Onko täällä ketään, jolla on todettu epävakaa persoonallisuus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "anne"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
no näyttäis täällä aika monella olevan kun pitää lasten kuvia laittaa tänne muiden haukuttaviksi eikä osata ruokaostoksiakaan tehdä ilman "auttakaa, vinkkejä edulliseen kotiruokaan" - tyylisiä vinkkejä.
 
[QUOTE="kääk";22215869]no näyttäis täällä aika monella olevan kun pitää lasten kuvia laittaa tänne muiden haukuttaviksi eikä osata ruokaostoksiakaan tehdä ilman "auttakaa, vinkkejä edulliseen kotiruokaan" - tyylisiä vinkkejä.[/QUOTE]



En kaipaa tällaisia vastauksia, kiitos.
 
Mulla on jollain testillä se todettu. Ihan käyn normaalisti juttelemassa esh:n kanssa säännöllisesti (tosin nyt on taukoa, joka huonontaa oloa) ja pärjään jotenkuten sillä. Dg:n saaminen ei ollut mitenkään yllättävää, enkä koe, että epävakaa persoonallisuushäiriö mitenkään vaikeuttais liikaa elämääni, vaikka ahdistuneisuutta ja paniikkia usein koenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaunishäntäinen orava;22215905:
Mulla on jollain testillä se todettu. Ihan käyn normaalisti juttelemassa esh:n kanssa säännöllisesti (tosin nyt on taukoa, joka huonontaa oloa) ja pärjään jotenkuten sillä. Dg:n saaminen ei ollut mitenkään yllättävää, enkä koe, että epävakaa persoonallisuushäiriö mitenkään vaikeuttais liikaa elämääni, vaikka ahdistuneisuutta ja paniikkia usein koenkin.


Kuinka hakeuduit hoitoon? Huomasitko, että kaikki ei ole ihan kunnossa vai kuinka?
 
Minä. Päädyin hoitoon, koska elämäni on aina ollut kaoottista enkä löytänyt itselleni mieluisaa työtä/opiskelupaikkaa edes silloin kun pääsin pois sekopäisten vanhempieni luota. Silmät aukesivat kun luin diagnoosia ja oirelistaa netistä lääkärinkäynnin jälkeen; tämä on minä!! Tämä raivostuva, impulssiherkkä, lapsellinen, välinpitämätön ja kuitenkin niin tunteella kiinni kaikessa...tämä olen minä. Siitä se pikkuhiljaa alkoi.

Epävakaalle suositellaan psykoterapiaa, mutta en tunne yhtäkään joka olisi sellaista saanut. Itse olen taistellut 6 vuotta oikeudesta hoitooni ja vasta nyt, työharjoittelun kautta, alan olemaan Kelan silmissä tarpeeksi "arvokas" että saatan jopa saada sen tuen jos itse hommaan terapeutin...julmaa touhua. On käyty läpi kamalia jaksoja, melkein itsarikin tehty. Mutta tässä sitä nyt ollaan, kaikesta huolimatta :).
 
Minä. Päädyin hoitoon, koska elämäni on aina ollut kaoottista enkä löytänyt itselleni mieluisaa työtä/opiskelupaikkaa edes silloin kun pääsin pois sekopäisten vanhempieni luota. Silmät aukesivat kun luin diagnoosia ja oirelistaa netistä lääkärinkäynnin jälkeen; tämä on minä!! Tämä raivostuva, impulssiherkkä, lapsellinen, välinpitämätön ja kuitenkin niin tunteella kiinni kaikessa...tämä olen minä. Siitä se pikkuhiljaa alkoi.

Epävakaalle suositellaan psykoterapiaa, mutta en tunne yhtäkään joka olisi sellaista saanut. Itse olen taistellut 6 vuotta oikeudesta hoitooni ja vasta nyt, työharjoittelun kautta, alan olemaan Kelan silmissä tarpeeksi "arvokas" että saatan jopa saada sen tuen jos itse hommaan terapeutin...julmaa touhua. On käyty läpi kamalia jaksoja, melkein itsarikin tehty. Mutta tässä sitä nyt ollaan, kaikesta huolimatta :).




Kuulostaa tutulta...Voimia sinulle taistelussasi!
 
[QUOTE="anne";22215971]Kuinka hakeuduit hoitoon? Huomasitko, että kaikki ei ole ihan kunnossa vai kuinka?[/QUOTE]

Mulla on ihan lapsesta saakka ollut alakuloa, ja myöhemmin se vaihtui syömishäiriöksi ja siitä masennukseksi ja unettomuudeksi, joiden takia hakeuduin tk:hon juttelemaan ja pääsin siitä eteenpäin psykologille ja sain lääkityksen. Sen jälkeen mulla onkin ollut useampi lääkitys, joista yksikään ei oo kunnolla auttanut.
 
Täällä!! Kuusi vuotta sitten "vakavan masennuksen" takia päädyin hoitoon, sittemmin testattiin ja todellinen ongelma osoittautui persoonallisuushäiriöksi. Pari vuotta olin lääkityksellä + terapiassa, sen jälkeen olen tasapainotellut yksin. Nyt toinen raskaus ja hankalaa on. :(
 
[QUOTE="anne";22232017]Millä tavalla se testataan?[/QUOTE]

Mulle ainakin aikoinaan annettiin nivaska lappuja, joissa oli jotain väittämiä ja piti niihin merkitä pitävätkö paikkaansa vai eivät ja niiden perusteella sain dg:n. En ole varma ovatko siis ns. virallisia diagnooseja.
 
[QUOTE="anne";22232017]Millä tavalla se testataan?[/QUOTE]

Oma testaukseni kesti muistaakseni yhteensä 3-4h, mutta tein sen Suomen ulkopuolella, joten kieli hidasti jonkun verran vastailua. Iso nivaska kirjallisia kysymyksiä ja niiden pohjalta ammattilainen tekee tarkentavia kysymyksiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaunishäntäinen orava;22232044:
Mulle ainakin aikoinaan annettiin nivaska lappuja, joissa oli jotain väittämiä ja piti niihin merkitä pitävätkö paikkaansa vai eivät ja niiden perusteella sain dg:n. En ole varma ovatko siis ns. virallisia diagnooseja.

Tällainen juuri. Kysymyksiä oli ISO määrä ja olivat moneen kertaan "päällekkäisiä" ja eri tavoin muotoiltuja, joten ajattelumallit varmasti vastausten perusteella selvisivät.
 
Mulla myös persoonallisuushäiriö. (Eli tuo epävakaa persoonallisuus on yksi persoonallisuushäiriömuoto.) Mä jouduin hoitoon ja diagnoisatavaksi, koska elämä oli niin vaikeaa ja en osannut sitä elää. Tein sairaalassa järjettömän määrän noita kirjallisia testejä. Samoja varmaan kuin edelliset kirjoittajat. Jossain kysymyspaperissa satttoi olla 300-500 kysymystä. Tein niitä itsekseni monta päivää ja psykologi ne katto läpi. Olen siis varttihullu, eli persoonallisuushäiriö eli epävakaa persoonallisuus.
 
Mulla oli paise vatsan alueella. En käyny lääkärissä vaan annoin sen olla. Eilen se sitten puhkesija sisältö oli jotain mömmöä...:/ yök... Nyt sitten sattuu vatsaan oikeastaan kipuilee vasemmalle puolelle vatsaa missä paisekin oli vaan laajemmalle alueelle kuitenkin. Voiskohan johtua tuosta paiseesta?
 
Mulla myös persoonallisuushäiriö. (Eli tuo epävakaa persoonallisuus on yksi persoonallisuushäiriömuoto.) Mä jouduin hoitoon ja diagnoisatavaksi, koska elämä oli niin vaikeaa ja en osannut sitä elää. Tein sairaalassa järjettömän määrän noita kirjallisia testejä. Samoja varmaan kuin edelliset kirjoittajat. Jossain kysymyspaperissa satttoi olla 300-500 kysymystä. Tein niitä itsekseni monta päivää ja psykologi ne katto läpi. Olen siis varttihullu, eli persoonallisuushäiriö eli epävakaa persoonallisuus.

Toivotaan, että pystyt elämään keskuudessamme. Elämä on täysin terveellekin joskus älyttömän vaikeata ja usein huomaa tekemänsä virheet tai väärät valinnat vasta jälkeen päin. Elämä on kaikille opettelua, joillekin se on vain vaikeampaa kuin toisille.
 
Mulla myös persoonallisuushäiriö. (Eli tuo epävakaa persoonallisuus on yksi persoonallisuushäiriömuoto.) Mä jouduin hoitoon ja diagnoisatavaksi, koska elämä oli niin vaikeaa ja en osannut sitä elää. Tein sairaalassa järjettömän määrän noita kirjallisia testejä. Samoja varmaan kuin edelliset kirjoittajat. Jossain kysymyspaperissa satttoi olla 300-500 kysymystä. Tein niitä itsekseni monta päivää ja psykologi ne katto läpi. Olen siis varttihullu, eli persoonallisuushäiriö eli epävakaa persoonallisuus.

Kuten joku toinenkin tossa jo sanoi, jokainen meistä opettelee tätä touhua (elämää), sekä "täyspäiset" että me "hieman vajaat". :)

Ei minuakaan juuri kukaan persoonallisuushäiriöiseksi osaisi diagnosoida, paitsi ihan lähimmät, joille uskallan kertoa eräistä päähänpinttymistäni. Se auttaa kuitenkin.
 
Toivotaan, että pystyt elämään keskuudessamme. Elämä on täysin terveellekin joskus älyttömän vaikeata ja usein huomaa tekemänsä virheet tai väärät valinnat vasta jälkeen päin. Elämä on kaikille opettelua, joillekin se on vain vaikeampaa kuin toisille.

Elämää toki helpottaa jo paljon se, että TIETÄÄ, että ne omat mittasuhteet asioiden kokemisessa ovat merkittävän paljon liioiteltuja. Ja omien virheiden kokemisessa (ja jo pelkässä MÄÄRITTELYSSÄ) varsinkin.
 
Elämää toki helpottaa jo paljon se, että TIETÄÄ, että ne omat mittasuhteet asioiden kokemisessa ovat merkittävän paljon liioiteltuja. Ja omien virheiden kokemisessa (ja jo pelkässä MÄÄRITTELYSSÄ) varsinkin.

Mua vähän harmittaa kun useimmiten en osaa ajatella noin - yritän vain selviytyä arjessa kuten täyspäisemmät ja mulla onkin välillä ongemia enemmän kuin laki sallii. Toisinaan menee kyllä ihan "normaalisti". Miten te muut olette onnistuneet arjen kanssa niin, että ahdistukset ja muut pysyisivät poissa? Onko se edes mahdollista?
 

Similar threads

H
Viestiä
41
Luettu
17K
Aihe vapaa
vierailija
V
M
Viestiä
2
Luettu
334
Aihe vapaa
JONSERED Karhunkantaja
J
A
Viestiä
18
Luettu
21K
Aihe vapaa
vierailija
V
V
Viestiä
0
Luettu
711
V

Yhteistyössä