Onko sulla tapana onnitella kun kuulet jonkun odottavan vauvaa?

[hr]

No minulla on tapana onnitella, jos minulle kerrotaan vauvan odotuksesta, oli lapsia ennestään kuinka paljon hyvänsä. Raskausaikanakin sitä onnea tarvitaan ja tuplasti vielä sitten kun vauva on maailmassa.

Eri asia on sitten jos joku itkien kertoo odottavansa vauvaa, niin sit pitää miettiä miten ilmaisee, että vauvan tulo on mielestäni ihana juttu, oli odottajan fiilikset mitä hyvänsä..

 

[Ego]

Muistan kun odotin lasta niin eipä niitä onnitelijoita ollut vaikka oli täysin ylläri ja mahdoton ajatus että saisin edes lasta. Sitä vaan todettaii että kuinka pitkällä ollaan ja onpas sulla iso maha tms. En mie siitä herneitä keräillyt mihkään Ennemmin arvostin sitä että oli joukossa kyselijöitä että mites menee ja tarviitko apua.
Se ehkä kuitenkin että kälyllä on 4 lasta ja ei onnitellut mua lapsen syntyessä, niin se pisti kyl miettii vähän että mikäs on homman nimi Ja ei mitään koskaan kyselly vaikka puhuinkin avoimesti raskaudestani. Mutta kukin tyylillään.

 

[niin,]

eipä pahemmin onnitteluja kuulunut kun kerroin nelosen odotuksesta vaan enemmänkin että huh huh ja taasko ja miten sä meinaat jaksaa ym mukavaa

 

[Mummeliisa]

eipä pahemmin onnitteluja kuulunut kun kerroin nelosen odotuksesta vaan enemmänkin että huh huh ja taasko ja miten sä meinaat jaksaa ym mukavaa

Minä sain paljon onnitteluja nuorimmaisenkin kohdalla ja se sentään yhdeksäs raskaus.
Kahdeksannen kohdalla pitivät ystävät (ja vanhimmat lapset) baby showerinkin ja nyt olen jutuista bongannut, jotta jos vielä sen iltatähden saan niin sitä raskausuutista juhlistetaankin sitten Vuosisadan Vauvabileillä.
Luulen että vähän kiinni siitä millaiset tavat kullakin ja missäkin porukassa?