Onko muita jotka haluaa sektion?

[Pelokas]

Takana on kaksi synnytystä alateitse, nyt haluan sektion. Oonkohan mä ainoo, jota jännittää synnytys näin paljon? Uskalsin kysyä asiasta vasta viime lääkärikäynnillä rv31. Aiemmat synnytykset ei kestäny kauan, mutta puudutusaineet ei tehoa muhun, joten ei kiitos luomuna.

 

[Darwinin leski]

Jos sä kivun takia haluat sektion, niin voin kertoa että se sektiosta toipuminen vasta kivuliasta on. Prkleen kivuliasta.

 

[Helmi-Kana]

Jos sä kivun takia haluat sektion, niin voin kertoa että se sektiosta toipuminen vasta kivuliasta on. Prkleen kivuliasta.

Peesaan x 3..... :x

 

[Minerva McGarmiwa]

Todennäkösesti joko sektio tai sairaalasta paperilla vakuutus et saan inhimillisen kätilön seuraavaan synnytykseen.

 

[synnytyspelkoinen]

Mulle on tehty kaksi sektiota. Eka päätyi siis sektioon, kunnei vauva muuten ulos tullut ja toiseen vaadin sektion, kun jäi niin kamalat pelot synnytystä kohtaan. Mä olen parantunut molemmista sektioista hyvin ja mitenkään järkyttävän kipeekään en ole ollut.
Jos joskus vielä lapsia saan, niin synnytystapa tulee olemaan sektio, muuta en edes suostu harkitsemaan.

 

[....Just]

Sä et tiedä mistä puhut. Sektiokipu se vasta helvettiä on. Aivastaminen, yskiminen, kyykistyminen, lapsen nostaminen, nauraminen. Ai Juma*****! Ei enää koskaan, kiitos! ja olen kokenut molemmat , ei se synnytyskään gutaa tee mutta on se ohi muutamassa tunnissa ja ne repeämätkään eivät tee niin kipeetä kuin sektiohaava.

 

[Peppari]

Mulla takana kaksi sektiota ja ei ole mitään pahaa sanottavaa. Sen verran annan neuvoa että käy lymfassa ennen ja jälkeen synnytyksen, auttaa todella hyvin turvotukseen.

 

[sektio]

Kaksi alatiesynnytystä takana, toisen jälkihoito hoidettiin huonosti ja koko kokemus oli kammottava.
Piiiiiiitkän ajan kulutta tuli kolmas, sektiolla. Vaadin ajan lääkärille HETI, pääsin rv 25 tai jotain. Sektiopäätös.

NEljäs tulossa. Samoilla indikaatioilla tämäkin menee sektioon.

Oletko päässyt juttelemaan sairaalaan synnytyslääkärin ja/tai kätiön kanssa?

Toipuminen sektiosta on hidasta, pelkkä ylösnouseminen sängystä vaatii omaa tekniikkaansa.

Sektiossa ollaan leikkaussaliolosuhteissa. Väkeä ympärillä aika tavalla. Selkänahan puudutus - piikki. Sitten epiduraali. Toimenpiteen jälkeen heräämöön toipumaan, vauva on.. no, isä oli mukana, isä hoito. Näin vauvan vasta useampi tunti sektion jälkeen.

 

[Olisin halunnut]

sektion kun kuopusta odotin, taustalla järkyttävä esikon synnytys. No alateitse jouduin toisenkin synnyttämään, joten nyt pidän totisesti huolta ehkäisystä ja jos jotenkin vahingossa raskaaksi tulisin, tekisin abortin järjettömän synnytyspelon takia.
Eikö sulle sitten epiduraalikaan ole auttanut? Minulla ei muut kivunlievityskonstit tehonneet, epiduraali oli ainut mikä auttoi, vaikka sitäkään iloa ei kestänyt kun reilun tunnin...

 

[Pelokas]

Muakin on kyllä leikelty muualta aiemminkin, mulla onneks leikkaushaavat paranee nopeasti. Viime kerralla puhuessani peloistani, mulle sanottiin, ettei ketään pakoteta alatiesynnytykseen, Mutta niin siinä kuitenkin kävi. Paha se on enää niissä helvetintuskissa pitää puoliaan. Ja lääkäri neikkarilla sanoi, että kannattaahan sun ainakin kokeilla alateitse!!!!!!
Ja mitäs sitten, jos homma ei sujukaan, niin kuin toivoisi? Voiko koko synnytyksen perua, muistin pyyhkiä ja aloittaa alusta leikkauspöydällä?

 

[Viblsp]

Kolme sektiota takana, ei herkkua ole. Alateitse olisin halunnut synnyttää, mutta kun ei, niin ei. Jokaisessa sektiossa tullut huono olo, olen kakonut, on tuntunut siltä, ettei henki kulje, paniikkia pukannut. Kun puudutusaine nousee, se on kamala tunne. Toipuminen: ekassa kesti pitkään, toisessa olin kunnossa tosi nopeasti, kolmannessa tuli takapakkia ja vatsa kipuilee nyt 3 kuukauden jälkeen tosi omituisesti; kirvelee ja pistelee. Ylös kun nousee sektion jälkeen, on kivuliasta, muutenkin liikkuminen vaivalloista. Mieti vielä haluatko että vatsasi ja kohtusi viilletään auki, se ei ole mikään pikkuinen juttu.

 

[synnytyspelkoinen]

sektion kun kuopusta odotin, taustalla järkyttävä esikon synnytys. No alateitse jouduin toisenkin synnyttämään, joten nyt pidän totisesti huolta ehkäisystä ja jos jotenkin vahingossa raskaaksi tulisin, tekisin abortin järjettömän synnytyspelon takia.
Eikö sulle sitten epiduraalikaan ole auttanut? Minulla ei muut kivunlievityskonstit tehonneet, epiduraali oli ainut mikä auttoi, vaikka sitäkään iloa ei kestänyt kun reilun tunnin...

Ei mullekaan sitä sektiota ensi alkuun luvattu. Ylilääkäri haukku mut pystyyn, kun sitä pyysin ja määräsi käynnistyksen seuraavalle päivälle niin se olis sit ohi. Lähdin itkien ulos lääkärin huoneesta.
Seuraavana päivänä kun oli käynnistysaika, tulin sairaalassa ihan hysteeriseksi, itkin ja tärisin. Mies meni puhumaan hoitajan kanssa ja sanoi etten pysty siihen. Lopulta sit suostuivat sektioon. Onneksi.

 

[HMM]

Monesti kun lähtee sutta pakoon tuleekin karhu vastaan. Vanhan sanonnan mukaan, joka tarkoittaa sitä että kun pakenee jotain ja valitsee toisen vaihtoehdon, huomaa että se valinta onkin kahta pahempi.

 

[Vieras]

Sä et tiedä mistä puhut. Sektiokipu se vasta helvettiä on. Aivastaminen, yskiminen, kyykistyminen, lapsen nostaminen, nauraminen. Ai Juma*****! Ei enää koskaan, kiitos! ja olen kokenut molemmat , ei se synnytyskään gutaa tee mutta on se ohi muutamassa tunnissa ja ne repeämätkään eivät tee niin kipeetä kuin sektiohaava.

Juu ei, ensimmäisen jälkeen meni 3 kk että pystyin normaalisti istumaan... Eikä synnytys kaikilla ole ohi muutamassa tunnissa, eikä kaikilla kivut suinkaan lopu siihen kun lapsi on ulkona...
Varmasti synnytys sattuu tuli se lapsi ulos miten vaan, mutta tietysti kivun tunne on kaikilla erilainen ja toi sun helvetillinen haavakipu ei välttämättä jollakulla tunnu paljon missään.

 

[vieras]

Jos sä kivun takia haluat sektion, niin voin kertoa että se sektiosta toipuminen vasta kivuliasta on. Prkleen kivuliasta.

Peesaan x 3..... :x

peesaan x 100

 

[Pelokas]

sektion kun kuopusta odotin, taustalla järkyttävä esikon synnytys. No alateitse jouduin toisenkin synnyttämään, joten nyt pidän totisesti huolta ehkäisystä ja jos jotenkin vahingossa raskaaksi tulisin, tekisin abortin järjettömän synnytyspelon takia.
Eikö sulle sitten epiduraalikaan ole auttanut? Minulla ei muut kivunlievityskonstit tehonneet, epiduraali oli ainut mikä auttoi, vaikka sitäkään iloa ei kestänyt kun reilun tunnin...

Ei auttanu epiduraali. Ainoa vaikutus oli hienoinen kutitus toisessa reidessä. Lääkäri pisti lisääkin lääkettä, kunnes sanoi, että nyt enempää ei voi enää antaa, ettei käy vaaralliseksi. Mullakin meni 10 vuotta ed. raskaudesta, ennenkun uskallettiin tehdä uus vauva!

 

[porkkanainen]

Hmm....En mä ainakaan mitenkään kovasti kipeä ollut sen sektion jälkeen..Muutama päivä särkylääkkeillä ja sit jo melkein unohdin koko haavan olemassaolon.
Jos joskus vielä toisen(tai useampia) lapsia saan,niin sektion haluan ehdottomasti.Mulla siis toi eka oli kiireellinen sektio,kun vauvan sydänäänet romahti kesken synnytyksen :/

 

[Olisin halunnut]

sektion kun kuopusta odotin, taustalla järkyttävä esikon synnytys. No alateitse jouduin toisenkin synnyttämään, joten nyt pidän totisesti huolta ehkäisystä ja jos jotenkin vahingossa raskaaksi tulisin, tekisin abortin järjettömän synnytyspelon takia.
Eikö sulle sitten epiduraalikaan ole auttanut? Minulla ei muut kivunlievityskonstit tehonneet, epiduraali oli ainut mikä auttoi, vaikka sitäkään iloa ei kestänyt kun reilun tunnin...

Ei auttanu epiduraali. Ainoa vaikutus oli hienoinen kutitus toisessa reidessä. Lääkäri pisti lisääkin lääkettä, kunnes sanoi, että nyt enempää ei voi enää antaa, ettei käy vaaralliseksi. Mullakin meni 10 vuotta ed. raskaudesta, ennenkun uskallettiin tehdä uus vauva!

Mitenkähän sektio sitten, eikös siinä anneta myös joku puudutus (spinaali- tms.), oletko ottanut selvää onko mahdollista ettei sekään tehoa? Vai tehtäiskö sektio sun tapauksessa nukutuksessa?
Onko sulle sanottu mistä se johtuu ettei puudutteet tehoa, onko kovinkin harvinaista?
Toivon että sulla menee kaikki hyvin!

 

[ohoh]

Sä et tiedä mistä puhut. Sektiokipu se vasta helvettiä on. Aivastaminen, yskiminen, kyykistyminen, lapsen nostaminen, nauraminen. Ai Juma*****! Ei enää koskaan, kiitos! ja olen kokenut molemmat , ei se synnytyskään gutaa tee mutta on se ohi muutamassa tunnissa ja ne repeämätkään eivät tee niin kipeetä kuin sektiohaava.

Juu ei, ensimmäisen jälkeen meni 3 kk että pystyin normaalisti istumaan... Eikä synnytys kaikilla ole ohi muutamassa tunnissa, eikä kaikilla kivut suinkaan lopu siihen kun lapsi on ulkona...
Varmasti synnytys sattuu tuli se lapsi ulos miten vaan, mutta tietysti kivun tunne on kaikilla erilainen ja toi sun helvetillinen haavakipu ei välttämättä jollakulla tunnu paljon missään.

Puhinkin omista kokemuksistani, en sinun, enkä hänen. Minulle sektio ei ollut helpompi. Ja alatiesynnytyskään ei minulle kivuton ollut, en väittänyt niin. Alavatsaa viilteli vielä jälkivuodon aikaan, seksiä eikä istumista voinut kuvitellakkaan moneen viikkoon, mutta kuten ilmeisesti kuvittelit että tyätyihän sen synnytyksen olla minulle täysin kivuton kun eihän sektio voi missään tuntua. Verratessasi ehkä sektiohaavaa johonkin pikku naarmuun minkä olet kenties itse saanut joskus ehkäpä kun kissa on raapinut ymmärrän täysin ajatuksen juoksusi. Mutta suosittelen kokemaan sektion, yksilökohtaista missä tuntuu ja millä kerralla tuntuu ja miten paljon, ihan täysin samoin kuin alatiesynnytyksen laitakin. Etukäteen ei voi tietää!!

 

[Pelokas]

Mulla on nyt kokemukset kahdesta suuresta selkäleikkauksesta ja kahdesta synnytyksestä. Eli kyllä mä valitsen sen karhun. (Kun lähtee sutta pakoon...). Leikkauksista toivuin tosi nopeasti, mutta synnytysten jälkeen ei tullu mieleenkään istahtaa rennosti puoleen vuoteen. Ja lisävaivaksi tuli vielä virtsankarkailua. Lihakseni on kai huonot palautumaan. Ja ikää on nyt 10 v lisää, joten se asiakaan tuskin on parantunut. Eli ikäkin jo veltostuttaa lihaksia. Jumppa ei auttanu.

 

[Vieras]

JOS takana on hirvittävä synnytys, niin ymmärrän kyllä pelon ja toivon, että sektion saisit.
Mutta mua huvittaa tässäkin nämä, joilla ei ole kokemusta muusta kuin sektiosta ja sitten sanotaan, että " en mä ainakaan kovin kipeä ollut, pari päivää söin särkylääkkeitä"
Ei välttämättä kannattais puhua, jos ei ole vertailukohtaa. Mulla meni synnytys hyvin, heti istuin ja kävelin ja tein kaikkea enkä todellakaan tarvinnut mitään kipulääkkeitä. =))
Mulla loppui kivut synnytykseen, leikkauksessa olleilla ne kivut vasta siitä alkaakin.

 

[PahaSilmä]

Sektio on paljon vaarallisempi ja siitä tulee enemmän kohtutulehduksia, kuin alatiesynnytyksistä.

 

[Pelokas]

[
Mitenkähän sektio sitten, eikös siinä anneta myös joku puudutus (spinaali- tms.), oletko ottanut selvää onko mahdollista ettei sekään tehoa? Vai tehtäiskö sektio sun tapauksessa nukutuksessa?
Onko sulle sanottu mistä se johtuu ettei puudutteet tehoa, onko kovinkin harvinaista?
Toivon että sulla menee kaikki hyvin!


Mä en ole vielä päässy Naikkarille asian tiimoilta. Neuvolalääkäri käski puhua terkkarille neuvolassa, se voi kuulemma kirjottaa lähetteen. Tarkottaa varmaan pelkopolia? Mä en tiedä mitä lääkettä epiduraalissa käytetään, mutta ainakaan lidokaiini ei vaikuta muhun millään tavalla. Mä suostun vaikka nukutukseen, jos ne ei voi luvata puudutusta millään aineella. Nukutuksessa oon ainakin tietääkseni ollut tunnoton ja nukkunut!

 

[LisaMarie]

Ei mullakaan ole epiduraali toiminu, helpon synnytys oli se, jossa ehdittiin vähiten käyttää puudutteita...Eli jos viellä 4 lapsi joskus tulis, taitaisin päätyä luuomu synnytykseen, koska epiduraali teki mustavarsinkin viimisellä kerralla ihan räsynuken, palkelin horkassa enkä voinu mennä siihen asentoon kun halusin, kipuunkaan se ei tuntunuauttavan ja se avuttomuus aiheutti miltei paniikin.
Keskimmäisessä ei epiduraalia ehditty laittaa, kohdunkaulan puudutten sain, ja se toimi oikein hyvin, poika putos yhdellä ponnistuksella ulos, kun hyppäsin ylös, epiduraalilla sain punkea parikymmentä minuuttia eikä oikein voinu ite tehdä mitään muuta kun maata raatona epämukavassa asennossa ja kätilö uhkailee imukupilla.
Sektioon en suostuis kun ääri pakosta, olen istunu pari tuntia jokaisen synnytyksen jälkeen ja seuraavana päivänä ei ole enää huomannu mitään, jälkivuoto on ollu verrattavissa pitkiin menkkoihin, se mulla on kestäny aina kauan.

 

[Vieras]

Sä et tiedä mistä puhut. Sektiokipu se vasta helvettiä on. Aivastaminen, yskiminen, kyykistyminen, lapsen nostaminen, nauraminen. Ai Juma*****! Ei enää koskaan, kiitos! ja olen kokenut molemmat , ei se synnytyskään gutaa tee mutta on se ohi muutamassa tunnissa ja ne repeämätkään eivät tee niin kipeetä kuin sektiohaava.

Juu ei, ensimmäisen jälkeen meni 3 kk että pystyin normaalisti istumaan... Eikä synnytys kaikilla ole ohi muutamassa tunnissa, eikä kaikilla kivut suinkaan lopu siihen kun lapsi on ulkona...
Varmasti synnytys sattuu tuli se lapsi ulos miten vaan, mutta tietysti kivun tunne on kaikilla erilainen ja toi sun helvetillinen haavakipu ei välttämättä jollakulla tunnu paljon missään.

Puhinkin omista kokemuksistani, en sinun, enkä hänen. Minulle sektio ei ollut helpompi. Ja alatiesynnytyskään ei minulle kivuton ollut, en väittänyt niin. Alavatsaa viilteli vielä jälkivuodon aikaan, seksiä eikä istumista voinut kuvitellakkaan moneen viikkoon, mutta kuten ilmeisesti kuvittelit että tyätyihän sen synnytyksen olla minulle täysin kivuton kun eihän sektio voi missään tuntua. Verratessasi ehkä sektiohaavaa johonkin pikku naarmuun minkä olet kenties itse saanut joskus ehkäpä kun kissa on raapinut ymmärrän täysin ajatuksen juoksusi. Mutta suosittelen kokemaan sektion, yksilökohtaista missä tuntuu ja millä kerralla tuntuu ja miten paljon, ihan täysin samoin kuin alatiesynnytyksen laitakin. Etukäteen ei voi tietää!!

Joo sori, ilmeisesti ilmaisin itseäni vähän huonosti.. Ei ollut tarkoitus alkaa äyskimään enkä uskonut että alatiesynnytys oli sulle täysin kivuton.
Ja kyllä mutkin on leikattu, että tiedän senkin kivun. Jotenkin vaan hermostun aina kommenteistä "kyllä ne repeämät nopeesti paranee" kun itsellä täysin päinvastainen kokemus... Ja oli kyllä pahin kipu mitä kuvitella saatan! Kuten näet, vieläkin on traumat synnytyksestä jäljellä..