onko täällä uskovia(kristittyjä) jotka...

kärsii lapsettomuudesta? Olisi kiva kuulla ajatuksianne lapsettomuuteen liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista. Voiko kristitty mielestänne tehdä niitä ja kuinka pitkälle voi mennä? Perustelkaa myös. Kiitos jo valmiiksi!!

 

en kyllä oikein kuulu kohderyhmään, kuulun kirkkoon tavan vuoksi, mutta en koe olevani uskossa. Tietyt elämänarvot kuitenkin ohjaavat toimintaani ja mielestäni jokainen saa oman uskonsa valita. Aloin vain tuossa miettiä kysymystäsi lapsettomuushoidoista ja tutkimuksistasi... en ymmärrä miksei uskovat saisi sellaisiin mennä? Vai liittyykö se jotenkin siihen, että lapset ovat jumalan lahja, että heitä ei vain kaikille suoda? Tarkoitukseni ei ole loukata, eikä provosoida. Pyrin vain pitämään mielen avoinna uusille asioille ja aloituksesi herätti todella mielenkiintoni =)

 

Itse tein lopputyöni lapsettomuudesta ja kirkon kanta hoitoihin on negatiivinen. Täytyy hyväksyä mitä ylemmältä taholta annetaan ja jos ei anneta niin sekin täytyy hyväksyä. Eli kirkko ei hyväksy hoitoja.

 

\

Itse tein lopputyöni lapsettomuudesta ja kirkon kanta hoitoihin on negatiivinen. Täytyy hyväksyä mitä ylemmältä taholta annetaan ja jos ei anneta niin sekin täytyy hyväksyä. Eli kirkko ei hyväksy hoitoja.

aika mielenkiintoinen juttu... kaikkea uutta sitä näköjään oppii, maailma ei lakkaa ihmetyttämästä

 

Päteekö tää vaan lapsettomuuteen vai myös muihin asioihin? Jos on esim huono sydän niin pitääkö siihen vaan tyytyä vai saako lääketiede tulla siirron muodossa apuun? Epäilenpä ettei raamatusta löydy mitään lapsettomuushoitoja tuomitsevaa kohtaa.

 

Olen katolinen. Edessä on lapsettomuushoidot ja kirkkoni suhtautuu negatiivisesti koeputkihedelmöityksiin. Kuitenkin meidän tapauksessamme ne ovat ainoa mahdollisuus. Olen jutellut aiheesta rippi-isän kanssa ja hänen kantansa oli, että asiassa on tietysti vähän niin ja näin, mutta koska siittiöt tulevat mieheltäni ja munasolut minulta kirkko voi hyväksyä asian. Ja tämän tiedon hän sai ns. konsultoituaan muita tahoja. Eli ainakin katolinen kirkko hyväksyy, vaikkakaan ei suosittele mikäli munasolut ja siittiöt ovat ns. omia. Kuitenkaan koeputkihedelmöityksiä ei suositella, mutta kuulemma tuossa tapauksessa voidaan juuri ja juuri hyväksyä. Eli tavallaan asia jätetään oman omantunnon varaan koska asia on niin rakas ja monimutkainen, mutta toisaalta kirkko esittää mielipiteensä, mutta ei kuitenkaan sano "ei ei ei missään tapauksessa". Mutta munasolun luovutusta ei hyväksytä lainkaan.

Vaikka kirkkojen yleiskanta on kielteinen niin tietyissä olosuhteissa voidaan asiaa ns. katsoa läpi sormien, esim. jos raskaus ei ole millään muulla tavalla mahdollinen (esim. meillä luonnollisesti raskaaksi tuleminen ei ole mitenkään mahdollista).

 

\

kärsii lapsettomuudesta? Olisi kiva kuulla ajatuksianne lapsettomuuteen liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista. Voiko kristitty mielestänne tehdä niitä ja kuinka pitkälle voi mennä? Perustelkaa myös. Kiitos jo valmiiksi!!

Olen parin tuttuni takia tuota asiaa joskus enemmänkin miettinyt...
Siihen tuskin ihan selventävää vastausta on edes olemassa.
Kysymys on huomattavasti, siis täysin eri asiasta kuin tuo palstalla käyty aborttikeskustelu ja sen oikeutus.
Me ollaan vaimon kanssa saatu lapsia ihan "pyytämättäkin", mutta uskoisin että voisin käyttää näitä lapsettomuushoitoja jos näin ei olisi.
Älä kuitenkaan unohda sitä Jumalalta kyselyä, Hänen kuuntelemistaan, ja ymmärtämyksen pyytämistä.
Rukous vastauksia on yleensä kolmea lajia:
KYLLÄ
EI
ODOTA

Voihan olla että juuri teidän täytyy käydä tämä lapsenhankinta prosessi läpi nyt pidemmän kaavan kautta...
Syy siihen selvinnee sitten myöhemmin... tai sitten ei...

Voimia !

 

Voi sun sentään...kristittynä en keksi miksei voisi ottaa hoitoja? Kirkon kanta on mielestäni useassa asiassa sangen outo...niinkuin näemmä tässäkin. ja eihän lapsia välttämättä saa vaikka hoitoja ottaakin...

 

Kiitos paljon vastauksistanne. Asia ei ole itsellenikään ihan selvä, siksi olenkin täällä kyselemässä. Niin olen kuitenkin miettinyt, että raja menee viimeistään siinä etten näe koeputkihedelmöitystä oikeaksi. Syyksi uskon sen, että silloin mahdolliset yli jääneet jo hedelmöittyneet munasolut menevät hukkaan. Uskon että ihminen on ihminen hedelmöittymisestä asti enkä voisi siksi antaa niin tapahtua. On vaikeaa tietää mikä on oikein. En voi aivan suoraan rinnastaa lapsettomuushoitoja sairauden hoitoon. Sairautta hoidettaessa hoidetaan jo olemassa olevaa elämää, kun taas lapsettomuushoidoissa yritetään saada alkuun uutta elämää. Onko se Jumalan tahto? En tiedä. Toisaalta uskon että Jumala voi antaa lapsettomille lapsia ilman mitään hoitojakin, jos se on hänen tahtonsa.

 

Mulle on tehty 6 koeputkihedelmöitystä ja yhtäkään hedelmöittynyttä alkiota ei todellakaan ole heitetty hukkaan! Ne solut mitkä on lähtenyt jakautumaan on kaikki laitettu kohtuun kasvamaan. Jos ylimääräisiä olisi ollut ne ois pakastettu pas:ia varten jos ois ollu yli oman tarpeen niin ne olisimme lahjoittaneet tarvitseville. Siirtohan tehdään heti jos solut lähtee jakautumaan eli maljalla on nähtävissä kahdeksaan jakautunut solu.

 

Mä näkisin asian niin, että Jumala on antanut ihmiselle viisauden ja kyvyn keksiä hoitoja tähän ja moneen muuhun ongelmaan. Joten miksi niitä ei saisi käyttää. Ja se alkaako joku elämä tai ei on Jumalan kädessä kuitenkin, käytettiin sitten hoitoja tai ei. Vaikka kyllä se pistää pohtimaan, että miksi Jumala sallii elämän alkaa esimerkiksi sellaisen naisen kohdussa, jolla ei oo pienintäkään halua saada omaa lasta tai ei ole antaa lapselle perushyvää elämää. Ja sitten ei edes ihmeen kautta anna elämän alkaa lasta todella pitkään ja hartaasti rukoilleelle ja yrittäneelle, jolla olisi antaa rakkautta ja hyvä elämä lapselle. Vaikka käyhän näinkin joskus, muttei ilmanmuuta aina. Joku alaikäinen tulee yhdestä raiskauksesta raskaaksi, ja toinen ei saa lasta, vaikka tekis mitä tahansa sen eteen. Joskus siis tulee tunne, että kaikki on vaan sattumaa...sekin koska ja kenen kohdussa heldelmöittymisen onnistuu. Se tapahtuma, kun ei tunnu katsovan kantajansa toiveita ja elämäntilannetta. Mutta silti haluan uskoa, että Jumala on kaiken takana ja kaikella on tarkoituksensa! Ehkä viimeistään taivaassa ymmärrämme Jumalan suuria arvoituksia.

 

Käydessäni läpi omaa lapsettomuuskriisiäni ja suruani, pitää myöntää, että mitä syvemmälle lapsettomuusongelman tuskaan mentiin, sen horjuvammaksi tuli sekään uskominen mitä koskaan ehkä olen kokenut missään uskoon liittyvässä! Minusta mikään tällainen ei voi olla jumalasta ja jos näin olisi että jumalan tahto olisi meidän tuskamme, niin silloin en sellaiseen jumalaan halua uskoakaan! Eli minulla henk. koht. ei enää sen puoleen eettisiä mietintöjä tarvitse minkään hoitojen suhteen kirkon tai uskon takia käydä, koska koko kriisi horjutti uskoltani pohjan!

 

\

Itse tein lopputyöni lapsettomuudesta ja kirkon kanta hoitoihin on negatiivinen. Täytyy hyväksyä mitä ylemmältä taholta annetaan ja jos ei anneta niin sekin täytyy hyväksyä. Eli kirkko ei hyväksy hoitoja.

No.. minä kysyin asiaa diakoniatyöntekijältä ja käsitin saamastani vastauksesta että kirkon opetus ei kiellä. Toki on sitten sellainenkin asia että kuinka kukin raamattua tulkitsee. Ja sitten on vielä sekin että mitä keinoja käytetään. Mielestäni asia ei ole kirkonkaan kannalta ihan mustavalkoinen. Mutta en lähde asiasta väittelemään. =)

 

Kuulun kirkkoon ja uskon mutta en osaa sanoa et kuinka paljon mut uskon omalla tavallani...
Kärsin itse lapsettomuudesta ja se on minulle kova paikka...olen ylipainoinen ja kovan työn kautta päässyt painoon jossa voin aloittaa hoidot(ensiksi n.6kk hormooni pillereitä...jos ei onnistu otetaan pistoset mukaan ja sitten inseminaatio ja vihon viimeinen on koeputki hedelmöitys) ja jos joku viisas maan päällä elävä ihminen on tämmöiset mahdollisuudet keksiny/kehittäny niin pitäisi jokaisell ihmisellä maan päälllä olla mahdollisuuus käyttää!!!!!
hyvä ystäväni on juuri käynyt kaikki hoidot läpi ja sai eilen keisarinleikkauksella pienen pojan, olemme keskustelleet hoidoista ja odotusajasta ja se on ollut minulle ja hänelle terapiaa....koska eivät hoidot ole kivuttomia tai edullisia JA KOEPUTKIHEDELMÖITYKSISSÄ JA NIINDEN RASKAUKSIEN AIKANA ON LÄÄKÄRI JA NEUVOLA AIKOJA ENEMMÄN KOSKA KESKENMENON VAARA ON SUUREMPI KUIN NORMAALISTI ALKUUN LAITETUILTA!...joten täytyy itsensä ja miehensä kanssa miettiä tarkkaan että mihin asti mennään.....olen itse mieheni kanssa valmis menemään niin pitkälle kuin on mahdollista.......nyt toivotaan että hormoonit auttaa.....
KYLLÄ MINUN MIELESTÄNI KAIKILLA TERVEILLÄ ON OIKEUS SAADA JA KÄYDÄ HOIDOISSA, SAADA OMA LAPSI!!!!! :hug:

 

\

Kuulun kirkkoon ja uskon mutta en osaa sanoa et kuinka paljon mut uskon omalla tavallani...
Kärsin itse lapsettomuudesta ja se on minulle kova paikka...olen ylipainoinen ja kovan työn kautta päässyt painoon jossa voin aloittaa hoidot(ensiksi n.6kk hormooni pillereitä...jos ei onnistu otetaan pistoset mukaan ja sitten inseminaatio ja vihon viimeinen on koeputki hedelmöitys) ja jos joku viisas maan päällä elävä ihminen on tämmöiset mahdollisuudet keksiny/kehittäny niin pitäisi jokaisell ihmisellä maan päälllä olla mahdollisuuus käyttää!!!!!
hyvä ystäväni on juuri käynyt kaikki hoidot läpi ja sai eilen keisarinleikkauksella pienen pojan, olemme keskustelleet hoidoista ja odotusajasta ja se on ollut minulle ja hänelle terapiaa....koska eivät hoidot ole kivuttomia tai edullisia JA KOEPUTKIHEDELMÖITYKSISSÄ JA NIINDEN RASKAUKSIEN AIKANA ON LÄÄKÄRI JA NEUVOLA AIKOJA ENEMMÄN KOSKA KESKENMENON VAARA ON SUUREMPI KUIN NORMAALISTI ALKUUN LAITETUILTA!...joten täytyy itsensä ja miehensä kanssa miettiä tarkkaan että mihin asti mennään.....olen itse mieheni kanssa valmis menemään niin pitkälle kuin on mahdollista.......nyt toivotaan että hormoonit auttaa.....
KYLLÄ MINUN MIELESTÄNI KAIKILLA TERVEILLÄ ON OIKEUS SAADA JA KÄYDÄ HOIDOISSA, SAADA OMA LAPSI!!!!! :hug:

Tuo ei ole enää totta et täytyy käydä useammin kontrollissa jos on ivf. Se ei poikkea raskautena millään tavalla "normaalisti" alkunsa saaneesta raskaudesta.

 

Peesaan Luddee :wave: