Onko oikeasti mahdollisuus olla raskaana?

  • Viestiketjun aloittaja :S
  • Ensimmäinen viesti
:S
Viimeisimmästä yhdynnästä on kulunut parin päivän päästä 6kk, ehkäisynä oli e-pillerit ja kondomi(joka tosin hajosi, joten yhdyntä keskeytettiin heti ja jatkettiin jonkin ajan päästä sormin loppuun)
Tein 4 negatiivista raskaustestiä, viimeisin maaliskuun lopulla.
Kaikki kuukautiset(tai tyhjennys vuodoiksiko niitä kutsutaan, kun e-pillerit ovat käytössä) ovat tulleet tähän mennessä aina ajallaan.
Paino ei ole noussut, eikä vatsa ole senttimäärältään kasvanut, silmämääräisestikään ainakaan mitään suurta muutosta ei ole tapahtunut.
Mulla on tollanen pieni pömppis tossa, joten mittanauha on ollut käytössä.
Senttimäärä on ollut pysynyt samana.

Onko oikeasti syytä pelätä tai epäillä raskautta enää?
Mua ahdistaa, kun kuvittelen että mukamas olisi vatsa kasvanut, vaikka senttimäärä ei ole muuttunut ja tietysti vatsa pömpöttää enemmän toisena päivänä jos on syönyt jotain turvottavampaa tai enemmän yms.

Kiitos suuresti, jos joku vitsii vastata asiallisesti!
 
:S
???, olen tehnyt niitä jo neljä.
Kaikki olivat negatiivisia.
Kolmea eri merkkiäkin kokeilin, jokaisessa testissä sama tulos.
Viimeisimmän testin tein maaliskuun lopulla, ensimmäisen helmikuussa.
 
"Vieras"
Mä pelkään, ettet pidä vastauksestani, vaikka tarkoitan tuoda sen kyllä esille aivan asiallisesti, enkä pidä sinua muuten mitenkään kummallisena, mutta... mulla heräsi nyt vaan epäilys, että onko sulla psyykkisesti kaikki ihan kunnossa? Kuulostaa siltä, että sinulla on tällainen obsessio nyt jostain, josta mikään ei indikoi, että voisit olla raskaana. Ainahan kaikki on mahdollista, mutta jos tosiaan olisit raskaana, niin kyllä se nyt olisi aika neitseellinen raskautuminen. Mä vaan vähän pelkään, että tämän asian taustalla on ehkä jotain muuta, ja se jokin muu nyt oireilee tällaisena epäilyksenä, että olisit nykyaikana kokenut lähes neitseellisen raskautumisen...
 
"Mie"
No se selviää viimestään kolmen kuukauden päästä sitten että ootko ollu raskaana vai et. Älä ihmettele jos yhtäkkiä vessareissulla putkahtaa vauva pönttöön. Mutta elä tee niinkuin joku hullu siellä Kiinassa, että oli huuhtonut vauvan pöntöstä viemäriin.
 
:S
Vieras, En ottanut viestiäsi pahalla, kiitos vastauksesta.
Psyykkisellä puolella _pitäisi_ olla kaikki ok, mutta kuitenkin oon ehkä jokseenkin aika masentuvaisuuteen taipuvaa sorttia, ja mulla on sellaisia itseinho -hetkiä, että siis mahdollisesti myös siellä puolella saattaa olla pientä häikkää. Mun itsetunto on oikeestaan aika huono, vaikka en sitä muille ihmisille näytäkkään, mutta yksin olessa huomaan sen itse.

Elämässä ei oikeastaan oo mitään kovinkaan kummosta, tai mitään mikä vaikuttaisi, mutta mahdollisesti lapsuudesta lähtöisin tää mun mieli.

Kiitos sulle vastauksesta, mun mieli on taas asteen rauhallisempi.
 
"Vieras"
Ap, muista aina, että olet yhtä hyvä kuin kuka tahansa muu. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - jokaikinen ihminen, joka tulee kadulla vastaan. Mikäli joku muu kuvittelee olevansa jotain erityisempää, kuin mitä sinä olet, viiraa sillä toisella tyypillä hiukan päässä, mutta muista sinä silloin, että hänkin on kuitenkin yhtä arvokas, kuin sinä. :)
 
:S
Mun järki kyllä sanoo mulle, että olen ihan yhtä hyvä kuin kuka tahansa muu, mutta silti mun mieli ja ajatukset toimii tota vastoin.
Esim. vaateostoksilla saatan jättää kivan paidan ostamatta koska ajatukset hiipivät jotenkin tyylillä "ei mulla oo mitään oikeutta ostella mitään vaatteita, kun on siellä niitä edellisiäkin paitoja" tai enkä myöskään tykkää syödä suuressa porukassa, koska ajatukset ovat luokkaa " no mitä mäkin tässä mussutan ja lihon vaan turhaan" Mutta kuitenkin syön muiden seurassa, enkä näytä näitä ajatuksia muille.

Toisinaan taas ei ole mitään ongelmaa minkään suhteen, mutta joskus nää ikävät ajatusmöröt hiipii mun mieleen.
Nää ajatukset ahdistaa aina tajuttomasti ja tekee mieli hautautua johonkin kuoppaan, mutta kuitenkin koitan tehdä parhaani mm. opintojen suhteen.

Ääk, pahoittelen tätä kamalaa avautumista, mutta jotenkin pakko nyt purkaa ajatukset johonkin, pois omasta mielestä.
 
kfkfkf
Aika epätodennäköistä on et olisit raskaana. Mulle tuli myös mieleen, että tän jutun taustalla on nyt jotain muuta. Itselläni ollut joskus samankaltaisia älyttömiä ajatuksia ja ihan stressistä tms johtuvaa oli mulla, liikaa asioita samalle kertaa niin sit pääkoppa kehitteli kaikenlaista, että ois jotain muuta mietittävää.. tai jotain sinnepäin
 
kfkfkf
Ehkä sulla on vain todella huono itsetunto?

Tunnistan ainakin itsessäni samanlaisia juttuja mitä kerroit edellisessä viestissä. Ja mulla on TODELLA huono itsetunto.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
kfkfkf
No itsetunto mulla onkin varmaan ihan pieninä murusina :(
Tiedän tunteen :( Mutta sulla on kuitenkin kaikki ihan hyvin :) et ole raskaanakaan :)

Jos on tosi huono itsetunto, sitä saattaa mielessään kehitellä kaikkia juttuja, jotta menis vielä huonommin (esim ei-toivottu raskaus)

En osaa neuvoja antaa, että millä sitä sais nostettua, koska itellänikin on aina ollut todella huono itsetunto :/
Ainoa mikä itselläni on vähän nostanut, on laihdutus. Miehenkään löytäminen ei nostanut, yhä kyselen mieheltänikin liki päivittäin, että tykkäätkö musta vielä jne. Ihan typerää, koska tykkäähän se, ei se muuten varmaan tuossa olis
 
:S
kfkfkf, kiitos juttu seurasta ja neuvoista.
Mä tosiaan toivon koko sydämeni pohjasta, että nyt yllättäen ei paljastu mitään yllätysvauvaa mistään.
Kyllä mä lapsista pidän, mutta jos itse en voi tarpeeksi hyvin, niin kuinka voisin hoitaa lasta niin, että tämä voisi hyvin?

Jos tämä pelko vierähtäisi pois, niin luultavasti voisin ehkä astetta paremmin.

Toivottavasti sinun itsetuntosi kohenee, muista, että et ole yhtään huonompi kuin kukaan muukaan, sitä itsekin yritän ajatella. Mukavaa kesää, taidan mennä nyt nukkumaan, joten öitä kaikille!
 

Yhteistyössä