Onko muita väsyneitä töihin palanneita?

KIA
Ihan hirveä väsymys koko ajan päällä! Aloitin reilu kuukausi sitten työt. Jo sitä ennen väsytti valvottava vauva. Nyt taapero pääosin nukkuu yönsä, mutta väsymys on vaan koventunut.

Johtuukohan tämä vaan töiden aloittamisesta? Olen päivät opettajana ja kotona jatkuu sama kasvatushomma ilman taukoja... Päätin aloittaa vitamiinien napsimisenkin, josko pitkä imetys olisi imenyt minut "kuiviin". Yöllä nukun hyvin, syön viisi ateriaa päivässä jne. Ulkoiltua ei hulluna tule, ehkä puolisen tuntia-45 päivässä.

Vauvakuumekin on päällä (ei vielä tulosta), mutta nyt tuntuu, uskallanko edes yrittää, kun on jo valmiiksi näin kova väsy :( . Viimeksi olin koko alkuraskauden kuin nukkuneen rukous, mutta nyt en enää voisi käyttää koko iltaa työpäivästä toipumiseen, kun on jo yksi lapsi.

Voiko töiden aloitus väsyttää näin vietävästi, vai onko taustalla vain vuosi huonosti nukkuneen tytön kanssa...?
 
Voi väsyttää! Mä palasin opiskelemaan ja sen luulisi olevan työtekoa helpompaa, mutta ei kyllä siltä tunnu. Olen niin uupunut. Tosin olen yh, että ehkä siksikin väsyttää. Opettaja väsyy varmasti ilman omiakin lapsia.
 
KIA
Pitäis varmaan käydä siellä työterveyshoitajalla hemoglobiinimittauksessa. Takana on pitkä imetys, ja nyt vasta alkoivat menkat pari kuukautta sitten, joten se on voinut vauhdittaa hemppa-arvojen laskemista...
 
äet

Ihan hirveä väsymys koko ajan päällä! Aloitin reilu kuukausi sitten työt. Jo sitä ennen väsytti valvottava vauva. Nyt taapero pääosin nukkuu yönsä, mutta väsymys on vaan koventunut.

Johtuukohan tämä vaan töiden aloittamisesta? Olen päivät opettajana ja kotona jatkuu sama kasvatushomma ilman taukoja... Päätin aloittaa vitamiinien napsimisenkin, josko pitkä imetys olisi imenyt minut "kuiviin". Yöllä nukun hyvin, syön viisi ateriaa päivässä jne. Ulkoiltua ei hulluna tule, ehkä puolisen tuntia-45 päivässä.

Vauvakuumekin on päällä (ei vielä tulosta), mutta nyt tuntuu, uskallanko edes yrittää, kun on jo valmiiksi näin kova väsy :( . Viimeksi olin koko alkuraskauden kuin nukkuneen rukous, mutta nyt en enää voisi käyttää koko iltaa työpäivästä toipumiseen, kun on jo yksi lapsi.

Voiko töiden aloitus väsyttää näin vietävästi, vai onko taustalla vain vuosi huonosti nukkuneen tytön kanssa...?
[/quote]

Ihan ku olisin ite kirjottanu yllä olevan tekstin! Siis olen myös opettaja, työt nyt syksyllä aloittanut ja taaperon äiti, joka vauvakuumeilee ;) Ja olen kyllä ollut aivan älyttömän väsynyt, vaikka oma pikkuiseni ei hirveästi ole meitä valvottanutkaan. Tuntuu, että koulusta kotiin tultua on aivan poikki ja kaikkensa antanut toisille lapsille ja sitten koen syyllisyyttä siitä, että olen niin kovin väsynyt ollessani oman lapseni kanssa illan. Kun saan pojan nukkumaan, aloitan seuraavan päivän suunnittelut. Päivät ovat niin ohjelmoituja aamusta iltaan, että viikonloppuja todellakin odottaa! Mieheni osallistuu myös lapsen hoitoon, mutta hänellä on epäsäännöllinen työ ja jotenkin sitä sitten haluaa kotitöiden ohella olla mahdollisimman paljon lapsen kanssa.

Niin, eli vastaus omalta kohdaltani kysymykseesi on, että töiden aloitus todellakin voi väsyttää aivan älyttömästi. Kai sitä pitäsi osata vähän laskea vaatimustasoa kaiken suhteen ja opetella hiukan armollisuutta itseään kohtaan.. Voimia ja :hug: sinulle!
 
KIA
Mukava kuulla, etten ole ainoa väsähtänyt ope :hug: !

Olen vieläpä aloittanut uudessa työpaikassa, joten sen tähden on tullut varmaan paahdettua vähän extra-tehokkaasti töissä ihan näyttämisen halusta. Kotonakin olen yrittänyt illat hulluna viettää laatuaikaa muksun kanssa, ja sitten olenkin iltaysiltä jo niin poikki, että monesti tekisi mieli mennä suoraan nukkumaan... Lisäksi uutena "kestovaivana" on kokkaus: äitiyslomalla söin vain yhden lämpimän aterian päivässä ja muuten mitä sattuu, mutta nyt syömme koko perhe samaa kotiruokaa, joten töiden jälkeen alan ensimmäiseksi kokkaileen. No, siihen pitää kyllä vaan tottua ja välillä nakittaa mieskin kattilan varteen.

Blaah! Täytyy varmaan lopettaa tämä yli-ihmisen leikkiminen duunissa. Ehkä oppilaille riittäisi välillä ihan tavallinen työpanos :whistle: .
 
Mä ainakin olen ihan väsynyt, alotin työt n.6vko sitten, ja neiti täytti just 2v ja enimmäkseen huutaa öisin, lisksi olen melkeen koko ajan ollut kipeä, tälläkin hetkellä on kuumetta, mutta olen töissä, olen kyllä harkinnut lyhennettyä työviikkoa, koska työpäivää ei voi lyhentää, se on nyt 8 1/2h, muuta ei oikeen uskalla mennä puhumaan pomoille asiasta, kun tämä työpaikka on uusi.Mä epäilen et tää sairastelu johtuu stressistä. :eek:
 
jeps
Väsy ollaan! Aloitin työt 11/05 tytön ollessa reilu 9kk. Teen kolmevuorotyötä hoitajana ja mies tekee myös kolmevuorotyötä. Käytännössä emme miehen kanssa näe toisiamme juuri koskaan, toinen meistä on yleensä töissä, myös viikonloppuisin minä joudun olemaan töissä. Lapsen vaihdamme "vauhdissa" kun toinen pääsee töistä, toinen lähtee töihin.
 
väsy on
jeps, kirjoitit aivan kuin minä, mulla vaan mies päivätyössä, mutta tekee yli 10 tuntia/vrk ja joka kuukausi n. viikon työmatkoilla. Itse teen todella rankkaa vuorotyötä vanhusten kanssa. Ja mulla lähimmat lapsenvahdit n. 500 km päässä. Alkaa vaan joskus usko loppua tämän väsymyksen kanssa. Kai tähän työrytmiin joskus sitte tottuu, mutta jos sais joskus nukkua vaikka 8 h yöunet...
 

Yhteistyössä