eräs
Kyllä minä pistäisin tietenkin tuossa tilanteessa.Alkuperäinen kirjoittaja Hirvittää:Jos sinulle tuodaan lääkärinlausunto lapseni allergiasta, selkeät kirjalliset ja kuvalliset ohjeet Epipen-kynän käytöstä ja lapseni saisi luokassasi anafylaktisen reaktion ja alkaisi kakoa ja sinertää. Tietäisin avun löytyvän repusta. Miten SINÄ toimisit opettajana ja ihmisenä? Entä jos luokassasi on epileptikko, joka kouristelisi pitkään ja tietäisit, että yksinkertainen lääkkeen antaminen auttaisi? Miten juuri sinä opettaja toimisit?Alkuperäinen kirjoittaja eräs:Virallinen kanta on, että opettajalle ei kuulu lääkitseminen, ei insuliinit eikä stesolidit. Mitä keittiöhenkilökuntaan tulee, niin he ovat kyllä koulutettuja valmistamaan allergiselle henkilölle sopivia ruokia. Opettajaa ei ole koulutettu lääkitsemiseen.Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:onko OAJ:lla sitten jokin kanta siihen, miten diabeetikkojen, allergisten, epiletikkojen ym. Lasten kanssa toimittaisiin? Entä miten keittiöhenkilökunta, uskaltavatkohan he antaa ruokaa allergiselle lapselleni? Tai voiko kukaan opettaja lähteä luokkaretkille lapsijoukon kanssa? Tarvitseeko jokainen puheterapeutti, opettaja, kouluavustaja lisäkorvauksen ihan siltä varalta, jos "joutuisi" pistämään kynän reisilihakseen ja odottamaan, että auttava lääkeaine vapautuu lihakseen (helpompaa toimenpidettä ei ole... ). Sairaanhoitaja juuri sanoi itselleni, että kynän käytöstä ei haittaa ole, viivyttelystä on! Itse en ole kertaakaan törmännyt tällaiseen ennakkoluuloisuuteen. Jos jokaiselle pitkäaikaissairaalle tarvitaan kouluavustaja opettajien vastuunpakoilun vuoksi, avustajia ei riitä, heitä oikeasti tarvitseville. Ei OAJ voi tällaista tarkoittaa, eihän???