onko muilla ollut kummallinen olo raskauden aikana??

[mielimaassa]

semmonen outo.. ihan ku eläis jossain kuplassa.. kaikki tuntuu jotenki epätodelliselta ja nyt varsinki loppuraskaudesta musta on tullu kauheen etäinen kaikkiin (paitsi mieheeni) ei jaksais oikeen kenenkään kans jutella saatika sitte käydä missään.. ei vaan huvita, haluan olla vaan kotona mutta en kuitenkaan halua-- ääh vaikee kuvailla tätä oloa mutta jotenki kummallinen.. en keksi ihmisten kans mitään puhumista. tuntuu etten osaa enää olla ollenkaan sosiaalinen onko muilla oolut moisia tuntemuksia vai onkohan tää jotain masennusta tai semmosta.. ei oo kivaa

 

[maritu]

Minä tunnen itseni vähän epäihmiseksi varsinkin nyt loppuajasta. Kuin uskottavuus ihmisenä/naisena kariutuisi tuohon valtavaan etumukseen.

 

[kata]

voisko se olla, että kaikki ajatukset pyörii tulevassa, synnytyksessa ja vauvassa. tai jos ei edes ihan noin, niin alitajunnassa valmistaudut siihen ja muu meno vaimenee ympärillä. onko sulla masentunut tai kurja olo?

 

[ap]

voisko se olla, että kaikki ajatukset pyörii tulevassa, synnytyksessa ja vauvassa. tai jos ei edes ihan noin, niin alitajunnassa valmistaudut siihen ja muu meno vaimenee ympärillä. onko sulla masentunut tai kurja olo?

en oikeen tiedä.. jotenki ehkä, vähä semmoinen olo etten tunne itseäni pitäis nauttia tästä loppuajasta (la 20.10) mutta jotenki en voi.. elottaa synnyttäminen jne. en oo puhunu asiasta neuvolassa,on kyllä pitänyt mutta entiedä miksi en ole saanut suutani auku. sillon on jokseenki parempi olo kun oon mieheni kanssa kahden. mutta hänkin on yleensä päivät pois töissä ja olen pääsääntösesti yksin kotona ollut nyt n. 6kk , kai sitä on erakoitunut tässä ajassa. on mulla kavereita mutta jotenki vaikea olla heidänkin seurassa..

 

[mamma]

Mulla on samanlainen fiilis, vaikken oo ees raskaana.

 

[H]

Oot varmaan ollu liikaa yksikses. Mieti onko sulla semmosta hyvää kaveria jolle voisit puhua/mailata ajatuksistas. Sullahan kohta asiat joka tapauksessa muuttuu kun lapsi syntyy, toivottavasti parempaan suuntaan. Ja ei siellä neuvolassa tarvii teeskennellä että on onnesta soikeena, jos ei siltä tunnu.

 

[H]

ja sulla on oikeus kaikenlaisiin tunteisiin, ei raskaudesta oo mikään pakko nauttia.

 

[Tyttö naapurin]

On ollu, oon nyt 8.lla kuulla. En jaksa kauheesti seurustella kuin ihan läheisten ihmisten kanssa, ja jotenkin en tunne olevani oma itseni ollenkaan, enkä oikein jaksais käydä missään. Pienen lapsen kanssa on ollu pakko käydä päivittäin ulkona ja muuten liikenteessä, mut pakkopullaa se on.
Viime raskaudessa, kun ekaa odotin, makasin sohvalla viimeiset 2 kk. Mut synnytyksen jälkeen olo oli ihan erilainen, vaikka vauva-arki väsytti, oli muuten paljon pirteempi ja sosiaalisempi. Neuvolassa sanoivat, että joihinkin raskaushormonit vaikuttaa näin...Mulla ainakin siis oli ohimenevää.
Mutta jos tuntuu et oot masentunut, kannattais varmaan jutella jonkun kanssa.