Onko riittävä peruste huostaanottaa lapsi

[harmaatakin harmaampi]

No ei tietenkään kotiin vain tullut lappua huostaanotosta!!! Huomaa että sulla ei ainakaan ole minkäänlaista kokemusta tai tietoa tämmösistä asioista, siksi en näe edes tarvetta sulle tähdentää. Joillakin ihmisillä on hirmu sinisilmäinen ajatusmaailma esim. näistä huostaanotoista. No, kieltämättä niin minäkin ennen ajattelin, että eihän nyt lasta voida ilman todella painavia syitä yrittää huostaanottaa. Nyt kun asia on itselle ajankohtainen, ja olen paljon aiheesta lukenut ja saanut vertaistukea, huomasin että tätä sattuu hyvin paljon. Onneksi suurimmassa osassa tapauksia käy kuitenkin hyvin.

Sitten on paljon perheitä joissa oikeasti asiat eivät ole hyvin, mutta asialle ei tehdä mitään. Jos lapsella on esim. jokin neurologinen sairaus, siitä yritetään syyllistää vanhempia. Mutta ns. normaalilasta, jolla kotiolot todella huonot, alkoholismia tms, ei nähdä mitenkään huonossa asemassa, tai huostaanottoon ei ole riittäviä perusteita. Ja tarkoitus ei ole yleistää, aina ei ole näin, mutta valitettavasti monissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävää tietämystä asioista, esim. juuri näistä neurologisista ongelmista.

 

[marhe]

Meidän tytön ryhmässä on väkivaltainen poika, ovat esikoulussa. Se haukkuu joka päivä tyttöäni tyhmäksi ja vaatteet ovat rumat. On myös vetänyt tyttöni tuolilta lujaa, että löi päänsä tuoliin ja tuli kova päänsärky. Nyt perjantaina tyttöni sanoi et löi täysillä mahaan jota vielä koski kun hain hoidosta. Huomenna otan opettajan kunnolla puhutteluun, et mitä siellä tapahtuu, kun ei saa pidettyä poikaa kurissa. Kolmatta kertaa en anna pahaa tapahtua. Soitan myös huomenna lastensuojeluun et rupeis katsomaan onko kotona kaikkik ok vai mikä on kun näin käyttäytyy! Tyttöni on kiltti inhoaa poikia ja leikkiikin vain tyttöjen kanssa. Aluksi luulin et poika olisi ihastunut tyttööni, mut väkivaltaista käytöstä en suvaitse!

Ota ihmeessä yhteys esikouluun. Heidänkin on helpompi viedä asiaa eteenpäin kun on muutakin kuin oma sana asiasta!

No eikö ensin kannattas ottaa yhteys pojan vanhempiin? Puhua heidän kanssaan ovatko tietoisia asiasta? En mä nyt heti lähtis sossuun ilmottelemaan kummiskaa. Jos vanhempien asenne on se että pojassa ei oo mtn vikaa ni sitte kyllä.

 

[marhe]

Meidän tytön ryhmässä on väkivaltainen poika, ovat esikoulussa. Se haukkuu joka päivä tyttöäni tyhmäksi ja vaatteet ovat rumat. On myös vetänyt tyttöni tuolilta lujaa, että löi päänsä tuoliin ja tuli kova päänsärky. Nyt perjantaina tyttöni sanoi et löi täysillä mahaan jota vielä koski kun hain hoidosta. Huomenna otan opettajan kunnolla puhutteluun, et mitä siellä tapahtuu, kun ei saa pidettyä poikaa kurissa. Kolmatta kertaa en anna pahaa tapahtua. Soitan myös huomenna lastensuojeluun et rupeis katsomaan onko kotona kaikkik ok vai mikä on kun näin käyttäytyy! Tyttöni on kiltti inhoaa poikia ja leikkiikin vain tyttöjen kanssa. Aluksi luulin et poika olisi ihastunut tyttööni, mut väkivaltaista käytöstä en suvaitse!

Toisekseen sanon että omat lapset käyttäytyy erilailla poissa vanhempien silmistä. Väkivaltaisuus ei oo puolustus mutta tästä nyt paistaa läpi se, että sun mielestä sun tyttös ei vois koskaan sanoa tai tehdä mitään väärin. Eli puhu opettajan ja pojan vanhempien kanssa ja selvittäkää asia mitä tytön ja pojan välillä tapahtuu oikeasti.

 

[vieras]

No ei tietenkään kotiin vain tullut lappua huostaanotosta!!! Huomaa että sulla ei ainakaan ole minkäänlaista kokemusta tai tietoa tämmösistä asioista, siksi en näe edes tarvetta sulle tähdentää. Joillakin ihmisillä on hirmu sinisilmäinen ajatusmaailma esim. näistä huostaanotoista. No, kieltämättä niin minäkin ennen ajattelin, että eihän nyt lasta voida ilman todella painavia syitä yrittää huostaanottaa. Nyt kun asia on itselle ajankohtainen, ja olen paljon aiheesta lukenut ja saanut vertaistukea, huomasin että tätä sattuu hyvin paljon. Onneksi suurimmassa osassa tapauksia käy kuitenkin hyvin.

Sitten on paljon perheitä joissa oikeasti asiat eivät ole hyvin, mutta asialle ei tehdä mitään. Jos lapsella on esim. jokin neurologinen sairaus, siitä yritetään syyllistää vanhempia. Mutta ns. normaalilasta, jolla kotiolot todella huonot, alkoholismia tms, ei nähdä mitenkään huonossa asemassa, tai huostaanottoon ei ole riittäviä perusteita. Ja tarkoitus ei ole yleistää, aina ei ole näin, mutta valitettavasti monissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävää tietämystä asioista, esim. juuri näistä neurologisista ongelmista.

Usen tällä palstalla kuulee sanan syyllistäminen... onko se syyllistämistä, jos vanhempien edellytetään tekevän jotain esim. lapsensa agressiiviselle käyttäytymiselle?

 

[harmaatakin harmaampi]

Niin mutta kun aina (esim. meidän tapauksessa) ei ole kyse siitä etteikö me vanhemmat oltais mitään asialle yritetty tehdä. Kuten tuolla aiemmin jo kirjoitin, niin apua ollaan YRITETTY saada jo vuosia. Ja meillä siis ei ollut kyse aggressiivisuudesta. Meidän täytyi loppujen lopuksi viedä lapsi toiselle paikkakunnalle yksityisiin tutkimuksiin, että mitään apua ja tukea alettiin saada.

 

[Viblsp]

No ei ole. Se on riittävä syy jos lapsesta ei huolehdita, sitä ei vahdita eikä se saa ruokaa.

Tai jos vanhemmat ovat päihtyneitä, kun ovat lapsista vastuussa.

 

[vieras]

No lapsella on adhd, apua ollaan itse yritetty hakea vuosia, saamatta mitään. Koulussa alkoi sitten nuo ongelmat näkyä ja heti alkoivat hankkia lasta huostaan. Ollaan kohta vuosi tässä taisteltu, lapsi asuu vielä kotona mutta kohta on oikeudenkäynti ja sitten selviää miten käy. Itse olen siinä mielessä luottavainen, että eihän tuollaisin perustein voi viedä lasta vanhemmiltaan, ja kun meillä ei ole vanhempi/lapsi suhteessa tms mitään ongelmaa. Kaikki sossujen väitteet me voimme onneksi todistaa valheelliseksi, ja joka ikinen psykologi ja neurologi on meidän puolella, meillä on myös loistava asianajaja.
Mutta kun olen paljon nyt lukenut ja kuullut näitä juttuja, niin aika uskomattomin perustein on lapsia huostaan otettu.

juu, näinhän se on, et kun ei pystytä esim koulussa auttamaan lasta, vika on tietenkin vanhemmissa. Meillä erityislapsi ja kun koulussa tuli ongelmaa(käy normaalia ala-astetta, heillä ei vara palkata esim avustajaa), alettiin syyttämään isää ongelmista, kun ei kuulema vietä lapsen kans tarpeeks aikaa!

Onko teille tarjottu muita vaihtoehtoja kuten pienryhmäopetusta tai erityisluokkaa?

 

[Viblsp]

Meidän tytön ryhmässä on väkivaltainen poika, ovat esikoulussa. Se haukkuu joka päivä tyttöäni tyhmäksi ja vaatteet ovat rumat. On myös vetänyt tyttöni tuolilta lujaa, että löi päänsä tuoliin ja tuli kova päänsärky. Nyt perjantaina tyttöni sanoi et löi täysillä mahaan jota vielä koski kun hain hoidosta. Huomenna otan opettajan kunnolla puhutteluun, et mitä siellä tapahtuu, kun ei saa pidettyä poikaa kurissa. Kolmatta kertaa en anna pahaa tapahtua. Soitan myös huomenna lastensuojeluun et rupeis katsomaan onko kotona kaikkik ok vai mikä on kun näin käyttäytyy! Tyttöni on kiltti inhoaa poikia ja leikkiikin vain tyttöjen kanssa. Aluksi luulin et poika olisi ihastunut tyttööni, mut väkivaltaista käytöstä en suvaitse!

Onko varmaa, ettei tyttösi kiusaa ko. poikaa? En hyväksy itse väkivaltaa, mutta ehkä tuo ei ole niin yksiselitteistä.

Oma poikani on 2 krt viikossa puolipv-hoidossa päiväkodissa. Kertoi, että muut kiusaa. Sitten selvisikin, että poika itse käyttäytyy typerästi. Hällä ei sanat riitä, sosiaalisissa tilanteissa aina, eli jos haluaa leikkiä, saattaa mennä ja ottaa leluja käsistä, töniä tms.

Ei ihme, jos muut siis vastaavat kiusaamalla.

 

[tossuliini]

Meidän neidillä oli lapsena niitä raivokohtauksia ja käytiin myös perheneuvolassa niitten takia. Sanoivat että osaltaan kuuluivat ikään (2-6 vuotias) mutta kun neitiä ei meinannut saada kotiin ollenkaan kun olisi vaan halunnut olla esim päiväkodissa tai eskarissa mutta sai se välillä niitä raivareita muuallakin mutta niistä on nyt päästy onneksi eroon ajan kanssa eikä ollut ikinä puhetta sossun kanssa että olisi huostaanottoa edes ehdotettu.

 

[vieras x]

Meillä pojalla on ollut raivokohtauksia päiväkodissa ja koulussa. Itselläni oli välillä paha masennusjakso, jolloin lastensuojeluväki kävi kotona katsomasssa tilannetta yhden kerran. Mutta ikinä ei ole ollut hankaluutta minkään tahon kanssa. Kaikki tarjottu apu on otettu vastaan ja aktiivisesti olemme kyselleet ja etsineet apua tilanteeseen muutenkin. Huostaanotto ei ole kenellekään tullut mieleenkään, mutta luulen, että se vaihtoehto tulisi kysymykseen, jos esimerkiksi emme veisi lasta sairaalajaksoille tai kieltäytyisimme lääkärikäynneistä tms.

 

[sossu]

Ei ole. Mutta jos mukana epäilyjä vanhempien käytöksestä,päihderiippuvuudesta,mielenterveysongelmista tms. niin kyllä silloin.