Onko pakko tapella aina

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tavallinen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tavallinen äiti

Vieras
Kun nyt olen muutamana päivänä eksynyt lueskelemaan tätä palstaa, niin aina tapellaan jostakin aiheesta. Ihan sama näköjään mille palstalle menee, niin aina sama juttu. Ehkäpä olisi aika laittaa käsi :heart: ja tutkailla vähän itseään ja lähipiiriään. Täällä netissä on niin helppo olla jyrkästi jotakin mieltä kun voi kirjoittaa tuntemattomana, vaan mitenkäs siellä hiekkalaatikon reunalla, kotona kahvitellessa, kerhossa tai muskarissa?!?

Jos nyt aloitan näistä kuumista aiheista, niin tunnen äidin joka polttaa tupakkaa ja vie lapsensa mummolaan tai exälleen hoitoon viikonlopuksi päästäkseen baariin tai kutemaan uuden miehensä kanssa.

Tunnen äidin, joka jätti 10kk vauvansa toiselle puolelle Suomea mummon hoiviin neljäksi päiväksi käydäkseen miehensä kanssa häämatkalla.

Tunnen myös kahden lapsen äidin joka lopetti molempien lastensa imetyksen kotiuduttuaan sairaalasta. Jonkin aikaa hän pumppasi maitoa, mutta luopui siitäkin, koska se oli vaivalloista. Imettää hän ei halunnut, koska se ei ollut hänestä mukavaa. Hän kertoi jo ennen toisen vauvan syntymää ettei aio imettää. Virallinen selitys on, että maito vaan loppui, vaikka hän kuinka yritti. Myös hän vie lapsensa mielellään mummolaan päästäkseen bailaamaan miehensä kanssa.

Toista ääripäätä edustaa tuntemani äiti, joka täysimettää tunnollisesti jo toista lastaan. Esikoinen sai tietenkin pelkkää rintamaitoa 6kk ja osittain pitkälti yli vuoden vanhaksi. Tämä äiti näyttää ihan pandakarhulta, koska vauvaa pitää imettää öisin ja esikoinen herää aikaisin aamulla. Esikoinen ei enää nuku päiväunia, joten äiti ei voi levätä päivälläkään. Korvike on hänelle kirosana. Hän ei halua antaa edes omaa maitoa pullosta, koska hänen mielestään maito saattaa vähetä liikaa, jos imetyskerta jää väliin.

Tunnen myös äidin joka ei luota itseensä yhtään. Hän noudattaa orjallisesti neuvolantädin ja ystäviensä neuvoja. Jos neuvot ovat ristiriidassa, hän hakee tukea tälläisiltä palstoilta. Itse hän ei kykene punnitsemaan mikä juuri hänen lapselleen on parasta ja mikä hyvää tarkoittava neuvo kannattaisi jättää noudattamatta. Hän on se äiti, joka hyssyttää vauvaa ja vilkuilee kelloa, koska ruoka-aikaan on vielä 20 minuuttia. Hän on se äiti joka kyselee mitä laittaa vauvalle ulos päälle, kun on 3 astetta kylmempää kuin eilen tai pitäisikö aukaista toinen ruokapurkki, kun ensimmäinen tuli syötyä.

Tunnen äidin joka, pitää tervettä, reipasta ja omatoimista 2-vuotiastaan vielä ihan vauvana. Hän mössöää ruuan lähes soseeksi ja antaa maitopullon pinnasänkyyn tai rattaisiin. Hän nousee myös öisin etsimään kadonnutta tuttia.

Kuulostaa ehkä oudolta sakilta, mutta miettikääpä hetki omia mammakamujanne ja itseänne. Jokainen meistä tekee jotain mitä joku toinen ei tekisi ikinä. Kaikkien noiden äitien kanssa olen kaveri ja viihdymme toistemme seurassa toisiamme arvostelematta. Toki joskus tulee varovaisesti ehdotettua, että jos kokeilisit tehdä toisin, mutta tälläisiä sotia emme saa aikaiseksi kuin täällä. Niin ja kerrottakoon, että itse olen eräs noista kuvaamistani äideistä... en kerro kuka! :whistle:
 
kiitosta vaan :flower: :sta! :)
Meitä on tosiaan moneen junaan ja jotkut jää asemallekin. Äitiys on melkoista tasapainottelua lapsen, omien ja miehen tarpeiden välillä, aina ei väsyneenä järki leikkaa ja joskus sitä tajuaa vasta paljon myöhemmin tehneensä tyhmyyksiä. :headwall: Eipä taida sitä täydellistä äitiä löytyä, vaikka joskus niitä tuntuu suorastaan parveilevan täällä mielipiteistä päätellen.
 

Yhteistyössä