Onko normaalia puheen kehitystä?

Tuttavaperheen lapsi täyttää huhtikuussa 3v. Eli nyt on n. 2,5v. Käydään aika usein kylässä heillä ja minua vähän ihmetyttää, kun lapsi ei juurikaan puhu. Tuntuu että puhuu nyt melkein samalla tasolla, kuin vuosi sitten. Osaa sanoa "vopo", eli mopo, "aapuu" (lamppu), äiti, "keeki" (keksi) ja "uuki" millä tarkoittaa muumia. Ei puhu juuri mitään muuta, ja vanhemmatkin on sanoneet, että heitä ihmetyttää kun lapsi ei paljon puhu. Ei osaa lauseita, vain yksittäisiä sanoja ja niitäkään ei oikein ymmärrä ellei eka vanhemmilta kysy mitä lapsi meinaa.
Lapsi kyllä ymmärtää puhetta ihan hyvin, ja osaa muuten kaikenlaista mitä normaalit tuon ikäiset, eli leikkii, ajaa kolmipyörää, yms.. Mutta ei juuri puhu.. Lapsella ei kamalasti ole esim kirjoja mitä hälle luetaan, katsoo lastenohjelmia dvd:ltä kotona aika paljon.

 

On ihan normaalia, että tuon ikänenri vielä puhu, kunhan ymmärtää puhetta.

 

Kyllä neuvola pitää huolen, että ohjaavat oikeaan hoitoon jos tarvetta näkevät.

 

Onko muka yleistä, että melkein kolmevuotias ei sano kuin vopo, aakuu

kun lasta tarhasta käy hakemassa töiden jälkeen niin tuonikäisten remmi siellä kyllä selvittää ihan suht selvällä kielelellä asioita.

Ihmettelen, että tarhassa ei muka ole oppinut puhumaan kun kaverit vieressä höpöttää tai jos on kotihoidossa, niin kannattaisi laahata eri paikkoihin, joissa on lapsia, niin oppii kyllä

Ensimmäisen kerran kuulen, että tuon ikäiselle on normaalia puhua kuin alle yksivuotiaan puhumista opettelevan.
No neuvolasta laittavat lähetteen tutkimuksiin tai ehdotuksen päiväkotihoidosta, jos kotona ei panosteta tuohon

 

Puhe voi tulla hieman viiveellä joten ei tuon perusteella voi sanoa onko normaalia vai onko jokin hätänä. Nyrkkisääntönä voi sanoa että puheen hyvänlaatuinen(normaali) viivästymä on sellainen että puhe tulee 3 ikävuoteen mennessä. Yleensä jos siihen mennessä puhe on vielä tuolla tasolla niin luultavasti on jotain häikkä kehityksessä. Teidän tuttavien kannattaisi pyytää neuvolasta lähetettä puheterapeutille, joka testaisi vähän tarkemmin ja osaisi sanoa onko syytä huoleen.

 

Meillä kuopus ei ennen 3-vuotissynttäreitään paljon puhellut - käytiin myös puheterapeutin arviossa, jossa tulos oli, että poika on puheenkehityksessään ikätasolla, mutta sen alarajoilla. 3v täytettyään alkoi melkein saman tien puhua lähes täysiä lauseita.

 

Syy voi olla myös korvissa. Tunnen pian 3v joka alko puhua kun korvat hoidettiin. Oli huomaamatta liimakorvat ja toinen ei kuullu tarpeeksi oppiakseen. Taito on kehittyny huimasti kun kuulo palasi. Siihen asti lähinnä pari sanaa ja nekin epäselvästi.

 

Neuvola odottaa vielä puolisen vuotta, mutta kyllä tuo on jo vähän viiveistä. Vanhemipina kyllä alkaisin vähitellen vaatia tutkimuksiin pääsyä, että onko takana jotain suuritöisempää vai oppiiko normaalisti. Puheterapeutti erottaa ne hankalat tapaukset hetkessä.Normaalissa puheenkehityksessä pitäisi osata puhua kahden sanan lauseita kaksi vuotiaana, mutta vaihtelu on suurta puoleen ja toiseen - osa osaa jo vuoden vanhana, osa vasta kolmivuotiaana.

nimimerkillä "7 vuotta puheterapiaa ja miljoonia harjoituksia takana"

 

Jos 2v neuvolassa puhetta ei yhtään tai hyvin niukasti, niin annetaan kontrolli puolen vuoden päähän. Siinä vaiheessa puheterapiaan mikäli sanat yksittäisiä ja puhe niukkaa. Aloittajan tapauksen lähettäisin ilman muuta puheterapeutille arvioon. Näin siis ohjeet omalla työpaikalla.

 

Kuulostaa ihan normaalilta (tosin tavallista hitaammalta) puheenkehitykseltä josta erityisesti kannata vielä olla huolissaan.

 

Ihan normaalia voi olla vielä, hyvinkin. Meidän poika ei puhunut 2-vuotispäivillä äitiä kummempaa, ja sit kahden kuukauden päästä lähtikin papupata porisemaan. On siis nyt pari kuukautta tuttavasi lasta nuorempi, ja ihan samalla tasolla puhe on. Eli ei siitä selvää saa juurikaan, mutta yritys on kova ja paljon hakee uusia sanoja. Lauseita ei puhu. Vaihtelu tämänikäisillä on hirmuisen suurta, eli vaikka päiväkodissa osa puhuu jo vaikka ja mitä, niin osa vasta tavaa ekoja sanojaan.

 

No kaveripiirissä muut tuon ikäiset lapset puhuu todella sujuvasti, pitkiä aikoja höpöttelee sitä sun tätä. Mulla ei ole lapsia, mietin vaan että kun tuo yksi lapsi puhuu sen verran vähän. Minun käsittääkseni tuon ikäisellä pitäisi jo jotain lauseita tavailla, ei välttämättä sujuvasti, mutta edes jotain. Tuo lapsi sanoo vain yksittäisiä sanoja ja niistä ei oikein tiedä mitä ne tarkoittaa, ennen kuin lapsen vanhemmat selventää.. On kyllä vastikään aloittanut päiväkodin ja sitä ennen ollut kotona. Mutta on silti tavannut muita lapsia.
Vanhemmat itsekin välillä kuulostaneet vähän huolestuneilta :/

Tuntuu vain hassulta kun vierailee muiden perheissä missä saman ikäiset lapset sepittää sujuvasti ja sitten tuo yksi lapsi vasta tapailee jonkinlaisia sanoja. Voiko tosiaan olla noin yksilöllistä..?

 

No kaveripiirissä muut tuon ikäiset lapset puhuu todella sujuvasti, pitkiä aikoja höpöttelee sitä sun tätä. Mulla ei ole lapsia, mietin vaan että kun tuo yksi lapsi puhuu sen verran vähän. Minun käsittääkseni tuon ikäisellä pitäisi jo jotain lauseita tavailla, ei välttämättä sujuvasti, mutta edes jotain. Tuo lapsi sanoo vain yksittäisiä sanoja ja niistä ei oikein tiedä mitä ne tarkoittaa, ennen kuin lapsen vanhemmat selventää.. On kyllä vastikään aloittanut päiväkodin ja sitä ennen ollut kotona. Mutta on silti tavannut muita lapsia.
Vanhemmat itsekin välillä kuulostaneet vähän huolestuneilta :/

Tuntuu vain hassulta kun vierailee muiden perheissä missä saman ikäiset lapset sepittää sujuvasti ja sitten tuo yksi lapsi vasta tapailee jonkinlaisia sanoja. Voiko tosiaan olla noin yksilöllistä..?

Kyllä se on yksilöllistäkin. Omani ei 2v neuvolassa sanonu kun pari sanaa,sanoi terkka että jos ei 6kk tilanne kohene ni kontrolliin. Sepä alko puhua niin että ei tarvittu kontrollia. Itse työkentelen alle 3v ryhmässä ja kirjo puhetaidon suhteen on suuri. Yksi pöpöttää kaikki siinä kun toinen osaa juuri ja juuri kaksisanaisia lauseita muutaman. Molemmat yhtä normaaleja kehityksessään. kyllä ne ap puuttuu tohon tuttavasi lapsen puheeseen jos katsovat että on aihetta.

 

Tuntuu vain hassulta kun vierailee muiden perheissä missä saman ikäiset lapset sepittää sujuvasti ja sitten tuo yksi lapsi vasta tapailee jonkinlaisia sanoja. Voiko tosiaan olla noin yksilöllistä..?

On noin yksilöllistä. Meidän omilla lapsilla on normaalien vaihteluväli ollut, että yksi on puhunut kahden sanan lauseilla jo vuoden täyttäessä, toinen taas on alkanut puhumaan reilusti päälle 2 vuotiaana, 2½ vuotiaana puhui jo kunnolla.