Onko muiden 3-4-vuotiaat tällaisia?

["väsynyt äiti"]

Mitään ei totella, lelut vaan levitellään, mutta ei siivota. Kirjat revitään hyllyistä, kun ne on kiviä, mutta siivouksessa ei auta. Vaatteiden pukeminen on yhtä tuskaa. Kun jonnekin pitäisi lähteä niin heittäydytään veltoiksi tai juostaan karkuun ja ilmoitetaan, ettei lähde minnekään ja kun totean, että lähden sitten nuoremman kanssayksin ja alan laittamaan takkia päälle, niin aletaan itkemään, että haluaa mukaan. Yhtä taistelua päivästä toiseen.
Toisaalta taas lapsi on äitin kulta ja halailee paljon ja sylitellään.

Noi kotoa lähdöt kun on vaikeita ja itsellä ei tahdo pinna kestää, kun yleensä tulee sitten kiire, kun toinen pelleilee.

 

["vieras"]

Juu, kuulostaa ihan tutulta. Meillä on pojat 4v ja 2v, vallankin tuon isomman kanssa on melkoista sirkusta välillä. Poikien bravuuri on just tuo, että kaikki lelut raahataan jommankumman sänkyyn, sohvalle tms. paikkaan ja sitten istutaan siellä lelumeren keskellä. Ja siis ihan kaikki kirjoista ja legoista lähtien dumpataan sinne jos en ehdi kieltämään.

Pukeminen kyllä sujuu sinänsä, että poika osaa kaikki vaatteet pukea, mutta kyllä on niin hiiiiiiiiiidasta. Siinä ajassa kun poika saa villasukat jalkaansa, niin minä olen pukenut itseni, vauvan sekä 2-vuotiaan lähtövalmiiksi. Koko ajan pitää hoputtaa, muuten jää haaveilemaan.

 

[moekoe]

On.
Tyttö 3v3kk ja ihan umpihullua menoa.
Raivareita tulee ja menee niin ettei meinaa perässä pysyä. Tänään kiukkusi 35 min pukemisen kanssa, hanskat oli huonot ja pipo väärä ja iskäkin töissä ja kaikki huonosti. Välillä tuntuu, että mitä kivempaa hommaa tiedossa niin sitä huonompaa se lähtö on.
Toistaiseksi pinna riittänyt ainakin pääpiirteittäin. Mutta jos tätä nyt vielä vuoden kestää, niin muutann muualle!

 

[aamuntorkku]

No jotain tuttuja piirteitä tossa on, mut ei meillä ehkä noin "voimakkaasti uhmaile". Mut koettu on veltostelut, tavaroiden levittelyt, kiukuttelut jne. Ei kyllä taida olla meijän jätkä pahimmasta noiden teidän kirjoitusten perusteella

 

[aamuntorkku]

[QUOTE="vieras";25416220]
Pukeminen kyllä sujuu sinänsä, että poika osaa kaikki vaatteet pukea, mutta kyllä on niin hiiiiiiiiiidasta. Siinä ajassa kun poika saa villasukat jalkaansa, niin minä olen pukenut itseni, vauvan sekä 2-vuotiaan lähtövalmiiksi. Koko ajan pitää hoputtaa, muuten jää haaveilemaan.[/QUOTE]

Meillä ehkä enemmän ongelmana se, että pojan SUU KÄY KOKO AJAN. Siis selittää koko ajan jotain ja ei tietenkään pysty pukemaan yhtä aikaa kun selittää... Tyypillinen mies (= putkiaivo)

 

[Phoebsi]

On. Juuri tänään siirsi kolmesta lelukorista lelut sängylleen. Kiva, mutta ei niin kivaa enää siinä vaiheessa kun piti kerätä lelut pois ja käydä päiväunille. Siivoaa kyllä, mutta sellaisen huudon kanssa että korvissa soi.

Tosi ärsyttävää välillä. Siksi otankin huolitaukoja rakkaista lapsistani vaikka kauppareissun, lenkin tai ystävien muodossa. Että jaksaa taas seuraavat "minä EN TEE YHTÄÄN MITÄÄN mitä sinä käsket" - showt.

 

[Phoebsi]

Meillä ehkä enemmän ongelmana se, että pojan SUU KÄY KOKO AJAN. Siis selittää koko ajan jotain ja ei tietenkään pysty pukemaan yhtä aikaa kun selittää... Tyypillinen mies (= putkiaivo)

Haha, sama täällä! Ruoka kyllä uppoaa hyvin, mutta voi ziisus että siihen syömiseen menisi aikaa, jos poika itse siitä päättäisi. Lusikka on puolessä välissä lautast ja suuta, ja suu vaan käy. Ja käy. Ja käy.

Minä olen nauranut (=itkenyt) sitä, että pojalla on maailman ärsyttävin uhmavaihe: se ei ole, että minä ite, vaan että minä en tee mitään ite :kieh:

 

["Vierailija"]

Ihan kuin olisit meidän pojasta puhunut eli sama täällä siis. Huh, joka päivä toivon itselleni pidempää pinnaa.

 

[mä en tiedä]

Meillä on yksi lapsi johon tuntomerkit sopii, sisaruksensa ovat "helpompia". Tää joka on tuollainen, on asperger-adhd-piirteinen, joten jos ihan oikeasti kyse ei huonosta päivästä vaan tavallisesta arjesta (jokainen lapsi on tuollainen joskus tai vaikka kerran-pari viikossa, mutta ei joka päivä), suosittelen ottamaan asian puheeksi lääkärin kanssa

 

["jenni"]

Suht tuttua täälläkin. Siivoamiseen saan apua, kun illalla sanon, että jos joudun siivoamaan lelut yksin, en jaksa lukea iltasatua. Kummasti tulee vipinää punttiin, kun lapsi rakastaa illan lukuhetkeä. Niin ja sanomattakin on selvää, että sitten ei myös lueta, jollei siivousapua tule. Kilpailemalla nopeudessa lapsi siivoaa myös, mutta ihan turha kuvitellakaan, että se saisi ilman aikuisen ohjausta kahta lelua enempää laatikkoon

Karkuun juoksemisen saan välillä kuriin siten, että jos temppuilu alkaa, jätän isomman seisomaan puolipukeisena ja pien pikkusisaruksen ensin. Yleensä järjestys on toinen, joten isompaa korpeaa joutua odottamaan apua. Pukeminen tuota ei siis kiinnosta yhtään, joten opetellaan sitä sitten keväämmällä kun haalareista päästään.

 

["vieras"]

Onneksi ei enää, nyt 3,5 v. Nyt meillä on 2-vuotiaan kanssa tuollaista paitsi ei osaa pukea itse.

 

[Pahvikannu]

No meillä on ihan just tuollaista, tosin lapsi on vielä vähän alle 3-vuotias. Ja myös suu käy koko ajan niinkuin Phoebsin ja aamuntorkun lapsilla. Tuntuu, että jos lapselle sanoo vaikka että mennään nyt pukemaan/raivaamaan lelut, niin siihen mennessä kun päästään eteiseen/lelujen äärelle niin poika on jo unohtanut että mitä tuli tekemään... Ja leluja raivatessa unohtaa välillä että oli raivaamassa ja alkaa leikkiä niillä leluilla. Samoin kun jotenkin syödessään unohtaa syödä, kun selittää koko ajan jotain. Muistissa ei kyllä muuten tosiaankaan mitään vikaa, muistaa kyllä jos olen luvannut jotain kivaa! Luulen että toi on aika tyypillistä vielä tämän ikäisille.

 

[äiti 76]

Meillä on kyllä tuollaista harva se päivä, tyttö 3v 4kk. Pukeutumisen kanssa venkoillaan tosi usein, ja auttaa pitäisi vaikka osaa itsekin pukea. Ja sitten kun sanon lähteväni yksin, tulee hirveä itku että haluaa mukaan. Syömistilanteet on rasittavia myös, kun tyttö ei malttaisi istua ollenkaan tuolilla vaan juoksentelisi ympäriinsä ja kävisi välillä haukkaamassa ruokaa tms. Lelujen siivoamisen kanssa tulee helposti hirveä huuto ("väsyttää!!" tms, vaikkei väsyttäisikään), ja leluja kipattaisiin lelulaatikoista pitkin kämppää. Tyttö on muutenkin tempperamenttinen tapaus, ja pikkusiskon syntymä pahensi uhmaa. Vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen tilanne vähän helpotti, mutta nyt kun vauva on 8kk ja konttaa ympäriinsä ja ottaa (isosiskonkin) tavaroita, on 3v:lle iskenyt uusi uhmakausi. On myös alkanut valehdella (esim. että pikkusisko levitti lelut, vaikka näin että 3v sotki ne) Mut kai tämäkin kausi tästä joskus helpottuu... Molemmat menevät hoitoon 4kk:n päästä, ja jännittää vähän miten toi isompi siellä pärjää kun on tuollainen temppuilija. Toisaalta toivon, että hoitopaikan "rymäkurista" olisi apua...

 

[leijona76]

On tuttua joo ton 4v kanssa. Pukeminen sujuu mut just lelujen levitys ja siivoaminen..

 

[a.p.]

Ihana kuulla että muillakin painitaan samojen ongelmien kanssa. Mulla itselläni ei ole mikään maailman paras pinna, joten sitä kyllä välillä koetellaan oikein kunnolla ja kyllä se ajoittain katkeaakin. Meillä ei usein edes kiristykset auta tai se, että jos ei ole kunnolla niin se ja se lelu lähtee takavarikkoon, sillä lapsi on sitten parhaassa tapauksessa itse viemässä sitä lelua sinne takavarikkoon, en minä haluakaan sillä leikkiä.
Pikkuveli saa nykyään kokea kovia, jos menee lähellekään isoveljensä leikkejä, niin heti ollaan tönimässä.

 

[ilkeä äiti]

Oletko oikeesti valmis jättämään lapsen kotiin yksin? Jollet, niin sillä ei kannata uhkailla. Itse en jaksa velttoilua kauaa katsoa, vaan pistän vaatteet päälle väkisin. Jollei leluja siivoa edes yhdessä, ne lähtee jäähylle.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Yritystä toki oli, mutta meillä jälkikasvu ei tykkää olla jäähyllä, joten hän on katsonut parhaimmaksi noudattaa jossain vaiheessa niitä käskyjä (yleensä viimeistään siinä vaiheessa kun sanoo, että "seuraavaksi mennään jäähylle ellei")

 

[a.p.]

Oletko oikeesti valmis jättämään lapsen kotiin yksin? Jollet, niin sillä ei kannata uhkailla. Itse en jaksa velttoilua kauaa katsoa, vaan pistän vaatteet päälle väkisin. Jollei leluja siivoa edes yhdessä, ne lähtee jäähylle.

No olen minä muutaman kerran ollut menossa jos ovesta ulos, kun lapsi tulee itkua vääntäen perässä, että haluaa mukaan ja sitten ne vaatteet meneekin ihan suosiolla päälle. Tuon velttoilu kun ei ole pelkkää velttoilua vaan pistää kaikinvoimin vastaan, kun yrittää haalaria pistää päälle, toisen jalan kun saat taistelun jälkeen punttiin ja alat laittaa toista, niin toinen on jo vedetty puntista ulos.
Meillä noita leluja on koko ajan jäähyllä, sillä ei juurikaan ole tehoa, etenkin kun mä haluan pitää noi kirjat tuolla kirjahyllyssä, niitä nimittäin vetelee nykyään alas.

Tuo nuorempi vaikuttaa taipuvaisemmalta luonteelta kuin mitä tuo vanhempi on ikinä ollut.

 

["vieras"]

no ei...meillä tyttö on 3v 8kk ja on kyllä ihan oikeasti ihan sopuista suurimman osan aikaa, pukee ja syö itte, siivoaa jopa ihan mielellään leikit pois, menee kiltisti iltasadun jälkeen nukkumaan yms. sisko 5v5kk on taas juuri kuvailemasi kaltainen, erityislapsi on hän!

 

[a.p.]

[QUOTE="vieras";25418634]no ei...meillä tyttö on 3v 8kk ja on kyllä ihan oikeasti ihan sopuista suurimman osan aikaa, pukee ja syö itte, siivoaa jopa ihan mielellään leikit pois, menee kiltisti iltasadun jälkeen nukkumaan yms. sisko 5v5kk on taas juuri kuvailemasi kaltainen, erityislapsi on hän![/QUOTE]

Meillä tuo esikoinen ei ole mikään erityislapsi, ihan normaalilta tuo vaikuttaa ja osaa kyllä käyttäytyäkin, tuossa oli viime vuoden puolella ihan rauhallinenkin kausi, mutta nyt on vähän aikaa ollut taas yhtä hulinaa.

 

["jenni"]

No olen minä muutaman kerran ollut menossa jos ovesta ulos, kun lapsi tulee itkua vääntäen perässä, että haluaa mukaan ja sitten ne vaatteet meneekin ihan suosiolla päälle. Tuon velttoilu kun ei ole pelkkää velttoilua vaan pistää kaikinvoimin vastaan, kun yrittää haalaria pistää päälle, toisen jalan kun saat taistelun jälkeen punttiin ja alat laittaa toista, niin toinen on jo vedetty puntista ulos.

Meillä tuollaisesta seuraisi se, että lapsi todellakin jäisi eteiseen seisomaan haalari polvissa siksi aikaa, kun hakisin sisaren rattaat ulkovarastosta, lakaisisin portaat lumesta tai veisin roskat. En uhkaisi yksin jättämisellä, mutta sanoisin, että nyt rauhoitut hetken, en suostu tästä asiasta kinaamaan. Omakoti- ja rivitaloissa ainakin onnistuu.