Onko muilla tilannetta, että on 1 lapsi ja itse haluaisi lisää, mutta mies ei...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Meillä on 3v lapsi ja itse olisin vauvakuumeinen, mutta mies on vakaasti ollut koko ajan sitä mieltä, että lisää lapsia ei halua ja että mieli ei tule muuttumaan. Syynä vaan se, että ei jotenkin koe suurempaa lapsilukua omakseen, kokee ettei jaksaisi tms.

Minun lienee asia nieltävä. Oman itseni suhteen sen kestän, mutta takaraivossa pauhaa koko ajan se, että tyttö jää ilman sisarusta...

Ja vielä, tiedän että lapsia ei tehdä, ne saadaan.
 
Meillä oli tilanne, että toiseen lapseen suostui mutta kolmanteen ei. Sanoi ihan suoraan, että jos kolmannen haluan, saan hankkia sen jonkun muun kanssa. Tein surutyötä asian johdosta varmaan pari vuotta, mutten halunnut rikkoa perhettä tuollaisen asian takia. Nyt asiasta on jo 7 vuotta ja olen hyväksynyt, ettei enempää lapsia tule. Alkaa ikäkin tulla vastaan.
 
Olen noin viisi vuotta halunnut toista lasta. Mutta aina kun yritän asiasta puhua hän tyrmää täysin. Sisäinen kello tikittää pahasti, edistää. Alkaa virta loppua tästä kellosta.
 
:( Minä tein alusta asti selväksi ja oltiin puhuttu useammasta lapsesta, joten tämä ei ole meille mikään yllätys. Hyvä kun puhuu asiat selväksi ennen, niin sitten ei tule myöhempää yllätyksiä. Eihän tämä nyt sinua enää auta, mutta ehkä joku muu tätä lukee, jolle tällainen keskustelu olisi ajankohtainen.

Käske sen miehesi miettiä, että olisiko toinen lapsi oikeasti niin paha? Ymmärtääkö se, että sinä haluat sitä toista lasta enemmän, kuin se sitä vähemmän. Kyllä se lapsen kaipuu on vain suurempi kuin se, ettei sitä halua. Jos teille toinen tulisi vaikka vahingossa, niin aikoisiko miehesi hyljätä sen. En todella usko. Tällä kommentilla en nyt sitten myöskään tarkoittanut, että se lapsi pitäisi sitten hankkia huiputtamalla...
 
Ei se käskemällä parane, jos toinen ei halua.
Tod.näk. yhtä kipeästi kuin aloittaja sitä lasta haluaa niin sen mies ei halua.
Itse olen parisuhteessa, jossa mies ei kertakaikkiaan halua lasta. Ja olen hyväksynyt tämän. Olemme onnellisia ja meillä on aikaa toisillemme. Ihmisillä on kumma tapa aina haluta jotain enemmän, suurempaa, parempaa...
 
Kannattaa muistaa se, että naisella parasta ennen-päiväys tulee vastaan, mutta mies voi tulla isäksi vanhuksenakin.
Eli miltäs susta tuntuu, jos mukaudut miehen toiveisiin lapsettomuudesta tai yhdestä lapsesta vaikka itse haluaisit kokonaisen jalkapallojoukkueen - aika kuluu, sun mahdollisuutesi saada lapsia menee ohi, ja sitten mies haluaa erota, ottaa itselleen nuoren vaimon ja tekaisee sen fudisjengin..
Olisitko katkera ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ehg:
Käske sen miehesi miettiä, että olisiko toinen lapsi oikeasti niin paha? Ymmärtääkö se, että sinä haluat sitä toista lasta enemmän, kuin se sitä vähemmän. Kyllä se lapsen kaipuu on vain suurempi kuin se, ettei sitä halua. Jos teille toinen tulisi vaikka vahingossa, niin aikoisiko miehesi hyljätä sen. En todella usko. Tällä kommentilla en nyt sitten myöskään tarkoittanut, että se lapsi pitäisi sitten hankkia huiputtamalla...

Meillä on juuri toisinpäin, mies haluaa toisen lapsen, minä en.

En ihan rehellisesti sanottuna, että se lapsen kaipuu olisi tunteena yhtään sen voimakkaampi, kun ettei sitä halua.
Kun sitä ei halua, niin sitä ei halua. Ajatus että olisi kaksi/useampi lasta tuntuu lähinnä itsemurhalta.

Meille ei onneksi voi vahingossa toista lasta tulla, koska vaikka ehkisy pettäisi, olisi jälkiehkäisypillerit, ja viimeisenä konstina sitten abortti. (ei, en saa sterilisaatiota, vielä )
Ajatusleikkinä taas että mies tänne toisi lapsen toiselta naiselta sitten ... Kyllä minä voisin mieheni ja toisen lapsen jättää. Jos se toisen lapsen kaipuu on niin suuri, että se on pakko toteuttaa, joutuu mieheni etsimään toisen naisen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ehg:
:( Minä tein alusta asti selväksi ja oltiin puhuttu useammasta lapsesta, joten tämä ei ole meille mikään yllätys. Hyvä kun puhuu asiat selväksi ennen, niin sitten ei tule myöhempää yllätyksiä. Eihän tämä nyt sinua enää auta, mutta ehkä joku muu tätä lukee, jolle tällainen keskustelu olisi ajankohtainen.

Käske sen miehesi miettiä, että olisiko toinen lapsi oikeasti niin paha? Ymmärtääkö se, että sinä haluat sitä toista lasta enemmän, kuin se sitä vähemmän. Kyllä se lapsen kaipuu on vain suurempi kuin se, ettei sitä halua. Jos teille toinen tulisi vaikka vahingossa, niin aikoisiko miehesi hyljätä sen. En todella usko. Tällä kommentilla en nyt sitten myöskään tarkoittanut, että se lapsi pitäisi sitten hankkia huiputtamalla...

Siis kyllähän mekin puhuttiin tietysti ennen ensimmäistä lasta, että kaksi lasta olisi se ihanne meille. Mutta lapsen rankka vauva-aika ja muu tuli ilmeisesti sitten liian raskaana miehelle ja kuitenkin yllätyksenä.
 
Joo ja lasta en todella ala tekemään "salaa" mieheltäni lopettamalla pillerit jne. Sitä paitsi meillä pitäisi turvautua taas varmasti hormonihoitoihin että lasta edes saataisiin.

Haluan kuitenkin ehjän perheen, en sitä että mies jättää minut ja olen yksin kahden kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja:
Kannattaa muistaa se, että naisella parasta ennen-päiväys tulee vastaan, mutta mies voi tulla isäksi vanhuksenakin.
Eli miltäs susta tuntuu, jos mukaudut miehen toiveisiin lapsettomuudesta tai yhdestä lapsesta vaikka itse haluaisit kokonaisen jalkapallojoukkueen - aika kuluu, sun mahdollisuutesi saada lapsia menee ohi, ja sitten mies haluaa erota, ottaa itselleen nuoren vaimon ja tekaisee sen fudisjengin..
Olisitko katkera ?

Ymmärrän tämän. Jonkunhan tässä on tehtävä kompromissi jos yhdessä jatketaan. En halua eroa ja hajottaa tätä perhettä oman toiveeni takia. Kyllä se varmasti on meidän jo olemassa olevalle lapselle parempi, että on vanhemmat yhdessä kuin se, että äiti lähti etsimään isää toiselle lapselleen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja näinkin:
Ei se käskemällä parane, jos toinen ei halua.
Tod.näk. yhtä kipeästi kuin aloittaja sitä lasta haluaa niin sen mies ei halua.
Itse olen parisuhteessa, jossa mies ei kertakaikkiaan halua lasta. Ja olen hyväksynyt tämän. Olemme onnellisia ja meillä on aikaa toisillemme. Ihmisillä on kumma tapa aina haluta jotain enemmän, suurempaa, parempaa...

Onko teillä lapsia siis 1 vai ei ollenkaan?
 
Meillä mies on myös ilmoittanut hyvin selvin sanoin että kaksi lasta riittää hänelle (meille), Hän ei kertakaikkiaan ensinnäkään kestä mua raskaana/imetysaikana.
ja mä kyllä ymmärrän. Vaikka se raskaus/imetysaika ei järin pitkä olekaan, niin riittävän pitkä että seuraava mahdollinen hyvin todennäköisesti lopettaisi meidän suhteen. Itse voisin joskus vielä yhden lapsen ehkä haluta, mutta jos mies on järkkymättömästi sitä mieltä että hän ei lapsia enempää halua niin siihen on mun tyytyminen. Kolmen laopsen yksinhuoltajaksi en ehdointahdoin kuitenkaan halua.
 

Yhteistyössä