onko muita?

tuntuuko teistä koskaan et se mitä teette kotona ni on turhaa? Mun mies saa mut välillä tuntemaan siltä et en tee mitään...toiset taas ihmettelee kuinka jaksan ku ei niistä olis kotiäidiksi. ei helppoa meillä ku oon viikot kaksin pojan kans ja vloput mies mäkättää etten tee mitään :(
 
MargeSimpson
välillä tuntuu joo... sun pitää vaan kuitenkin yrittää muistaa (mannerheimin lastensuojeluliiton mainosta lainatakseni) että ONNI LÖYTYY ARJESTA!!!! :heart: ei oo aina helppoa olla pikkusen kanssa kotona...siinä alkaa tympääntyä sekä lapsi että aikuinen...täytyy vaan lähteä vähä ihmisten ilmoille!!mekin kyläillää pojan kans melkeen joka päivä jossakin. ja sanoppa sille ukolles että työtä se lapsen hoitoki on, ja kovaa työtä onkin.vapaa-aikaa ei juurikaan oo.kotiäidin työajat on 24h päiväs ja 7 päivää viikos!!!!!!!! ootteko mun kans samaa mieltä!!!??? =) mutta jaksettava on!älkää lannistuko! :hug:
 
Saganmamma
Mä oon kans vm83-äiti, imetttelen tässä pian seitsenviikkoista esikoistani. Joten kovin pitkä kokemus ei äitiydestä ole, mutta nautin siitä kyllä. Kotiäitiyttä pitäisi arvostaa enemmän.

Kavereillani ei vielä lapsia ole. Olen pk-seudulta, täällä ei ole paljon nuoria äitejä saati monilapsisia perheitä. Ilmeisesti Pohjanmaalla toisin? Kälyni, nuori äiti hänkin, on Oulun seudulta kotoisin.
 
Täällä myös yksi vm -83 äiti.:wave: Lapset ovat poika kohta 2v11kk ja tyttö 1v3kk. Kolmas on haaveissa/suunnitelmissa.
Me ollaan Länsi-Uudeltamaalta.

Tuli juuri tuossa puoli tuntia sitten taas todistettua miten mies ei ainakaan osaa arvostaa kotiäitiyttä. Itse ollut taas koko illan omissa hommissa ja minä lasten kanssa kotona. Paikat ei ole ihan tip top, koska olin vielä eilen vatsataudissa ja tänäänkin hieman toipilaana. Lasten hoidon lisäksi olisi kuitenkin pitänyt vielä pitää paikat täysin kunnossa.
Ja lisäksi pitäisi vielä hoitaa miesten hommia, eli kiinnittää pari asiaa seiniin joita olen odotellut jo muutaman kuukauden. Huomenna onkin vuorossa minun ja porakoneen treffit. :D

Anteksi purkaus mutta helpotti kummasti, kun ottaa taas tuo mies niin päähän.
 
välillä tuntuu ettei jaksa olla äiti :ashamed: itellä ollu rankka vuosi ku äiti taisteli puol vuotta syöpää vastaan ja hävis taistelun alku kesästä. se oli rankkaa myös pojalle joka niin kovasti tykkäs mummista ja oli mummin poika loppuun asti.mies ei tajua kuinka pahalta minusta edelleen tuntuu eikä halua puhua koko asiasta. Ja kaiken lisäksi pojalle on tulossa uhma :/ en meinaa jaksaa "yksin" tätä kaikkea vaikka on sisarukset ollu tukena mutta siltikin tuntuu et olen yksin asian kanssa :'(
 
pikku-krisse
hei samat on meiningit täällä. mies ei oo koskaan kotona ja aina pitäis olla siistiä ja ruoka valmiina pöydässä \|O meillä siis 3 lasta. mutta minäpä kyllästyin siihen ja en enää välitä sen sanomisista toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... lasten asiat etusijalla. ukko aikuinen mies ja jos ei joku miellytä niin... :kieh:
 

Yhteistyössä