Onko oikeesti näin? (koira asiaa)

Luin jostain koirakoulutus kirjasta, että jos koira tekee asioita pyytämättä. Esim. sulla on herkku kädessä ja ennenku edes kerkeät sanoa "istu" niin koira istuu. Niin koira määrää sua antamaan sen herkun. Tai jotenkin noin se meni.

Kun olen nyt alkanut koiraa käymään makuulle ennen kuin lupa on koskea ruokaan ja koira menee nyt automaattisesti makaamaan, kun huomaa, että lasken ruokakipon maahan ja käännyn koiraa päin.

Jotenkin hassulta tuo ajatustuntuu. En nyt muista kenen kirjoittama kirja se oli.

Ja suositelkaa jotain hyvää koirankoulutus kirjasta tai opasta.

 

*alkanut käskemään koiraa käymään makuulle

 

Höpö höpö. Tottakai koira tarjoaa sitä, mistä on huomannut saavansa palkinnon samassa tilanteessa aiemmin. Ei se ole mitään komentamista.

 

Tiedän kyllä mitä tuo kirja tarkoittaa ja joskus se sitä onkin.
Esim. meidän yli-innokas junnu tekee usein oikein temppukavalkadin kun otan namin käteen, heittäytyy maahan, nousee istumaan ja tarjoaa tassuaan. Sitten katsoo minua ilmeellä: anna se nyt akka, etkö nää kun mä tein jo kaiken?

Tekihän se kaiken, mutta sitä mä en pyytänyt, eli palkkaa ei tipu.
Eli annan käskyn ja palkkaan vasta kun koira tekee pyydetyn asian.

 

Sehän helpottaa teidän arkea, jos yhteistyö on jo niin sujuvaa, että asiat tapahtuvat olman käskyä. Onhan toi kaukana sellaisesta, että koira tulisi huvikseen eteen istumaan ja tarjoamaan tassua kerta toisensa jälkeen ja vaatisi sillä tavalla herkkupalaa. Tai mikä vielä pahempaa, tulisi raapimaan tassulla säärtä rapsutuksien toivossa, kuten erään tutun koira teki.
Monesti tunnutaan ajattelevan, että koira on luonteeltaan kalama pyrkyri, joka koko elämänsä kyttää tilaisuutta alistaa ihminen. Eihän se niin mene, sillä hyvän ihmispomon alaisuudessa on stressitöntä ja mukavaa.
Luettavaksi suosittelen Turid Rugaasin kirjaa Rauhoittavat signaalit. Ei ole varsinainen koulutusopas, mutta auttaa tajuamaan koiraa paremmin.

 

Jep, mä käskytän aina uudelleen ensin ylös ja sit takaisin istumaan tmv. Sama juttu, jos koira tulee 'käskemään' rapsutusta antamalla esim tassua, silloin ei heru hellyyttä. Saatan olla ihan hakoteillä ja koirasta tulee pipipää, mut näin meillä.

 

En mä sitä määräämiseksi sanoisi...
Patricia McConnellin ja Jane Killionin kirjat on aivan loistavia, en tiedä onko suomennettu?

 

Ei minun mielestä määräämistä, vaan ehdollistumista. Koirien pitääkin oppia paljon tekemään asioita käskemättä esim. jos perhe ruokailee niin koira pois keittiöstä, kun mennään ovesta niin ihminen menee ensin ym.

Ihminenhän sen määrää antaako herkkua vai ei. Tietenkään se ei koulutusta edistä, jos sen herkun antaa vain kun koira jotain asentoa tarjoaa, vaan se herkku annetaan käskyn jälkeen, kun on oikein toimittu.

 

Mites miehen kanssa? Jos se riisuu housut pyytämättä, niin pitääkö pyytää sitä vetämään hosut takaisin ylös ja vasta sitten antaa palkinto?

 

[QUOTE="palma";28778841]Sehän helpottaa teidän arkea, jos yhteistyö on jo niin sujuvaa, että asiat tapahtuvat olman käskyä. Onhan toi kaukana sellaisesta, että koira tulisi huvikseen eteen istumaan ja tarjoamaan tassua kerta toisensa jälkeen ja vaatisi sillä tavalla herkkupalaa. Tai mikä vielä pahempaa, tulisi raapimaan tassulla säärtä rapsutuksien toivossa, kuten erään tutun koira teki.
Monesti tunnutaan ajattelevan, että koira on luonteeltaan kalama pyrkyri, joka koko elämänsä kyttää tilaisuutta alistaa ihminen. Eihän se niin mene, sillä hyvän ihmispomon alaisuudessa on stressitöntä ja mukavaa.
Luettavaksi suosittelen Turid Rugaasin kirjaa Rauhoittavat signaalit. Ei ole varsinainen koulutusopas, mutta auttaa tajuamaan koiraa paremmin.[/QUOTE]

Jotkut koirat ovat sellaisia että ne juurikin yrittävät koko ajan päästä laumanjohtajaksi.
Mun koira ei ole sellainen, mutta en todellakaan anna sille koskaan palkkaa jos se vain tarjoaa jotain "temppua" ilman että pyydän sitä tekemään mitään.
Esmes kun otan naksuttimen käteen niin koira tekee kaikki ne temput siinä järjestyksessä missä olen ne sille naksuttimen kanssa opettanut

 

[QUOTE="vieras";28778891]Ei minun mielestä määräämistä, vaan ehdollistumista. Koirien pitääkin oppia paljon tekemään asioita käskemättä esim. jos perhe ruokailee niin koira pois keittiöstä, kun mennään ovesta niin ihminen menee ensin ym.

Ihminenhän sen määrää antaako herkkua vai ei. Tietenkään se ei koulutusta edistä, jos sen herkun antaa vain kun koira jotain asentoa tarjoaa, vaan se herkku annetaan käskyn jälkeen, kun on oikein toimittu.[/QUOTE]

tuollaiset asiat ovat niitä joita koiran pitää mielestäni oppia ilman makupalalla opettamista,siis kaikki "käyttäytymissäännöt".
Missä vaiheessa koira palkataan esim. siinä tilanteessa kun se ei saa tulla keittiöön?

 

Jep, mä käskytän aina uudelleen ensin ylös ja sit takaisin istumaan tmv. Sama juttu, jos koira tulee 'käskemään' rapsutusta antamalla esim tassua, silloin ei heru hellyyttä. Saatan olla ihan hakoteillä ja koirasta tulee pipipää, mut näin meillä.

Samon kuin meillä.

 

Jotkut koirat ovat sellaisia että ne juurikin yrittävät koko ajan päästä laumanjohtajaksi.
Mun koira ei ole sellainen, mutta en todellakaan anna sille koskaan palkkaa jos se vain tarjoaa jotain "temppua" ilman että pyydän sitä tekemään mitään.
Esmes kun otan naksuttimen käteen niin koira tekee kaikki ne temput siinä järjestyksessä missä olen ne sille naksuttimen kanssa opettanut

Meillä on erittäin alistuvainen ja miellyttämishaluinen koira, sopiva lapsiperheeseen siis. Tuo tekee myös kaikki temput, kun näkee vaikka luun mun kädessä, mutta siinä vaiheessa mä käskytänkin jotakin aivan muuta.

 

Meillä tuo vajaa 6 kk pentu on oppinut, että sen pitää istua odottamaan, kun minä laitan ruokakupin lattialle. Ei tulisi mieleenkään käskeä sitä enää seisomaan tai makuulle, kun senhän tekee juuri sen mitä mitä haluan. Istuu ja odottaa lupaa syödä.

Sama homma vanhempien koirien kanssa (paitsi vanhuksella ei ole enää mitään sääntöjä )

 

Jep, mä käskytän aina uudelleen ensin ylös ja sit takaisin istumaan tmv. Sama juttu, jos koira tulee 'käskemään' rapsutusta antamalla esim tassua, silloin ei heru hellyyttä. Saatan olla ihan hakoteillä ja koirasta tulee pipipää, mut näin meillä.

mä teen samoin.

 

Mulla on ongelma tuon koiran kanssa se, että aidatussa ympäristössä tottelee kyllä todella hyvin, ei mitään ongelmia. Mutta kun ei ole aitoja ympärillä niin koira menee niin kuin itse tahtoo. Miten saisin tottelemaan myös ihan vapaana esim. metsässä.

Tottelevaisuuskoulu on käyty ja saatiin hyvät arvosanat, mutta kun tottelee tosiaan vain sisällä/aitauksessa.

 

[QUOTE="aapee";28779035]Mulla on ongelma tuon koiran kanssa se, että aidatussa ympäristössä tottelee kyllä todella hyvin, ei mitään ongelmia. Mutta kun ei ole aitoja ympärillä niin koira menee niin kuin itse tahtoo. Miten saisin tottelemaan myös ihan vapaana esim. metsässä.

Tottelevaisuuskoulu on käyty ja saatiin hyvät arvosanat, mutta kun tottelee tosiaan vain sisällä/aitauksessa.[/QUOTE]

Se jihtuu siitä että koirasi ei pidä sinua johtajanaan. Se on vaan oppinut tottelemaan aitoja,ei sinua. Ihan sama kuin koirat jotka tottelee remmissä mut kun päästät irti niin loppuu totteleminen.

 

[QUOTE="aapee";28778796]*alkanut käskemään koiraa käymään makuulle[/QUOTE]

Yritit korjata tekstiäsi, mutta pahemmaksi meni. Tuollaisia rektiovirheitä ei saisi sattua.

 

Pavlovin koira.

Ei sen kummempaa.

 

meillä kk seisoja 5kk alka koettelen onko tänne käsky ulkona tehokas. .. koettelee koettelee. naru koulutus ja taas toimii pihasta ei poistuta. maahan käsky mentävä läpi heti vaikka kesken juoksun.. pikkuhiljaa

ja tosiaan jos ite tarjoaa maahan istun ku on ruokaa tarjolla tullee käskytykset sitte ihan muuta. sivulle yms maahan, istu

 

[QUOTE="aapee";28779035]Mulla on ongelma tuon koiran kanssa se, että aidatussa ympäristössä tottelee kyllä todella hyvin, ei mitään ongelmia. Mutta kun ei ole aitoja ympärillä niin koira menee niin kuin itse tahtoo. Miten saisin tottelemaan myös ihan vapaana esim. metsässä.

Tottelevaisuuskoulu on käyty ja saatiin hyvät arvosanat, mutta kun tottelee tosiaan vain sisällä/aitauksessa.[/QUOTE]

Juokse sitä koiraa karkuun.

Homman kuuluu mennä niin, että koira seuraa sua, etkä sä koiraa. Jos mun rakkini katoaa näkyvistä, mä lähden sieltä mettästä huitun tuuttiin...siinäpäs sitten saa*ana on siellä ihan yksikseen vaikka hamaan loppuun saakka.

Ja jos ei yhdestä kutsusta palaa noin niinkuin muutoinkaan luokse, niin ei sitten tartte tulla ollenkaan. Mä häädän sen rakin hevon tuuttiin, jos se yrittääkään tulla luokse viiveellä. Kun koira on häädetty pois, annan sille uuden mahdollisuuden. Kutsun tasan kerran ja sillä on noin sekunnin sadasosa aikaa tulla takaisin. Ja aina se tulee.

 

Meillä ruuan eteen pitää "tehdä töitä". Tänään laitoin ruokakupin kuppitelineeseen. Kutsuin koiran luokse. Koiralla koko ajan katsekontakti minuun ja komensin "maahan"...."seiso"....."maahan" jne. muutamat käskysarjat ja sitten vasta annoin luvan käydä kupille. Koiralla on oltava koko ajan kontakti minuun.

 

[QUOTE="palma";28778841]Sehän helpottaa teidän arkea, jos yhteistyö on jo niin sujuvaa, että asiat tapahtuvat olman käskyä. Onhan toi kaukana sellaisesta, että koira tulisi huvikseen eteen istumaan ja tarjoamaan tassua kerta toisensa jälkeen ja vaatisi sillä tavalla herkkupalaa. Tai mikä vielä pahempaa, tulisi raapimaan tassulla säärtä rapsutuksien toivossa, kuten erään tutun koira teki.
Monesti tunnutaan ajattelevan, että koira on luonteeltaan kalama pyrkyri, joka koko elämänsä kyttää tilaisuutta alistaa ihminen. Eihän se niin mene, sillä hyvän ihmispomon alaisuudessa on stressitöntä ja mukavaa.
Luettavaksi suosittelen Turid Rugaasin kirjaa Rauhoittavat signaalit. Ei ole varsinainen koulutusopas, mutta auttaa tajuamaan koiraa paremmin.[/QUOTE]

Totta, että hyvän ihmispomon alaisuudessa koira on tyytyväinen. Se vaan on joskus ongelma, että dominoiva koira vaatii ihmiseltä paljon. Yhtään lepsun ihmisen alaisuudessa se ei koe olevansa turvassa, vaan joutuu ottamaan homman omiin tassuihinsa.

Meillä on dominoiva koira, jonka käytöstä olemme itse vielä tajuamattamme lietsoneet, kun se on niin söpö ja toisaalta myös herkkä. Se on saanut kiedottua meidät todella tassunsa ympärille. Meitä (minua ja miestäni) kohtaan se käyttäytyy sentään vähän paremmin, mutta esim. mun vanhempia se todella komentaa. Jos esimerkiksi mun äiti on syömässä, mutta ei anna koiralle mitään, niin koira saattaa vinkua vieressä tai jopa nousta äidin jalkaa vasten, jotta alkaisi sitä ruokaa herua sieltä "mummon" lautaselta... Tänään käytiin mun vanhemmilla ja koiran käytöksessä näkyi kyllä muutos heti, kun ilmapiiri oli taas enemmän koiraa palvova. Normaalisti koira tulee kyllä luokse kutsusta heti, mutta "mummolassa" piti käydä käskyn jälkeen vielä merkkaamassa joku ruohotupsu ja vasta sitten koira suvaitsi jolkotella luokse...

Me ollaan nyt korjattu omaa toimintaamme ja meitä se ehkä jo himpun kunnioittaa, tai sitten se vaan on tajunnut miten me nyt käyttäydytään ja oppinut uudet keinot saada haluamansa. Ja tosiaan tänään siellä mummolassa tuntui kyllä siltä, että koira ei kunnioita meitä pätkän vertaa. Se tottelee kyllä näennäisesti, mutta vähän omilla ehdoillaan. Nameja me ei olla sen kanssa arjessa käytetty, vaan käskyjä pitäisi totella siksi kun niin sanotaan. Muutenhan tottelu on vain oman edun tavoittelua eikä oikeasti tottelemista. "Onneksi" sillä on nyt myös jotain allergiaongelmaa, joten ihmiset ei voi enää antaa sille ruokaa pöydästä.

Meidän koiralle tuo pyrkyri on ehkä väärä sana, koska se on ilmeisesti pitänyt itseään tämän perheen pomona aina. Ja ei sen tarvitse meitä alistaa, kun se vaan hienovaraisesti ohjailee ja me usein tehdään kuten se toivoo...

Ehkä meidän koiran tarina auttaa jotakuta hahmottamaan, että ei se dominoimaan pyrkivä koira tee välttämättä mitään kovin suurta, vaan esimerkiksi tottelee käskyjä vähän valikoivasti tai viiveellä. Näin se osoittaa, että eipä oikeasti paljon sun käskyt kiinnosta. Ja nimenomaan ne käskyt mistä koira ei itse erityisemmin hyödy esim. namien muodossa.

 

Niin ja lisäys vielä, kun tuo ruokintatilanne oli aloittajan mielessä. Meillä koira saa nykyään mennä kupin lähelle vasta kun lupa annetaan. Sitä ennen sen ei kyllä tarvitse suorittaa mitään tehtäviä, kunhan vaan pysyy kupilta poissa, vaikka luvan tulemiseen menisi aikaakin. Muuten se tekisi juuri tuon, että istuisi jo ruokapaikalla kun huomaa minun lähestyvän ruokapussia ja olettisi, että näin sitä ruokaa tulee kun on aina ennenkin tullut.

 

[QUOTE="Vieras";28779424]Niin ja lisäys vielä, kun tuo ruokintatilanne oli aloittajan mielessä. Meillä koira saa nykyään mennä kupin lähelle vasta kun lupa annetaan. Sitä ennen sen ei kyllä tarvitse suorittaa mitään tehtäviä, kunhan vaan pysyy kupilta poissa, vaikka luvan tulemiseen menisi aikaakin. Muuten se tekisi juuri tuon, että istuisi jo ruokapaikalla kun huomaa minun lähestyvän ruokapussia ja olettisi, että näin sitä ruokaa tulee kun on aina ennenkin tullut. [/QUOTE]

Mitä pahaa siinä on jos koira odottaa ruokapaikalla, kun tietää saavansa ruokaa? Kunhan se vain odottaa luvan ennen kuin koskee siihen ruokaan? Minen ymmärrä?