onko muille käyny näin...

Eli sain lapselta kuulla että isä "tapailee" ystävääni, käyvät toisten luona kylässä ja tanssimassa. Asia ei kuulosta kovin kummoselta mutta sitä salaillaa minulta. Kun kysyin mitä ystäväni teki lauantaina sano vaan ettei ollu kovin kotona..Ei siinä sinäänsä mitään pahaa ole mutta ihmettelen tota salailua miksi ystäväni ei voi minulle kertoa että on käyny lapseni isän kanssa ulkona kun kumminki vaatii minua kertomaan omia asoitani,vai onko tässä nyt niin että voi sitten kertoa ne eteenpäin lapsen isälle...mietin asiaa jo nyt aika paljon ja miten voin tollasta kysyä suorempaan niin että saa jotain vastauksia osapuolilta..jos asia on totta menee kyllä luottamus kaveriini kokonaan..auttakaa joku saman kokenut nyt mua

 

kuule just samanlainen tapaus..ystäväni oli myös mieheni ystävä..ei oltu ees erottu vielä..ja lapsi kertoi nähneensä..itsekin näin että liikkuvat paljon yhdessä...ja nyt viikko sitten paljastui että heillä onkin suhde keskenään!olimme asumuserossa ja tarkoitus muuttaa takasin yhteen,mutta sitten tuli tämä selkäänpuukotus ja petos esille!

 

eli mää olen toi alottaja

Kysyin asiaa suoraan lapseni isältä ja viimein anto vastauksen;
ei ole suhdetta,vielä?!
Sain kumminkin tenttattua mikä on homman nimi ja kass vain kyl olivat jo pelehtineet makkarissaki...

Kaikki asiat jotka oli ystävällleni kertonu ovat menneet sanasta sanaan lapsen isälle,ystäväni kertomana siis.Onneksi ollut kovin vakavia ja henkilökohtaisia asoita kertonu paljoa.

Kyllä sattuu ja ihan pirusti luulin että heillä olis sen verran ollu kunnioitusta mua kohtaan et eivät tollasta touhuaisi mutta ei..
Tiedän että lapsenisällä on ollut muitakin naisia mut ne ei mua ole näin järkyttäny,niistä olen vain ollu ilonen mut tää
Ei kuulemma saa vaikuttaa mun ja ystäväni väleihin mutta pakostakin tulee..hän on nyt mun silmissä entinen ystävä..

 

Tänään olin niin vihainen että pistin viestin tälle naiselle että oli kivaa että esitit ystävääni että voit kertoa kaiken lapsen isälle..Hän ei kuulemma ymmärrä mistä olen nyt loukkaantunut mutta pyyteli kovasti kumminkin anteeksi. Lapsen isälle en kovin enää ole vihainen mutta ihmettelen vieläkin tapahtunutta.

 

Luottamus on aika ohut lanka.. Minä en luottaisi "ystävään" enää. Helpompi ehkä täällä nickien takaa sanoa, kuin sinun todellisessa elämässäsi tehdä.. Mutta mieti kuitenkin, haluatko antaa ystävällesi pettää luottamuksesi toisenkin kerran.. Nimim. Monta kertaa anteeksi antanut ja kärsinyt.. :/

 

Rakkaat sisaret! Erotkaa tällaisista ällöistä ystävistä ja äijistä! Meillä naisilla ei tule koskaan olemaan tasa-arvoa, kun aina on meillä "tyttökavereita" jotka tekevät meille näin!!! Taas tulee itku, kun luen näitä juttuja... Muakin, akateemista naista, haukutaan dorkaksi - ja syyllä: olen aina ollut anteeksiantava ja kiltti ja yrittänyt miellyttää - vaan en enää yh:na: Orjat, nouskaamme!! Voikaa hyvin, kasvattakaa ihania uusia ihmisiä joilla on arvot kunnossa :hug: