Jo parikymmentä prosenttia ulkomaille matkustavista suomalaisista tuo mukanaan ESBL-bakteerin. Jos henkilö oli syönyt matkakohteessa antibioottikuurin suolistoripuliin, riski tuoda ESBL mukanaan oli Afrikkaan matkustettaessa 30 prosenttia ja Aasiaan matkustettaessa jopa 7080 prosenttia.
Luvut ovat suuria, kun kyse on lääkeresistentistä bakteerista. Ne ovat nimittäin suurempi uhka kuin vielä ymmärretään: ennusteen mukaan resistentit bakteerit aiheuttavat tulevaisuudessa maailmassa enemmän kuolemia kuin syöpä.
Arvio perustuu Britannian hallituksen ja Wellcome Trustin viimevuotiseen raporttiin, jonka mukaan maapallolla kuolee 10 miljoonaa ihmistä resistentin bakteerin aiheuttamaan infektioon vuonna 2050. Syöpään kuolee tuolloin 8,2 miljoonaa ihmistä.
Suomessa resistenttien bakteerien tilanne on toistaiseksi hallussa, vaikka kansallista torjuntaohjelmaa ei ainakaan vielä ole. Suomalaiset käyttävät mikrobilääkkeitä hieman eurooppalaista keskiarvoa vähemmän, mutta muihin pohjoismaalaisiin verrattuna enemmän.
Esiin on noussut myös tuotantoeläinten lääkitseminen antibiooteilla. Pelkona on, että moniresistentit bakteerit leviävät elintarvikkeiden ja työympäristön kautta ihmisiin. Asiantuntijat kertovat tämän lehden sivuilla 1011, miksi riski on pieni.
Suomessa antibioottien käyttö lihantuotannossa on kansainvälisesti vertailtuna vähäistä. Eläimiä lääkitään maltillisesti. Euroopassa lääkitseminen on yleisempää ja siellä myös moniresistentit bakteerikannat ovat lisääntyneet viime vuosina.
Suomessa hyvään tilanteeseen ei kannata tuudittautua, vaan pitää silmät auki, pysytellä ajan tasalla ja mahdollisuuksien mukaan antibiootittomilla kuureilla.
Pääkirjoitus on julkaistu 8.5.2015 ilmestyneessä Mediuutisissa 17-18/2015. "