Onko muita joilla ei ole sosiaalista elämää??

[alone]

tai se on liian suppeaa??

Meillä ei ole varmaan yhtä ainoaa perhetuttua, sukulaiset ovat kaukana, lapsilla on kavereita, mutta ei mitenkään paljon.

Välillä tuo ahdistaa, välillä sitä ei muista. Ollaan varmaan molemmat vanhemmat aika huonoja noissa sosiaalisissa suhteissa.

Miten te muut selviätte?? Juhlat kun tulee, ei ole ketään ketä kutsuisi etc.

 

[Soluttautuja]

Eipä meilläkään noita perhetuttuja juuri ole, tai kaveriperheitä. Lapsilla kyllä on kavereitä ja minullakin muutama, mutta tapaan heitä lähinnä vain harrastuksissa, miehen tilanne sama. Mutta kun käy töissä, pyörittää kotia ja harrastaa 2-4 iltana viikossa, niin en minä enää kotiin vieraita kamalasti haluakaan.

 

[Akkavalta]

No minulta taitaa koko sosiaalinen elämä puuttua. sitä tullee sitte araksi ihmisten kans ku on paljo vaan oman perheen kesken.
Kyllähän noitten naapurin akkojen kans tulee jonku verran juteltua mut eipä meillä kotona hirveesti ihmisiä lappaa. Eikä kyl ole niin väliksikään. Ite voisin kyl josain käydä kyläilemässä joskus.Yhen tai kaks hyvää ystävää sais nii se riittäs. en tykkää siitä et kauheesti puolituttuja pörrää ympärillä.
Mut tilanne varmasti muuttuu ku lapsetkin on kasvanut.

 

[Texas Flame]

Meidän sosiaalinenelämä loppui siihen kun mies aloitti kolmivuorohommat. :snotty: Sitä ennen oli yhteisiä perhejuttuja ym. mutta se pikkuhiljaa hiipui kun kaveriperheet soitteli ja mä aina ilmotin, et oon kyl lasten kaa kotoon, mut mies töis...No, kaverit siihen, et katotaa sit toinen kerta, ku ootte kaikki kotona...Eipä oo paljoo enää kylää tulijoit, ku normi ihmisethän tekee töitä ma-pe ja meillä harvassa nää juhlapyhä+viikonloppu vapaat. :headwall: On mulla pari kaveria jonka kanssa lenkkeillään ja käydään välillä viihteellä...Mut tämmöset yhteiset perhe kokoontumiset on historiaa... Onneksi sentää muksuilla on sosiaalista elämää.

 

[Tallu -]

Oman perheen ja ihan läheisimpien ihmisten sekä työkavereiden lisäksi en oikeastaan kaipaisi enempää sosiaalista elämää, mutta pakko on välillä pitää yhteyttä myös ystäviin ja tuttuihin.

 

[vieras]

työpäivän jälkeen vaan jää sinne kotiin... ja lapsillekin riittää päiväkodissa touhut.. täytyy niidenkin välillä vaan olla kotosalla ja touhuta, kerran viikosa joku harrastus. vapaa päivinä sitten tapaillaan ysäviä ja sukulaisia.

 

[MorbidMama]

Äh, mä olen antanut periksi sosiaalisen elämän suhteen, enkä edes jaksa pitää pahemmin yhteyksiä. Sitten kun taas siltä tuntuu, niin linjat kuumiksi. Ystäviä on sen verran, että he riittävät. =)

 

[online]

mä oon kans eniten tekemisissä serkun, siskon ja vanhempieni kanssa, puhelimitse silloinkin. Muut tutut on sellaisia joita näkee ohimennen lapsia kerhoon, eskariin ym. vietäessä. Niin ja muksujen isää nään Lähes päivittäin. se onkin ainoa läheinen ihmis suhde, mikä kai selittää sen miks me ei koskaan oikein erota vaikka "erottu" ollaankin..