V
Voihan ahdistus
Vieras
..ta, kunnes sitten seksin jälkeen mies onkin muuttunut etäiseksi ja loitontunut. Syytä kysyessäsi mies on vastannut, että seksi oli sittenkin väärä juttu ja että ei enää oikein tiedä mitä sittenkään haluaa. Ja että vika ei oo sussa.. Tuttua?
Nyt mä ymmärrän noita miehiä ja mä tiedän mistä tuo johtuu.
Se ei tosiaankaan johdu siitä, että vastapuoli ois jotenkin erittäin vastenmielinen tai että mies ois pelkkä pelimies.
Mulle nimittäin kävi nyt vähän samalla tavalla. Mua on sinnikkäästi piirittänyt yksi mies, ei mitenkään pahannäköinen, ihan ok, kiva jne. Mitään kipinää en ole kuitenkaan tuntenut, mutta jatkanut yhteydenpitoa ja kai sitten flirttiäkin. Olen ottanut kaverillisen lähestymistavan, mutta olen kyllä huomannut että miehellä on enemmän tunteita mukana. Ajattelin, että ehkä opin löytämään sen kipinän kun vaan annan miehelle tilaisuuden.. ja sitten eilen jotenkin asiat luisui seksiin, sillä hetkellä se tuntui ihan hyvältä idealta, pelkät hormoonit vei, ei tunteet.
Ja tänään sitten mua on ahdistanut ihan urakalla. Mies jatkaa yhteydenottojaan, mä oon tavoittamattomissa, mulla on sellainen tunne että eilinen oli viimeinen pisara kaikelle. En voi jatkaa tätä enää, mua ahdistaa ja on tosi likainen olo. Eikä tässä ole kyseessä niinkään tuo mies, vaan se, että mä en yksinkertaisesti voi pakottaa itseäni tuntemaan mitään enempää.
Mä tein samat kuin mitä mulle on tehty liian monta kertaa. Ja nyt mä ymmärrän niitä miehiä, enkä enää kuvittele että mä oisin ollut jotenkin todella vastenmielinen. Ei tässä olekaan siitä kyse, tässä on kyse omista henkilökohtaisista jutuista, eikä nää liity siihen toiseen juuri mitenkään.
Nyt mä ymmärrän noita miehiä ja mä tiedän mistä tuo johtuu.
Se ei tosiaankaan johdu siitä, että vastapuoli ois jotenkin erittäin vastenmielinen tai että mies ois pelkkä pelimies.
Mulle nimittäin kävi nyt vähän samalla tavalla. Mua on sinnikkäästi piirittänyt yksi mies, ei mitenkään pahannäköinen, ihan ok, kiva jne. Mitään kipinää en ole kuitenkaan tuntenut, mutta jatkanut yhteydenpitoa ja kai sitten flirttiäkin. Olen ottanut kaverillisen lähestymistavan, mutta olen kyllä huomannut että miehellä on enemmän tunteita mukana. Ajattelin, että ehkä opin löytämään sen kipinän kun vaan annan miehelle tilaisuuden.. ja sitten eilen jotenkin asiat luisui seksiin, sillä hetkellä se tuntui ihan hyvältä idealta, pelkät hormoonit vei, ei tunteet.
Ja tänään sitten mua on ahdistanut ihan urakalla. Mies jatkaa yhteydenottojaan, mä oon tavoittamattomissa, mulla on sellainen tunne että eilinen oli viimeinen pisara kaikelle. En voi jatkaa tätä enää, mua ahdistaa ja on tosi likainen olo. Eikä tässä ole kyseessä niinkään tuo mies, vaan se, että mä en yksinkertaisesti voi pakottaa itseäni tuntemaan mitään enempää.
Mä tein samat kuin mitä mulle on tehty liian monta kertaa. Ja nyt mä ymmärrän niitä miehiä, enkä enää kuvittele että mä oisin ollut jotenkin todella vastenmielinen. Ei tässä olekaan siitä kyse, tässä on kyse omista henkilökohtaisista jutuista, eikä nää liity siihen toiseen juuri mitenkään.