä se hoitaja joka välillä hermostuessaan voi huutaa vanhuksille ja töniä näitä nurin kuin lähteä etsimään jotain uutta tehtävään.

Mutta tosissaan, kuinka pitkälle satunnainen epäasiallinen oppilaiden/potilaiden/asukkaiden kaltoinkohtelu sitten kannattaa hyväksyä. Tietyllä tapaa en koe että kovin pitkälle, koska lapseni on kuitenkin aina toisten armoilla.
tuosta vanhusten kohtelu jutusta. Tottakai myös erityislapsen. Hoitajat/opettajat saattavat tosiaan puolustella ja salata huonoa käytöstään, se on kauheaa. Ja muut kattovat vierestä eivätkä tee mitään! Oksettavaa ja väärin! Jos ja kun olet nähnyt noita hirvittäviä tilanteita vanhusten hoidossa niin sun VELVOLLISUUS on puolustaa sitä heikkoa dementikkoa, kertoa omaisille, vaikka kielletään, sanoa toiselle hoitajalle, että teet väärin, ilmoittaa asiasta eteenpäin.
Kyllä taas kerran varmisti käsitystäni että vain kuolleen ruumiini yli oma dementoitunut läheiseni viedään hoitokotiin. Kuuntelemaan ivaa ja pilkkaa.
Joo, tottakai hoitoalalla loppuunpalamista tapahtuu ja tottakai erityislapset ja vanhukset on hankalia hoidettavia. Mutta ammattilaisuuteen kuuluu pystyä hallitsemaan se oma pimeä puolensa, ja jos ei pysty, hakemaan apua itselleen.

On kauheaa ajatella mitä traumoja lapsesi sai ja yhtä kauheaa ajatella mitä henkisiä ja/tai fyysisiä vammoja nuo dementikot ovat saaneet. Se on kumma juttu tässä yhteiskunnassa että avuttomia saa kohdella huonosti, lyödä ja töniä, eikä siitä piitata mitään. Jos taas saman tekisi terveelle järjissään olevalle ihmiselle, tulisi rikosilmoitus ja seuraamuksia. Ikäänkuin sairaat eivät olisi yhtä arvokkaita ihmisiä kuin muut.
Riippumatta siitä onko nuo vanhukset jo kuolleet, sun velvollisuus on viedä asia eteenpäin. Ei väkivaltaa saa sallia. Niinkuin viet oman poikasikin asiaa eteenpäin.
Pelottaa tämä maailma.
 
HippuTAR
Mä en jaksanut kaikkea lukea mutta tuli vain mieleeni tämmönen: oisko mahdollista että kyseiseen kouluun opettajien saaminen on vaikeaa? Ja siksi rehtori yrittää peitellä asioita? Toi ei tietenkään oo hyväksyttävä syy mutta mietin vain rehtorin motiiveja.

Meidän pojan pieneen erityiskouluun on ainakin ilmeisen hankala löytää päteviä opettajia. Kävikin uskomaton säkä kun edellisen opettajan irtisanoutuessa tilalle löytyi yhtä mahtava ope. Näitä kahta opettajaa ennen kyseinen luokka onkin ollut ilmeisesti lähinnä oppilaitten säilytyspaikka, mitään ei ole opetettu.
 
Mä en jaksanut kaikkea lukea mutta tuli vain mieleeni tämmönen: oisko mahdollista että kyseiseen kouluun opettajien saaminen on vaikeaa? Ja siksi rehtori yrittää peitellä asioita? Toi ei tietenkään oo hyväksyttävä syy mutta mietin vain rehtorin motiiveja.

Meidän pojan pieneen erityiskouluun on ainakin ilmeisen hankala löytää päteviä opettajia. Kävikin uskomaton säkä kun edellisen opettajan irtisanoutuessa tilalle löytyi yhtä mahtava ope. Näitä kahta opettajaa ennen kyseinen luokka onkin ollut ilmeisesti lähinnä oppilaitten säilytyspaikka, mitään ei ole opetettu.
Voi olla vaikeaa saada opettajia ja lisäksi ei haluta tahrata koulun mainetta tunnustamalla tuollaisia ongelmia, veikkaisin.

Tosin en tiedä meinaavatko enää salailla mitään, miehen soittaessa rehtorille tänään siitä että halutaan käydä asia läpi ja nähdä siitä kaikki paperit rehtori kuulosti hyvin myötäilevältä. Sen jälkeen oli käynyt sanomassa tälle silminnäkijällemme että Xxxxx:n isä soitti ja haluaa selvittää asian. Sanoi vielä että hyvä kun tämä oli tehnyt ilmoituksen ja kirjannut kaikki ylös.

Kuulemma opettajan ongelma on bakteerikammo, mikä ei ollut ihan yllätys. Hän on jo useampaan kertaan huutanut meidän pojalle tuon tyylisissä tilanteissa ja hokee tuota "iljettävää" myös muille lapsille kun joudutaan eritteiden kanssa tekemisiin. Tuolla siis lapsia joilta löytyy avannetta ja sondia, lapsia joita täytyy katetroida ja imeä limaa ym. Eli ei välttämättä paras mahdollinen työympäristö ihmiselle joka on bakteerikammoinen. Työskentelyäkin haittaa kun ei halua koskea lapsiin.

Tässä valossa (tietty voi olla että tuo avustaja valehtelee kaikesta ja kyseessä on huippu-opettaja, en nyt vielä voi sanoa mutta ihmettelen jos niin on) ei meidän lapsi tule tuon opettajan luokalla jatkamaan. Miten koulu sitten toisen luokan järjestää, sitä en tiedä mutta viikon päästä ollaan viisaampia.
 
Minusta tämä koko juttu on omituinen siinä mielessä, että tässä on "tuntematon tekijä" ja "salassapysyttäytyvä silminnäkijä" tms. Jos ei olisi, asiat olisivat ehkä jo selvinneet? Ja ehkä ne selviävät, jos saatte kaikki koolle, kuulette kaikilta osapuolilta suunnilleen yhtenevän kertomuksen ja uskotte sen.

Tuosta "erittäin kovakouraisesti suihkuun raahaamisesta"... Lapsesi on vielä varmaankin aikuiseen nähden pienikokoinen, mutta pistääkö kovasti hanttiin? Silloin väkisin vieminen on kovakouraista toimintaa.
 
HippuTAR
Voi olla vaikeaa saada opettajia ja lisäksi ei haluta tahrata koulun mainetta tunnustamalla tuollaisia ongelmia, veikkaisin.

Tosin en tiedä meinaavatko enää salailla mitään, miehen soittaessa rehtorille tänään siitä että halutaan käydä asia läpi ja nähdä siitä kaikki paperit rehtori kuulosti hyvin myötäilevältä. Sen jälkeen oli käynyt sanomassa tälle silminnäkijällemme että Xxxxx:n isä soitti ja haluaa selvittää asian. Sanoi vielä että hyvä kun tämä oli tehnyt ilmoituksen ja kirjannut kaikki ylös.

Kuulemma opettajan ongelma on bakteerikammo, mikä ei ollut ihan yllätys. Hän on jo useampaan kertaan huutanut meidän pojalle tuon tyylisissä tilanteissa ja hokee tuota "iljettävää" myös muille lapsille kun joudutaan eritteiden kanssa tekemisiin. Tuolla siis lapsia joilta löytyy avannetta ja sondia, lapsia joita täytyy katetroida ja imeä limaa ym. Eli ei välttämättä paras mahdollinen työympäristö ihmiselle joka on bakteerikammoinen. Työskentelyäkin haittaa kun ei halua koskea lapsiin.

Tässä valossa (tietty voi olla että tuo avustaja valehtelee kaikesta ja kyseessä on huippu-opettaja, en nyt vielä voi sanoa mutta ihmettelen jos niin on) ei meidän lapsi tule tuon opettajan luokalla jatkamaan. Miten koulu sitten toisen luokan järjestää, sitä en tiedä mutta viikon päästä ollaan viisaampia.
Toivottavasti asia selkiintyy ja opettaja siirretään toisiin tehtäviin.

Mä jäin tätä kyllä oikein miettimään ja luulen että jos tollainen tilanne olis omalla kohdalla niin lähtisin viemään asiaa eteenpäin mikäli kunnollista opettajaa ei alkaisi hyvin pian löytyä. Koulutoimenjohtaja varmaan ois ensimmäinen taho jonka puoleen kääntyisin.

Ärsyttää tavattomasti oppilaitten puolesta tollaiset opet, varsinkin kun on nähnyt niitä todella hyviä ja ihania opettajia ja avustajia jotka on aidosti kiinnostuneita oppilaistaan ja heidän kehityksestä. Vaikea käsittää sitäkään miksi bakteerikammoinen hakeutuu työhön jossa joutuu eritteiden kanssa tekemisiin.
 
Minusta tämä koko juttu on omituinen siinä mielessä, että tässä on "tuntematon tekijä" ja "salassapysyttäytyvä silminnäkijä" tms. Jos ei olisi, asiat olisivat ehkä jo selvinneet? Ja ehkä ne selviävät, jos saatte kaikki koolle, kuulette kaikilta osapuolilta suunnilleen yhtenevän kertomuksen ja uskotte sen.

Tuosta "erittäin kovakouraisesti suihkuun raahaamisesta"... Lapsesi on vielä varmaankin aikuiseen nähden pienikokoinen, mutta pistääkö kovasti hanttiin? Silloin väkisin vieminen on kovakouraista toimintaa.
Yhä toistan itseäni:

Muuta "salaista" tässä silminnäkijässä ei ole kuin se että hän toivoi ettei kerrota hänen ottaneen meihin yhteyttä asiasta (koska rehtori oli kieltänyt häntä ja koko henkilökuntaa puhumasta asiasta vanhemmille). Muuten hän on omalla nimellään tehnyt tuosta ilmoituksen minkä toivoo meidän lukevan ja haluaa tulla tuohon tapaamiseen selvittämään asiaa rehtorin ja opettajan kanssa.

En pidä tuota mitenkään salamyhkäisenä toimintana.

Voi lapsi toki pistää vastaankin ja siksi haluan myös tietää mitä tuo kovakourainen raahaaminen tarkoitti käytännössä.
 
Toivottavasti asia selkiintyy ja opettaja siirretään toisiin tehtäviin.

Mä jäin tätä kyllä oikein miettimään ja luulen että jos tollainen tilanne olis omalla kohdalla niin lähtisin viemään asiaa eteenpäin mikäli kunnollista opettajaa ei alkaisi hyvin pian löytyä. Koulutoimenjohtaja varmaan ois ensimmäinen taho jonka puoleen kääntyisin.

Ärsyttää tavattomasti oppilaitten puolesta tollaiset opet, varsinkin kun on nähnyt niitä todella hyviä ja ihania opettajia ja avustajia jotka on aidosti kiinnostuneita oppilaistaan ja heidän kehityksestä. Vaikea käsittää sitäkään miksi bakteerikammoinen hakeutuu työhön jossa joutuu eritteiden kanssa tekemisiin.
Tässä on kyllä ihmetelty miten tuollainen ihminen on hakeutunut tällaiseen työhön. Kuitenkin edellyttää pitkiä opintoja, ettei ole ihan sattumankaupalla hommaan joutunut.

Siinä valossa mikä kuva ollaan tuosta saatu niin ensisijainen juttu meille on että tuo ihminen ei enää opeta meidän lasta. Seuraavaksi sitten mietitään onko ok että jatkaa muiden lasten opettamista, vaikka sitten varoituksen saatuaan.
 
Luin, tätä jo aiemmin, mutta en oikein tiennyt, mitä vastata. Enkä tiedä, osaanko nytkään selkeästi ilmaista asiaani.

Ihan ensimmäinen ajatus oli ensin se, että ehkä jättäisin asian siihen. Mutta luettuani ketjua pidemmälle, muuttui ajatus kuitenkin, että vastaavassa tilanteessa itse kyllä haluaisin päästä keskustelemaan asiasta ihan siten, että kaikki asianosaiset istuvat saman pöydän ääressä.
Toivottavasti teille järjestyy tilaisuus sellaiseen.

Minusta on ymmärrettävää, että ihmisellä on bakteerikammo, sitä en pidä mitenkään erikoisena. Mutta sellaisen ei silti saisi antaa vaikuttaa omaan ammattitaitoon/ työhönsä. Toki uloste tahrittuna ympäri kehoa, on sinällään varsin iljetävää, mutta siitä huolimatta, ei ole ammattimaista käytöstä kutsua lasta iljettäväksi, huutaa ja olla kovakourainen. Etenkään, jos kyseessä on lapsi, jolla ei ole ehkä kaikissa asioissa ihan samankaltaista kykyä vastaanottaa asioita / hoitaa asioita, kuin ns. normaalilapsella ( käytän sanaa ns. normaalilapsi, en tehdäkseni räikeää vertailua, vaan en osaa nyt valita sanojani paremmin )

Minua ihmetyttää myös rehtori, joka ei halua asioitten tulevan vanhempien tietoon.
Kyllä vanhemmilla tulee olla oikeus tietää ja tuntea , mitä päivittäin tapahtuu, etenkin jos lapset eivät itse osaa asista lainkaan kertoa.
 
"mutku"
jos on bakteerikammo, se vaikuttaa väistämättä tuollaisessa työssä. Et ymmärrä fobioista mitään jos muuta väität. Hyvässä hoito-ohjelmassa se voidaan saada kuriin, mutta mikäs sen takaa että on oikeasti onnistuttu eikä oireita ole vain piilotettu, kunnes seuraava lapsi saa raivokohtauksen osakseen. Ja siihenkin asti opettaja koskee lapsiin inhoten. En tiedä erityislapsista, mutta kosketuksen välittämät tunteet on mun nähdäkseni aika primääri juttu, jotka hokaa silloinkin kun päättely ei pelaa eikä ymmärrä ettei kakka sovi ihomaaliksi.
 
[QUOTE="mutku";28051938]jos on bakteerikammo, se vaikuttaa väistämättä tuollaisessa työssä. Et ymmärrä fobioista mitään jos muuta väität. Hyvässä hoito-ohjelmassa se voidaan saada kuriin, mutta mikäs sen takaa että on oikeasti onnistuttu eikä oireita ole vain piilotettu, kunnes seuraava lapsi saa raivokohtauksen osakseen. Ja siihenkin asti opettaja koskee lapsiin inhoten. En tiedä erityislapsista, mutta kosketuksen välittämät tunteet on mun nähdäkseni aika primääri juttu, jotka hokaa silloinkin kun päättely ei pelaa eikä ymmärrä ettei kakka sovi ihomaaliksi.[/QUOTE]
Kenelle mahdoit suunnata tämän. Minulleko vai ap.lle?

En tiedä bakteerikammosta juuri mitään, se on totta. Mutta oletettavasti syvästi bakteerikammoinen ihminen tietää itse,ja jos työssä tulee useasti/ toistuvasti eteen tilanteita, joissa joutuu olemaan tekemisissä ihmisulosteiden kanssa, ei minusta ehkä kannata työskennellä sellaisessa paikassa.
 
"juupajuu"
Aikuisen on vain käsiteltävä omat "kammonsa", varsinkin jos hakeutuu työskentelemään erityislasten kanssa.

Ja mitä yksi nero väläytti, että yksinkertaisesti vain kielletään erityislasta sotkemasta itseään...huoh. Taidat olla aika yksinkertainen?

Minä en jättäisi asiaa sikseen, olen itseasiassa itsekin joutunut väittelemään koulun kanssa eräästä asiasta. Lopulta kun sanoin että jonkun ulkopuolisen pitäisi varmaan tulla tarkkailemaan tilannetta, koulukin alkoi suhtautumaan vakavasti.

Olisiko teillä mahdollista ottaa yhteyttä lapsenne hoitotahoon ja pyytää joku puolueeton ihminen kokoukseen/tarkkailemaan koululle?
 
"Vieras"
[QUOTE="vieras";28048986]Minä varmaan kyselisin, olisiko mahdollista saada lapsi toiseen luokkaan (oletan niitä olevan useampia) ja pyytäisin, että se silminnäkijä olisi myös luokassa töissä.[/QUOTE]

Näin minäkin. Nyt rangaistaan syyttömiä, koska lapsi menettää läheisyydestään luottohenkilön.

Onko siellä ollut tarpeeksi tuolla hetkellä henkilökuntaa, kun ope kerran on piipahtanutmuihin hommiin välillä. Vai onko hommat vaan huonosti suunniteltu.
 
Tätä juttua on nyt viety eteenpäin.

Käytiin silloin seuraavalla viikolla koululla keskustelemassa rehtorin kanssa. Rehtori kertoi "kaunistellun" version tapahtumista (mm ei ollut mitään kovakouraista suihkuun raahaamista, poika ei ollut pelästynyt tapahtunutta vaan suihkusta meni ensin leluja tutkimaan ja sitten vasta silminnäkijän syliin, lasta ei kutsuttu iljettäväksi vaan sitä sotkemista yms) ja oli hyvin pahoillaan. Ei kuitenkaan antanut meidän tavata opettajaa koska jutussa on "niin paljon tunteita mukana". Tätä avustajaa/silminnäkijää ei myöskään voinut kutsua paikalle koska hänen luokassaan on sairaispoissaolojen takia henkilökuntavajausta. Rehtori vannoi että aiemmin ei ollut mitään vastaavaa tapahtunut ja kyseinen opettaja tulee hyvin juttuun niin meidän pojan kuin muidenkin lasten kanssa, kyse oli vaan yksittäisestä ylireagoinnista josta opettaja on erittäin pahoillaan. Asian käsittely on vielä kesken ja toistaiseksi opettaja ei saa työskennellä pojan kanssa. Jos meistä tuntuu ettei luoteta ko opettajaan, poika voidaan vaihtaa toiselle luokalle. Sovittiin että mietitään asiaa hiihtoloman yli ja palataan tällä viikolla pitämään uusi tapaaminen missä tämä silminmäkijä olisi mukana.

Myöhemmin samana iltana tämä silminmäkijä soitti ja ihmetteli kun häntä ei oltu pyydetty mukaan palaveriin, rehtori oli vaan hänelle todennut että vanhemmat eivät pyytäneet häntä (pyydettiin kolmesti). Mitään sairaspoissaoloja ei luokalla ollut vaan paikalla oli ylimääräistäkin henkilökuntaa. Kun asiasta enemmän puhuttiin tämän avustajan kertomukset erosivat suuresti rehtorin versiosta ja jäätiin odottamaan yhteistä palaveria.

Sen yhteisen palaverin rehtori perui koska avustaja ei olisi ollut siihen valmis. Avustajalle ei ollut edes kertonut mistään suunnitellusta yhteispalaverista. Mies alkoi jo ärsyyntyä jutusta ja meni sitten eilen koululle noin varoittamatta ja vaati saada tavata sekä rehtorin että tämän avustajan ja opettajan. Alkuselitysten (ei nyt pysty kun ei ole aikaa, Xxxxx ei pääse/halua tulla, minulla ei ole oikeutta näyttää asiaan liittyviä papereita vanhemmille jne) jälkeen onnistui tapaaminen rehtorin ja avustajan kanssa. Opettaja ei kuitenkaan tullut paikalle. Asiaan kuuluvat paperit käytiin läpi ja rehtori sitten joutui myöntämään että juttu meni niin kuin tämä silminnäkijä oli sen kertonut. Syy miksei hän alkuun voinut kertoa koko juttua eikä näyttää papereita oli siinä että hän pelkäsi vanhempien menevän suoraan poliisille (papereista kävi ilmi paljon muitakin ikäviä yksityiskohtia) eikä hän edellisessä tapaamisessamme ollut vielä itsekään selvillä miten hänen tulisi toimia. Rehtori pyysi anteeksi tietojen pimittämistä ja valehteluaankin, nyt oli kuitenkin ryhdytty vakavampiin toimenpiteisiin tuon opettajan kohdalla (hänestä on mm tehty ilmoitus skolverket:lle, hänen työlleen asetetaan tarkkailija ja on epävarmaa voiko hän jatkaa nykyisessä työssään). Poika pääsee jo ensi viikolla vaihtamaan toiselle luokalle ja tämä silminnäkijämme siirtyy myös työskentelemään sille samalle luokalle.

Pitkä selitys mutta nyt kuitenkin näyttää että asiat menevät niin kuin niiden kuuluukin. Ja opetuksena on että joskus kannattaa uskoa sitäkin silminnäkijää ketä koulu yrittää vaientaa. :D
 
  • Tykkää
Reactions: Leenuliinukka
Blue
Tätä juttua on nyt viety eteenpäin.

Käytiin silloin seuraavalla viikolla koululla keskustelemassa rehtorin kanssa. Rehtori kertoi "kaunistellun" version tapahtumista (mm ei ollut mitään kovakouraista suihkuun raahaamista, poika ei ollut pelästynyt tapahtunutta vaan suihkusta meni ensin leluja tutkimaan ja sitten vasta silminnäkijän syliin, lasta ei kutsuttu iljettäväksi vaan sitä sotkemista yms) ja oli hyvin pahoillaan. Ei kuitenkaan antanut meidän tavata opettajaa koska jutussa on "niin paljon tunteita mukana". Tätä avustajaa/silminnäkijää ei myöskään voinut kutsua paikalle koska hänen luokassaan on sairaispoissaolojen takia henkilökuntavajausta. Rehtori vannoi että aiemmin ei ollut mitään vastaavaa tapahtunut ja kyseinen opettaja tulee hyvin juttuun niin meidän pojan kuin muidenkin lasten kanssa, kyse oli vaan yksittäisestä ylireagoinnista josta opettaja on erittäin pahoillaan. Asian käsittely on vielä kesken ja toistaiseksi opettaja ei saa työskennellä pojan kanssa. Jos meistä tuntuu ettei luoteta ko opettajaan, poika voidaan vaihtaa toiselle luokalle. Sovittiin että mietitään asiaa hiihtoloman yli ja palataan tällä viikolla pitämään uusi tapaaminen missä tämä silminmäkijä olisi mukana.

Myöhemmin samana iltana tämä silminmäkijä soitti ja ihmetteli kun häntä ei oltu pyydetty mukaan palaveriin, rehtori oli vaan hänelle todennut että vanhemmat eivät pyytäneet häntä (pyydettiin kolmesti). Mitään sairaspoissaoloja ei luokalla ollut vaan paikalla oli ylimääräistäkin henkilökuntaa. Kun asiasta enemmän puhuttiin tämän avustajan kertomukset erosivat suuresti rehtorin versiosta ja jäätiin odottamaan yhteistä palaveria.

Sen yhteisen palaverin rehtori perui koska avustaja ei olisi ollut siihen valmis. Avustajalle ei ollut edes kertonut mistään suunnitellusta yhteispalaverista. Mies alkoi jo ärsyyntyä jutusta ja meni sitten eilen koululle noin varoittamatta ja vaati saada tavata sekä rehtorin että tämän avustajan ja opettajan. Alkuselitysten (ei nyt pysty kun ei ole aikaa, Xxxxx ei pääse/halua tulla, minulla ei ole oikeutta näyttää asiaan liittyviä papereita vanhemmille jne) jälkeen onnistui tapaaminen rehtorin ja avustajan kanssa. Opettaja ei kuitenkaan tullut paikalle. Asiaan kuuluvat paperit käytiin läpi ja rehtori sitten joutui myöntämään että juttu meni niin kuin tämä silminnäkijä oli sen kertonut. Syy miksei hän alkuun voinut kertoa koko juttua eikä näyttää papereita oli siinä että hän pelkäsi vanhempien menevän suoraan poliisille (papereista kävi ilmi paljon muitakin ikäviä yksityiskohtia) eikä hän edellisessä tapaamisessamme ollut vielä itsekään selvillä miten hänen tulisi toimia. Rehtori pyysi anteeksi tietojen pimittämistä ja valehteluaankin, nyt oli kuitenkin ryhdytty vakavampiin toimenpiteisiin tuon opettajan kohdalla (hänestä on mm tehty ilmoitus skolverket:lle, hänen työlleen asetetaan tarkkailija ja on epävarmaa voiko hän jatkaa nykyisessä työssään). Poika pääsee jo ensi viikolla vaihtamaan toiselle luokalle ja tämä silminnäkijämme siirtyy myös työskentelemään sille samalle luokalle.

Pitkä selitys mutta nyt kuitenkin näyttää että asiat menevät niin kuin niiden kuuluukin. Ja opetuksena on että joskus kannattaa uskoa sitäkin silminnäkijää ketä koulu yrittää vaientaa. :D
:O Mä olen sanaton ja mulla menee kylmätväreet siitä minkälaisia ihmisiä voi olla! |O

Onneksi juuri te olette lapsenne vanhempia!! :flower:
 
"huh"
kuulostaa hurjalta tuo peittely. Minusta tuon rehtorin toimintakin sietäisi saada tarkkailua!

Onneksi silminnäkijänne piti puolianne ja onneksi hän ei näyttäisi joutuvan kärsimään tilanteesta. Lapsenne onneksi hänellä on myös sinnikkäät vanhemmat ja tilanne viety eteenpäin.
 
  • Tykkää
Reactions: Leenuliinukka
Kun mies eilisen tapaamisen jälkeen kertoi mitä siellä oli puhuttu niin ensimmäisenä kävi ärsyttämään rehtori joka viime palaverissa oli niin kauniisti selitellyt tapahtumia ja vaakuuttanut kuinka jutut varmasti menivät ja nyt sitten homma olikin mennyt ihan toisin. Miehen mielestä rehtori oli kuitenkin jo niin säälittävän näköinen ja pahoillaan ettei mies enää jaksanut olla hänelle vihainen.

Kuulemma edellisen tapaamisen jälkeen myös muita henkilökuntaan kuuluvia on tullut kertomaan rehtorille epäkohtia tuon opettajan toiminnassa muidenkin oppilaiden suhteen ja kuulemma ne kaikki kootaan nyt yhteen kun mietitään opettajan jatkoa työssään.



Nyt on jokatapauksessa helpottunut olo itsellä. Ja pienenä onnenpotkuna näyttäisi vielä niin rehtorin kuin tämän avustajankin mukaan että tuo tuleva luokka olisi pojalle parempi kuin nykyinen, niin oppilaskavereiden kuin henkilökunnankin suhteen (luokalla pari avustajaa joilla pitkä kokemus autistisista lapsista, ovat taitavia kuvilla viestinnässä ja viittomisessa).
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Leenuliinukka

Yhteistyössä