Onko se sitten niin väärin haluta olla ihastuksen kohteena?

["vaimo"]

Olisipa ihanaa, kun oma mies voisi katsoa hellästi ja rakastuneesti. Tiedättekö, sellainen lyhyt ihaileva ja ihastunut katse tms? Aidosti kiihkeät sormet...
Mies on hyvä aviomies ja erittäin hyvä isä. Tekee tavallaan rakkauden vuoksi perheen (ja minunkin) vuoksi asioita ja rakastaa sillä tavalla. Sanookin rakastavansa. Mutta luulen ettei hän oikeastaan koskaan ole ollut kovin ihastunut. Ainakaan minuun. Olen ollut sopiva tyttökaveri- ja vaimoehdokas. Tiedän, että asiani ovat hyvin, mutta en voi olla ajattelematta, että olisipa ihanaa kokea sellainen katse taas. Ai ai se hivelee. Onko se sitten niin väärin haluta olla haluttu?
No, tämä nyt oli vähän turhaa vuodatusta.

 

[astrolabe]

No miksi menit hänen kanssaan naimisiin vai olitko itse alussa palavasti rakastunut?

 

["vaimo"]

Olin aluksi palavasti rakastunut. Ja tajunnut vasta myöhemmin, ettei mies ole ehkä sitä tyyppiäkään, joka ihastuisi ja tuijottelisi romanttisesti, vaan enemmän käytännönläheinen ja järkevä. Onhan siitä toki vuosiakin, mutta eipä ole kuollut minulta halu olla haluttu ja rakastettu aidosti. Uskollinen olen kuitenkin ollut.

 

["koppis"]

Herranjestas ihminen! Mieti nyt kumpi on parempi: se helläkatseinen romantikko vaiko käytännönläheinen, järkevä, luotettava ja hyvä isätyyppi!!!

 

[Toivossa on hyvä elää]

Ymmärrän tunteen

 

[astrolabe]

Suosittelen uppoutumista Barbara Cartlandin et al.:in tuotantoon. Vaaralliset suhteet ja jännittävät miehet tuovat vain surua ja murhetta. Kirjoista nautittuna voit saada kaiken.

 

[Kaikkea sitä]

Voi "hyvä isätyyppikin" katsoa hellästi ja olla romanttinen, eivät nuo ole joko tai -asioita

 

["koppis"]

Voi "hyvä isätyyppikin" katsoa hellästi ja olla romanttinen, eivät nuo ole joko tai -asioita

No eivät olekaan, mutta jos ap:n pitää noista valita.

 

[opp]

Ei kai siinä mitään väärää ole, mutta olisiko asiasta parempi puhua sille omalle puolisolle.

 

["vaimo"]

Ehkä pitäisikin puhua miehelle. Mutta mitä hyötyä siitä olisi? Jos ei tunne ihastusta, niin ei se puheella parane.

 

[opp]

Käytännöllinen mies voi ajatella että rakkauden pitäisi näkyä niissä teoissa joita hän tekee, rakkauden osoitus voi hänelle olla täysin eriasia kuin vaimolle. Rakkaudenkieli ei puolisoillakaan välttämättä ole sama. Jos puhutaan erikieltä tarvitaan usein tulkkausta jotta ymmärrämme mitä toinen sanoo. Puhuminen ja keskustelu on juuri sitä asioiden selventämistä. "Minä en koe tuota asiaa rakkauden osoituksena, muttaminusta olisi ihanaa jos sinä näyttäisit tunteet ihailevina katseina/kannustuksena/lahjoina/kukkasin/kauniina sanoina..."

 

[love is in the air]

Juuri tänään tapasin miestuttavan, joka kertoi kuinka ei osaa olla romanttinen avokkinsa kanssa. Kyse ei ollut hänen kohdallaan rakkauden puutteesta, vaan hän ei yksinkertaisesti näe järkeä ilmaista asioita niin kuin avokki toivoisi. Hän ei tarkoita sillä mitään pahaa, koska jos esim. syödään niin sitten syödään kuin ryhdyttäisiin sohimaan kynttilän valossa lautaselta ruokaa tai käytettäisiin aikaa toisen tuijottamiseen

Ehdotin, että voisin vähän vinkata elämyksellisimmistä parisuhdeilloista. Hän lupasi miettiä asiaa, mutta ei mitenkään innostuneesti. Tapa, jolla hän kuitenkin puhui avokistaan, oli lämmintä ja välittävää. Harmi, ettei avokki ollut kuulemassa. En tunne avokkia, koska mieskin on tuttu työn kautta. Ja minuun teki vaikutuksen kuinka hän halusi kotiin, vaikka edessä oli pitkä ajomatka kurjassa kelissä yötä vasten.