V
violiina
Vieras
Joskus tuntuu yksinäiseltä, joskus taas tuntuu ettei ehdi nykyisiäkään ystävyyssuhteita hoitamaan.
- No, minulla on oma mies, yhdessä ollaan oltu pitkään
- Hyvä ystävä 7v ekaluokkalaisesta lähtien, asutaan eri paikkakunnilla, soitellaan parin kk välein ja nähdään pari kertaa vuodessa, tämä ystävä on IHANA!
- Miehen sisko, jonka kanssa nähdään parin kk välein ja soitellaan harvakseltaan, nähdään lasten kanssa yleensä, mutta joskus ilmankin, on tosi kiva hänkin
- Serkkuni, samanikäinen kuin minä, asuu samalla paikkakunnalla, myös kiva. Nähdään ehkä kerran kuussa, yleensä lasten kanssa.
- Eräs kaveri, jonka olen tuntenut pari vuotta. Tutustuttiin työn kautta. Turvautuu minuun tosi paljon ja on kertonut kaiken elämästään. Useimmiten ihan kiva, joskus hieman rasittava purkauksineen. Itse en kerro hänelle yhtä paljon, koska tuntuu, ettei oikein jaksa kuunnella minun juttujani, vaikka omistaan jaksaakin jutella
- Äitini, soitellaan vähintään kerran viikossa ja nähdään vähintään pari kertaa kuussa. Hyvät välit.
- Kotiäitiajoilta pari sellaista kaveria, joiden kanssa ei juurikaan nykyään aktiivisesti pidetä yhteyttä, mutta kun törmätään sattumalta, niin juttu luistaa. Kaveruutta hoitamalla näitä ystävyyssuhteita voisi verestää uudestaan tietysti.
- Sitten on lisäksi kaukaisempia, mukavia ihmisiä, joita on ihana nähdä, muttei tule pidettyä yhteyttä ja ei oikein edes kehtaa aktiivisesti tunkea heidän elämäänsä, kaikilla on niin omat kuviot.
- Työkavereita, joiden kanssa joskus nähdään porukalla työajan ulkopuolella, ei ketään erityistä jonka kanssa soiteltaisiin aktiivisesti (kuin tuo pari vuotta sitten samalla työpaikalla ollut, joka tukeutuu minuun)
Nyt kesälomalla ehtii näköjään ajatella näitä ystävyysasioita ja jopa kaivata syvempiä ystävyyssuhteita
- No, minulla on oma mies, yhdessä ollaan oltu pitkään
- Hyvä ystävä 7v ekaluokkalaisesta lähtien, asutaan eri paikkakunnilla, soitellaan parin kk välein ja nähdään pari kertaa vuodessa, tämä ystävä on IHANA!
- Miehen sisko, jonka kanssa nähdään parin kk välein ja soitellaan harvakseltaan, nähdään lasten kanssa yleensä, mutta joskus ilmankin, on tosi kiva hänkin
- Serkkuni, samanikäinen kuin minä, asuu samalla paikkakunnalla, myös kiva. Nähdään ehkä kerran kuussa, yleensä lasten kanssa.
- Eräs kaveri, jonka olen tuntenut pari vuotta. Tutustuttiin työn kautta. Turvautuu minuun tosi paljon ja on kertonut kaiken elämästään. Useimmiten ihan kiva, joskus hieman rasittava purkauksineen. Itse en kerro hänelle yhtä paljon, koska tuntuu, ettei oikein jaksa kuunnella minun juttujani, vaikka omistaan jaksaakin jutella
- Äitini, soitellaan vähintään kerran viikossa ja nähdään vähintään pari kertaa kuussa. Hyvät välit.
- Kotiäitiajoilta pari sellaista kaveria, joiden kanssa ei juurikaan nykyään aktiivisesti pidetä yhteyttä, mutta kun törmätään sattumalta, niin juttu luistaa. Kaveruutta hoitamalla näitä ystävyyssuhteita voisi verestää uudestaan tietysti.
- Sitten on lisäksi kaukaisempia, mukavia ihmisiä, joita on ihana nähdä, muttei tule pidettyä yhteyttä ja ei oikein edes kehtaa aktiivisesti tunkea heidän elämäänsä, kaikilla on niin omat kuviot.
- Työkavereita, joiden kanssa joskus nähdään porukalla työajan ulkopuolella, ei ketään erityistä jonka kanssa soiteltaisiin aktiivisesti (kuin tuo pari vuotta sitten samalla työpaikalla ollut, joka tukeutuu minuun)
Nyt kesälomalla ehtii näköjään ajatella näitä ystävyysasioita ja jopa kaivata syvempiä ystävyyssuhteita