onko täällä muita äitejä jotka istuvat pyörätuolissa?

[Pesky Pixie]

vastaatko yleisesti kaikkien puolesta vai vain itsesi?

Björn vaan kiukuttelee. On täällä varmasti muitakin, joilla on pyörätuoli käytössä, miksipäs ei olisi.

Herra jumala, toiko on "vaan kiukuttelua"! Ala-arvoista aloittajaa kohtaan, mutta jonkun mielestä vaan kivaa pikku kiukuttelua. Inhottava olo tulee siitä, että näitä vielä selitetään parhain päin.

No mun mielestä tuollaiselle typeryydelle ei kannata sen enempää antaa huomiota. Sitähän tuollaisella naurettavalla kommentilla haetaan että ihmiset provosoituis.

 

[ap]

lapsethan ei muista ajasta jolloin kävelin joten tämä on heille ihan luonnollista. auttavat jos olen esim ulkona lumeen juuttuneena ja muutoinkin auttavat tarvittaessa pienissä asioissa.Joskus kyselevät asiasta ja asioita ja sillon kerron rehellisesti ja pohditaan yhdessä erinlaisia ihmisiä ja sitä että kaikki emme pysty kaikkeen.
joku ei kuule, näe, puhu , kävele tms.. ja silti voi olla onnellinen.. tätä samaa saa kyllä selittää monelle aikuisellekkin.
ison kiitos menee miehelleni jolla on lehmän hermot ja hän on jaksanut kaiken ja hyväksynyt minut tallaisena.

 

[Pesky Pixie]

Mua kiinnostaa että pystyykö synnyttämään jos on alaraajat halvaantuneet?

Riippuu ihan mistä asti halvaus on. Usein ihan alatiesynnytyskin on mahdollinen, esim. imukupin avustamana, mutta jos ei, niin voidaan sektiolla hoitaa lapsen syntymä.

 

[vieras]

Mua kiinnostaa että pystyykö synnyttämään jos on alaraajat halvaantuneet?

Riippuu ihan mistä asti halvaus on. Usein ihan alatiesynnytyskin on mahdollinen, esim. imukupin avustamana, mutta jos ei, niin voidaan sektiolla hoitaa lapsen syntymä.

Tarviiko puudutusta?

 

[mie]

lapsethan ei muista ajasta jolloin kävelin joten tämä on heille ihan luonnollista. auttavat jos olen esim ulkona lumeen juuttuneena ja muutoinkin auttavat tarvittaessa pienissä asioissa.Joskus kyselevät asiasta ja asioita ja sillon kerron rehellisesti ja pohditaan yhdessä erinlaisia ihmisiä ja sitä että kaikki emme pysty kaikkeen.
joku ei kuule, näe, puhu , kävele tms.. ja silti voi olla onnellinen.. tätä samaa saa kyllä selittää monelle aikuisellekkin.
ison kiitos menee miehelleni jolla on lehmän hermot ja hän on jaksanut kaiken ja hyväksynyt minut tallaisena.

Mun mielestä teidän elämä kuulostaa hyvältä elämältä Ihanat lapset ja ihana mies sinulla!

Varmasti niitä veetutuksen hetkiä on ollut ja tulee olemaan, mutta sinä kuulostat siltä, että niistä selviät hienosti

 

[ap]

me ollaan kolmannesta lapsesta puhuttu lääkäreiden kanssa mutta raskaus aika tulisi olemaan todella vaikea ja haastava kaikille joten ollaan unohdettu se. seksiähän pystymme harrastamaan kuten muutkin parit ja ehkäisystä huolehditaan.

 

[mea]

Mulla on ms-tauti, kunto vaihtelee joten joskus istun pyörätuolissa ja joskus pysyn kävelemään kepin kanssa.

 

[ap]

poistun hetkeksi paikalta.
pitää laittaa lapsille ruoka ja ulos leikkimään hetkeksi.

 

[äiti]

Minä en käytä pyörätuolia (paitsi pari kertaa olen leikkauksen takia käyttänyt pari kk kerrallaan) mutta luen itseni jonkin sortin vammaiseksi reuman aiheuttamien rajotteiden vuoksi. Oma lapseni on (nyt 3v) tottunut pienestä asti siihen että äiti ei pysty sitä ja tätä ja jo nyt on asioita joihin pyydän lapselta apua syystä etten itse johonkin kykene.

Itse pelkään tuota, että lasta tullaan kiusaamaan minun takiani. Siksi pyrin olemaan mahdollisimman avoin sairaudestani ja rajoitteistani. Lapsen kaverit saattavat joskus jotain kysyä ja selitän asiat heille. Tässä vaiheessa hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti. Iän myötä sitten enemmän jos tarve vaatii. Pyrin myös siihen, että lapsen kaverien olisi kiva käydä meillä eli että kotimme olisi paikka johon on mukava tulla ja minä siinä sivussa sitten menen "mukavana" äitinä joka on vähän "kummallinen" mutta íhan ok.

Olen pohtinut tätä asiaa paljon ja tullut siihen tulokseen että minun on kestettävä lasten kysymykset ja jaksettava oman lapsen takia selittää asiat vaikka se ei aina niin mukavalta tunnu eikä jaksaisi. Parempi kuitenkin ettei asiassa olisi mitään kummallista tai pelottavaa mikä antaisi muille syyn kiusaamiseen.

Meni ehkä ohi aiheen mutta...

Tsemppiä sinulle ap!

 

[Äiti neljälle]

En istu pyörätuolissa, mutta vastaan silti.
Sain tänä aamuna jo herätessäni päähäni, että vituttaa ja tästä päivästä tulee vittumainen. Ärsytti kun talossa on 100 kaukosäädintä joka aparaatille, kämppä kaaoksessa eikä huvita siivota, ulkona on kylmä ja siis yksinkertaisesti kaikki riepoo. Soitin fiksusti miehelleni töihin ja haukuin hänet.

No, luinpa sitten ap:n tarinaa ja mietteitä, ja jotenkin...en tiedä. Aloin häpeämään itseäni. Mitä minä valitan, kun ei tarvitse miettiä vaikkapa sitä, voinko lähteä kauppaan tai lasten kanssa jonnekin, onko rappusia, kynnyksiä, apua saatavilla jne.

Olen ollut naimisissa liikuntavammaisen miehen kanssa. Se liitto kariutui, ei siihen vammaisuuteen, vaan hänen käytökseensä minua kohtaan. Lapsille on luonnollista, että isän liikkuminen on hankalaa ja isä näyttää erilaiselta. Aikuiset ovat paaaaaljon ennakkoluuloisempia!

 

[pop]

up

 

[taas]

up

 

[sannaäiti]

Oen 31v äit.i olen Istunut 2007vuodesta asti ms-tauti vie mut pyörätuoliin.

 

[viljamiini]

Mulle on osunut kolme eri kaveria, joiden isät ovat pyörätuolissa. Äitejä en tunne yhtään. Ystäväni siskosta olen kuullut jonkin verran, mutta en ole koskaan tavannut, hän on pyörätuolisssa myös ms-taudin takia ja on kahden lapsen äiti.

Ainakin yksi näistä perheistä, joissa isä käyttää pyörätuolia, oli lapsuus- ja nuoruusaikana lasten keskuudessa erittäin suosittu. Alakoulusta moni meni ystävälleni kylään, siellä odotti aina aikuinen ja mukava vielä, eivätkä lapset osanneet sen enempiä kummastella sitä pyörätuolia. Teini-iässäkin kaveriporukat viihtyivät hyvin heillä, siellä oli se sama tuttu ja turvallinen aikuinen kaverina, johon oli vuosien varrella tutustuttu samaan aikaan, kun omat työkykyiset isät kävivät kotona vain syömässä ja nukkumassa. (kärjistän, ihan tarkoituksella)

Eli ei se pyörätuoli pelkkä kirous ole, saati, että sitä tarvitsisi hävetä.