Onko täällä toisia lonkkalastassa olevan vauvan vanhempia?

Meille syntyi toinen lapsemme, tyttö, 1.7. Hänellä todettiin vas.lonkan luksaatio, ja joutui siis lastaan. Olisin kiinnostunut toisten kokemuksia samasta! Meille kerrottiin sairaalassa, ettei ole ollenkaan harvinaista.

2 kk ikään ensin alkuun ennustettiin lastan käyttöaikaa, mutta 2 viikon välein tehdään tarkastukset lonkan kehittymisestä.

Onneksi meidän vauva taitaa olla rauhallista tyyppiä, kun vaipan- ja vaatteiden vaihdot ovat työläitä ja aikaa vieviä puuhia! (Esikoisella olisi "hihat palaneet" alta aikayksikön moisessa pyörityksessä!)

Onko joku pitänyt lonkkalastavauvaa mm. sitterissä? Entä kantaminen rengasliinassa, kantoliinassa tai rintarepussa?

 

Hei,

meillä on tyttö, nyt 5,5kk ja hänellä todettiin molempien lonkkien luksaatio synnärillä. Lastahoito (von Rosen) aloitettiin viikon vanhana ja seitsenviikkoisena saimme lastan pois. Hoito kesti siis yhteensä kuusi viikkoa ja puolessa välissä oli kontrolli. Lonkat olivat korjaantuneet jo kolmen viikon hoidon jälkeen, mutta lastaa pidetttiin varalta vielä kolme viikkoa eli ns. täysi hoitoaika. Nyt on sitten puolivuotiaana tulossa kontrollikäynti poliklinikalle.

Myöskään minun käsittääkseni lonkkaluksaatio ei ole kovinkaan harvinainen. Itselläni on useita tuttuja, joilla on myös ollut lapsella lonkissa lievää tai enemmän luksoitumista. Meillä tuo luksaatio johtui luultavasti perätilasta (tai sitten perätila johtui luksaatiosta :/ ), mutta luksaatiota on kyllä ollut suvussa myös ei-perätilassa olleilla. :/

Käsittääkseni sitterissä pitäminen ja rinta- ja kantorepuissa kantaminen on kiellettyä, tai ei ainakaan ole suositeltavaa hoidon aikana. Meillä otettiin sitteri, kantoliina ja -reppu käyttöön vasta hoidon loppumisen jälkeen.

Itse olimme alkujärkytyksen jälkeen onnellisia, että luksaatio todettiin heti synnärillä, eikä vasta esim. 1-vuotiaana, jolloin luksaation korjaaminen olisikin jo todella hankalaa. Tsemppiä teille; hyvin kaikki menee! =)

 

Meidän lapsella hoito kesti 3 kk. Viimeiset 4 vkoa oli hankalat. Vauva viihtyi vain sylissä, nukkui päivisin vain lyhyitä päikkäreitä. Muutenkin itki minusta enemmän.
Kun lasta sitten saatiin pois nukkui 3:kin tunnin unia.
Päästä tuli takaa litteä kun nukkui aina samassa asennossa. Varmaan korjaantuu tässä myöhemmin.
Rintareppua lääkäri suositteli kun lasta on pois. Ei lastan kanssa ollenkaa. Sitteri on lastan kanssa liian kapea.
Aika voi tuntua pitkältä, mutta toisaalta se menee nopeasti varsinkin jos vauva on tyytyväinen lastassaan, kuten meilläkin alun 2 kk oli suht tyytyväinen ja nukkui hyvin.
Vaatetuspuoli oli kyllä sellainen että taas jäi kaikki pienet käyttämättä.
Onnea vauvalle ja toivottavasti selviätte 2 kk hoidolla.

 

Meilläkin tyttö oli käytännössä katsoen koko kuusi viikkoa sylissä. Jollei siis nukkunut sängyssään tai vaunuissa. Lattialla ei tuolloin pidetty lainkaan, ja sen jälkeen olikin totutteleminen lattialla oleskeluun. äitimamma76: Miten teillä on liikkelle lähdön kanssa käynyt? Meillä tyttö on nyt 5,5kk, eikä vielä käänny. Neuvolan mukaan tosin ei vielä ole kiiruskaan, mutta itsestä tuntuu, että liikkeelle lähtö on myöhästynyt lastahoidon vuoksi. :/

 

Tällä hetkellä ei ole lastavauvaa, mutta esikoinen oli tosin kuusi vuotta sitten.

Hyvä, kun huomatiin heti. Mitä myöhemmin huomataan sitä pidempi on hoitoaika.

Meillä oltiin lastassa 3kk.

Toi vaatettaminen ym. siinä oli kaikkein hankalinta opeteltavaa. Sitteriä ym ei suositeltavaa käyttää lastan kanssa. Pää ei meillä muotoutunut.

Kaikki oli loppu viimeksi vaivan arvoista ja nopeasti se aika menee. Kunhan ensi säikähdyksestä ylin yli päässyt

 

Meillä esikoiselle laitettiin kauhukseni (kuvittelin jo pienokaiseni koko elämäkseen pyörötuoliin) synnärillä lonkkavaljaat.
Lastasta ei ole kokemusta mutta samassa "sammakkoasennossa" ne jalat kuiteskin oli!

Niitä ei pidetty kuin reilut 3 viikkoa. Ei niistä kyllä haittaakaan ollut kun ei tyttö tiennyt paremmasta eli minkälaista on olla ilman. Itseä vain harmitti ja jännitti että kauanko näitä joudutaan pitämään ja tuleeko kuntoon.

En pitänyt sitterissä.
Huonot puolet valjaissa olivat:
- Ei päässyt kylpemään kun ei itse saanut ottaa pois valjaita (ainoastaan lääkäri saa säätää valjaiden pituuden että lonkat tulisi oikeaan asentoon)
- Nukkumisasento sama
- Pukemista en kokenut mitenkään vaikeana kun neitikään ei hermoillut. Pienimmät vaatteet vain jäi pitämättä.
- Omat pelot ja ahdistukset

Löysin niistä myös hyviä puolia!
- Keksin hyviä imetysasentoja.
- Kantaminen oli helpompaa kun vauva ei ollut sellainen vetelä makarooni (ainakin iskän mielestä!)

Minullekin sanottiin että aika yleisiä nämä lonkkaluksaatiot ovat. Silti ihmettelin kun suuri osa hoitajia ja kätilöitä kävi huoneessa pällistelemässä että minkäslaiset ne neidin valjaat nyt sitten on..ja kaikkiin kysymyksiinikään ei tuntunut löytyvän heiltä vastausta..tiedä sitten.

Tässä meidän kokemuksia luksaatiosta ja sen hoidosta joka tosin hiukan poikkeaa teidän hoidosta. Toivottavasti jotain apua löytyi ja että teillä mahdollisimman vähän jouduttais pitämään sitä lastaa!

 

Meillä on nyt 1v tyttö, jolla oli lonkkaluksaatio syntyessä, oli perätilassa koko raskauden ajan. Sai siis lonkkalasta hoidon heti 2päivää vanhana, hoito kesti meillä 2kk, vaikka lonkat ei enää naksuneet ekassa kontrollissa, mutta varmuuden vuoksi pidettiin lastaa tuo minimi aika eli hoito olisi voinut kestää myös 3kk, jos olisi tarvinnut. Meillä lastahoito sujui hyvin, neiti oli tyytyväinen koko ajan. Vaatteina minä huomasin helpoimmaksi käyttää terällisiä yöhaalareita, oli helppo pukea vauvalle ja vaihtaa vaippa. Bodyä on helppo käyttää, mutta vyötäröltä tarpeeksi isoja housuja en keksinyt, että saisi puettua päälle. Minusta oli ihanaa kun lastan sai ottaa kotona vauvalta pois ja kylvettää sinä aamuna kun oli polilla kontrollikäynti. Iho pysyi vauvalla hyvänä, vaikka tyttö onkin syntynyt heinäkuun alussa. Meillä mies sanoi että helppo käsitellä ja hoitaa vauvaa kun on jämäkkä paketti. Sitten olikin miehellä harjoitteleminen kun lastan sai pois. Pää ei tytöllä muotoutunut, kun käänsi itse päätä puolelta toiselle. Meille ainakin suositeltiin että houkuttelee vauvaa kääntämään päätä vuorotelle kummallekin puolelle tai varovasti kääntää pään sivulle, ettei takaraivo muotoudu litteäksi.

Meidän neiti oppi kääntymään vasta 6kk, ryömimään oppi 8kk, tukea vasten seisomaan 11,5kk, konttaamaan 11,5kk, istumaan nousemaan itse 11,5kk. Eli en tiedä johtuuko tuo hidas liikkelle lähteminen lastahoidosta vai onko meillä vain varovainen neiti liikkumisen suhteen. Mutta vasta vuoroisesti meillä on alettu normaalia varhaisemmassa vaiheessa seuraamaan ympäristöä, olemaan vastavuoroisessa vaikutuksessa, hymyilemään, jokeltelemaan ja sanomaan sanoja, ottamaan ja antamaan leluja ym. Eli vahvempana puolena on sosiaaliset taidot. Nyt harjoittelee tukea pitkin kävelyä.

Sitterissä voisin kuvitella että voisi pitää, jos sen saa ihan makuuasentoon ja vauvaa mahtuu jalat sammakkoasennossa siihen kokonaan. Nyt en muista pidimmekö me tyttöämme sitterissä lastahoidon aikana. Rintarepussa tai liinassa ei vauvaa voi lastan kanssa pitää, vauva joutuu lastassa huonoon asentoon.

Hoito kannattaa viedä loppuun asti sitkeästi, koska jos luksaatio huomataan vasta myöhemmin lapsi tottuu huonommin lastahoitoon ja jos se huomataan liian myöhään ainoana hoitona käsittääkseni on leikkaus. Perätila vauvoilla on herkemmin lonkkaluksaatio vauvan asennosta johtuen masussa, toki se voi olla myös ilman perätilaa.

 

äippä-77: Kiva kuulla, että teillä on kuitenkin edennyt liikkuminen mukavasti, vaikkakin omaan tahtiinsa. =) Meillä myös tyttö on ollut kovin varhaisesta asti sosiaalinen; jokellellut vastavuoroisesti jo varhain, samoin kuin hymyillyt sekä nauranut ja ääniala on ollu pitkään laaja. Ympäristöään on myös seurannut tarkkaavaisesti jo todella kauan. =)

Perätilavauvoilla tosiaan luksaation mahdollisuus on todennäköisempi kuin muilla, mutta varmaksi ei ole voitu todistaa, että kumpi johtuu kummasta: perätila luksaatiosta vaiko luksaatio perätilasta. Vai sekä että. :/ Luksaatiota esiintyy myös enemmän tytöillä kuin pojilla ja esikoisilla enemmän kuin ei-esikoilla.

 

Meilläkin tyttö oli käytännössä katsoen koko kuusi viikkoa sylissä. Jollei siis nukkunut sängyssään tai vaunuissa. Lattialla ei tuolloin pidetty lainkaan, ja sen jälkeen olikin totutteleminen lattialla oleskeluun. äitimamma76: Miten teillä on liikkelle lähdön kanssa käynyt? Meillä tyttö on nyt 5,5kk, eikä vielä käänny. Neuvolan mukaan tosin ei vielä ole kiiruskaan, mutta itsestä tuntuu, että liikkeelle lähtö on myöhästynyt lastahoidon vuoksi. :/

Emme sitä liikkeellelähtöä vielä tiedä. Meidän vauva on 4,5 kk. En kyllä odota että liikkuminen vielä alkaisikaan, vaikka olisihan se hauskaa että vauva sitten viihtyisi entistä enemmän lattialla. Nyt vauva väsyy nopeasti vatsallaan oloon, vaikka hänellä onkin aika selkämuskelit.
Jännitän vielä 6 kk kontrollia. Lääkäri ei luvannut vielä että lonkat olisi lopullisesti korjaantuneet, sillä yksi vauva kolmenvuoden aikana on joutunut aloittamaan hoidot uudestaan.
Toisaalta viimeisessä ultrassa kun jalkaa kiskottiin se pysyi paikallaan.

 

äitimamma76: Meillä myös jännätään tuota kontrollia, tietysti. Olemme kuitenkin luottavaisin mielin, koska kaikki näytti niin hyvältä jo silloin kuuden viikon hoidon jälkeen. =)

 

Minä en ole koskaan ollut huolissani siitä ettei lapseni lähtenyt niihin aikoihin liikkeelle kun olisi pitänyt tai kääntynyt, neuvolassa noista tuli noottia, ja kehoitettiin harjoituttamaan lasta, mutta minä ajattelin että kyllä se lapsi oppii liikkumistaidot sitten kun on siihen kypsä. Joitakin taitoja yritimme opettaa, mutta ei lähellekään kaikkea =) .

Lääkäri sanoi minulle perätilasta, että ei ole perinnöllinen, tai että herkemmin myös seuraava vauva olisi ja syntyisi perätilassa, mutta toisilla ihmillä on sen muotoinen kohtu, että lapsi viihtyy paremmin noin päin.

 

äippä-77: Mulle lääkäri sanoi, ettei kohdun mallissa ollut mitään erityistä. Napanuora oli kuulemma hivenen lyhyt, muttei paljoa. Lääkäri ei osannut sanoa, mistä syystä vauva valitsi perätilan mieluummin. :/

 

Meidän lonkkaluksaatio poika on jo reipas 2 vuotias. Kolmen päivän ikäisenä "joutui" vonRosenin lastaan ja se oli 2 kuukautta. Kahden tai kolmen viikon välein käytiin lasten polilla kontrollikäynnillä. Niinä päivinä otettiin lasta kotona pois ja kylvettiin. Iho pysyi ihan hyvänä, talkkia käytettiin, kun oli kesäaika. Lastan päällinen meni rikki aina jossain vaiheessa (sitä vaihdettiin isompaan muistaakseni kaks kertaa) ja sitten laitoin siihen rikki menneeseen kohtaan sellaista kangasteippiä (laastaria). Vinkkinä jos päällinen menee rikki. Vaipanvaihto sujui hyvin kun ei päässyt potkimaan.

Silloin harmitti ihan vietävästi se kun ei pystynyt kaikkia vaatteita käyttämään. Riittävän leveitä housuja ei meinannut löytyä. Käytettiin aika paljon kietaisupaitoja tai -bodeja ja potkuhousuja (olkaimilla). Vauvaa oli kyllä tavallaan helppo käsitellä kun oli kiinteä paketti. Lastan pois oton jälkeen tuntui kumman "löysältä". En muista pidettiinkö sitterissä. Makuuasennossahan pitäisi olla. Ja auton turvakaukalossa kyllä pidettiin, mutta vain pakolliset menot, turhaa autoilua vältettiin. Ja meidän poika tykkäsi nukkua tosi paljon mahallaan, nukkui mahallaan paljon paremmin ja pitempiä unia kuin selällä. Ja minä annoin mahalla nukkua (huolimatta kaikista varoituksista). Imetys onnistui ihan hyvin lastan kanssa.

Rintarepussa kantamista en henk.kohtaisesti suosittele kenellekään, jalat eivät ole oikeassa asennossa. Lastan jälkeen voi huoletta kantaa kantoliinassa. Olikohan se kantoliinakanavan sivuilla artikkeli lonkkavauvan kantamisesta? Kannattaa käydä lukemassa, itse löysin sen vasta lasta-ajan jälkeen.

Monet kerran kirosin lastan sinne alimpaan he...in. Pahinta oli ehkä se kun tuntui ettei vauvaa saanut "lähelle" syliin. Mutta kuitenkin aika meni nopeaan, eikä se niin kauheaa ollut. Ja kuten muutkin jo ovat sanoneet niin parempi ja helpompi se on vauvana hoitaa kuin isompana. Eikä vauvaa lasta tuntunut haittaavan. Viimeiset kaksi viikkoa meillä oli pahimmat (minulle henkisesti) kun alunperin oli puhuttu että 6 viikkoa lastaa riittäisi, mutta sitten sitä jatkettiin vielä kahdella viikolla. Oli joku kesäsijaislääkäri ja tuntui että ei edes tutkinut olisiko lonkat jo ok. Reilu 1,5 vuotiaana oli viimeinen tarkastus ja röntgen ja kaikki kunnossa.

Liikkuminen meillä muuten meni ihan sallituissa rajoissa, mutta kävelemään lähti kunnolla vasta 1v5kk iässä. En kuitenkaan usko että sillä oli mitään tekemistä luksaation kanssa. Vuoden vanhana meni kuitenkin sujuvasti puita pitkin ja työnsi taaperokärryä. Oli vaan varovainen ja harkitsevainen kunnolla kävelemään lähdon kanssa.

Suurin osa lonkkaluksaatio vauvoista on kuulemma tyttöjä, esikoisia ja perätilassa olevia. Meillä ei mikään näistä pitänyt paikkansa kun oli poika, toinen lapsi ja raivotarjonnassa 28 rv:lta asti.