Onko muiden 6-7 vuotiailla tällaista?

["Debra"]

Poikani valittaa aina iltaisin, että hänellä on "outo olo". Joskus itkeekin. Ei osaa oikein kuvailla, mitä tuo outo olo tarkoittaa, mutta ainakin kuulemma tulee liikaa ajatuksia päähän yhtäaikaa ja pelottaa, eikä oikein tiedä mikä pelottaa. (Joskus pelottaa jokin ohjelma mitä on nähnyt tms.) Mutta ei osaa täysin kuvailla tuota tunnetta, joka on ilmeisesti lähinnä päässä.

Tähän asti olen laittanut sen väsymyksen piikkiin ja sanonut pojallekin, että se tarkoittaa vaan sitä, että olet väsynyt ja päivän asiat pyörii mielessä. Olen koittanut opettaa häntä suhtautumaan ajatuksiin niin, ettei pelkää eikä välitä niistä, antaa niiden tulla ja mennä, ja yrittää hengitellä ja olla rennosti. Olen ajatellut, että nämä on varmaankin jotain tietynlaisia henkisiä kasvukipuja, kun kasvaa ja kehittyy ja maailma avautuu.

Toisaalta kuitenkin mietityttää, kun tuota on niin kauan jatkunut, ja noita itkuja ja pelkojakin tulee sen myötä. Jos tuo pahenee, niin tietenkin soittelen neuvolaan tai lääkäriin asiasta, mutta ajattelin nyt kysäistä, että ilmeneekö tällaista muilla? Jos ilmenee, niin miten olette suhtautuneet asiaan ja mistä olette löytäneet avun?

 

["vieras"]

Omaa kokemusta ei ole, oheisena MLL:n linkki

Lapsi pelkää, Vanhempainnetti - MLL

 

[Anatolia]

Outoa oloa tuo 6-vuotias valittaa aika ajoin. Oletan sen olevan fyysisesti outoa oloa - kun väsyttää, kun ruokailusta on pitkä aika, tms.

Outoja ajatuksia on myös mielessä, esim. jonkun lastenohjelman musiikki voi jäädä mieleen ja se "ahdistaa", tai joku muu päivän asia pyörii mielessä. Pidän sitä ihan tyypillisenä tämän ikäiselle lapselle. Öisin nukkuu hyvin ja muutenkin on oikein leppoisa lapsi.

Meillä tämä ei ole jokapäiväistä.

 

[___]

On meillä tytöllä ollut. Pelkää varsinkin nukkumaan mennessä. Mäkin uskon, että liittyy ihan kehitykseen. Tärkeimpänä olen kokenut, että rauhoitan lapsen ja sanon ettei ole mitään hätää. Meillä iltarukous on kuulunut aina nukkumaan menoon ja se kyllä useimmiten on rauhoittanut.

[QUOTE="Debra";25367583]Poikani valittaa aina iltaisin, että hänellä on "outo olo". Joskus itkeekin. Ei osaa oikein kuvailla, mitä tuo outo olo tarkoittaa, mutta ainakin kuulemma tulee liikaa ajatuksia päähän yhtäaikaa ja pelottaa, eikä oikein tiedä mikä pelottaa. (Joskus pelottaa jokin ohjelma mitä on nähnyt tms.) Mutta ei osaa täysin kuvailla tuota tunnetta, joka on ilmeisesti lähinnä päässä.

Tähän asti olen laittanut sen väsymyksen piikkiin ja sanonut pojallekin, että se tarkoittaa vaan sitä, että olet väsynyt ja päivän asiat pyörii mielessä. Olen koittanut opettaa häntä suhtautumaan ajatuksiin niin, ettei pelkää eikä välitä niistä, antaa niiden tulla ja mennä, ja yrittää hengitellä ja olla rennosti. Olen ajatellut, että nämä on varmaankin jotain tietynlaisia henkisiä kasvukipuja, kun kasvaa ja kehittyy ja maailma avautuu.

Toisaalta kuitenkin mietityttää, kun tuota on niin kauan jatkunut, ja noita itkuja ja pelkojakin tulee sen myötä. Jos tuo pahenee, niin tietenkin soittelen neuvolaan tai lääkäriin asiasta, mutta ajattelin nyt kysäistä, että ilmeneekö tällaista muilla? Jos ilmenee, niin miten olette suhtautuneet asiaan ja mistä olette löytäneet avun?[/QUOTE]

 

["Aapee"]

Lohduttavaa kuulla, että muillakin tällaista on, eli ei ole ihan epänormaalia . Aiemmin tuo oli meillä satunnaisempaa, mutta nyt jutellaan tuosta oudosta olosta joka ilta. Poika on myös aika herkkä, joten ehkä sen takia helpommin ahdistaa ja pelottaa kaikenlaiset ajatukset.

Lisää kokemuksia jos löytyy, niin kuulisin mielelläni.

 

["äiti"]

Kuulostaa ihan tutulta. Esikoisella (9v.) on vieläkin joskus tuollainen olo erityisesti illalla tai jos on sattunut jotain isómpaa. 6-vuotiaalla on myös outoja oloja, esim. pää tuntuu niin täydeltä, mieleen tulee joku huono juttu, jopa vuosien takaa tms. Huomaan joskus olevani aivan uusilla vesillä, kun tähän asti on yleensä auttanut se, että äiti hoitaa ja puhaltaa jne, mutta nyt pienillä isoilla on jo niin paljon elämää kodin ulkopuolella ja paljon uusia koemuksia ilman vanhempia, että yhteiseen rauhalliseen jutteluun on varattava aikaa mieluiten päivittäin, ilman nuorempia sisaruksia. Kannattaa myös jutella aktiivisesti iloisista ja mieltä rauhoittavista asioista illalla ennen nukkumaan menoa.

 

["äitipäiti"]

Meillä 6 vuotiaalla pelot lisääntyi viime kesänä. Keväällä täytti tuon 6. Esim. kun oli päivällä ollut puhetta käärmeistä, ne alkoikin illalla pelottaa ihan tosissaan. Heräsi yöllä itkemään kun luuli että sängyssä on käärmeitä ym. Muutenkin päivän puheet vaikutti iltaisin ajatuksiin. Nyt tilanne on jo rauhoittunut. Tuohon käärme pelkoon auttoi esim. se että piirsin tytön seinälle kiltin näköisen käärmeen jota voi katsella jos pelottaa.

 

[Lex]

Meidänkin 6-vuotias poika usein illalla sanoo pelkäävänsä, etenkin pimeässä.
Ei osaa tarkemmin kertoa mitä, mutta yleisesti ottaen kuulemma pelottaa.

Uskoisin, että kyse on vilkkaasta mielikuvituksesta yhdistettynä yleiseen haluun vitkutella kaikin tavoin nukkumaanmenoa =)

Meillä lohduttaa yövalo ja äidin tai isin "tarkastuskäynnit" huoneessa.

 

["Aapee"]

Kiitos vastauksista! Ei taida siis olla syytä huoleen, kunhan jutellaan ja ollaan hetki yhdessä siinä nukkumaanmennessä. Poika pitää myös lähellä olemisesta ja hellimisestä, joten täytyy muistaa halailla ja sylitellä rauhassa joka ilta myös, siinä jutellessa.

 

[MorbidMama]

Juu, tuo ikä on vähän sellasta...