Onko mitään mahdollisuuksia??

Heissan,
olen kohta 34v nainen Raisiosta. Meillä ei miehen kanssa yhteisiä lapsia ole, mutta miehellä edellisestä liitosta kaksi tyttö(13v,16v).. Olemme olleet kohta 7 vuotta naimisissa ja lasta yrittäneet melkein 10 vuotta.. :| Nyt takana yksi "normi" raskaus, joka meni kesken rv 28:ashamed:, kolme keinohedelmöitystä, ja yhteensä neljä keskenmenoa..:'( Olemme mieheni kanssa jo reippaasti yli 3-kymppisiä, joten tämä on viimeinen raskaus (ehkä pelkkä yritys:|)..

Olen nyt onnellisesti raskaana, ja odotan kolmosia. =) Keinohedelmöityksessä joulukuun lopulla istutettiin kaksi alkiota, joista toinen jakautui.. niin hassu,pitkä ja tunteiden täyteinen tarina.. No siis tämä kolmosraskaus nyt viikoilla 26+3.. Viime viikon keskiviikkona ultrassa selvisi, että lapset ovat kaikki samaa sukupuolta(en tahdo paljastaa kumpia ovat) ja vauvoja kutsuttiin ultrassa "nimillä" A, B ja C. Vauvalla C on sydämen vajaatoiminta ja häneltä puuttuu vasen kammio.. :ashamed: Vauvalla A on jonkin asteinen kehitysvamma, mutta se selviää tarkemmin vasta syntymän jälkeen.. :'( Vauva B näytti suht terveeltä ja terhakalta, mutta oli huomattavasti pienempi kuin siskonsa(no siinä se tuli, eli tyttöjä tulossa).. Tieto vauvojen sairauksista musersi meidät molemmat.. :'( Olen itkenyt monta päivää, että tuleeko heille hyvä elämä, jos joutuu käymään sydänleikkauksissa, on kehitysvamma tai muuta sellaista..: / Mitä te tekisitte?? Raskaus kuitenkin jo rv 26, ja lääkäreiden mukaan viimeistään viikolla 36 he saapuvat sitten maailmaan..

Olen ihan neuvoton.. Olemme päättäneet miehen kanssa, että jos tämä raskaus menee vielä kesken, hän käy sterilisaatiossa.. Eli se on nyt tai ei koskaan.. Olemme kumpikin väsyneitä rankkojen lapsettomuushoitojen, keinohedelmöitysten ja keskenmenojen jäljiltä, että emme enää tämän jälkeen tahdo yrittää..:| Silti haluaisin niiiiiiin palavasti oman perheen.. :'( Mutta jos A-vauva syntyy sydänvikaisena ja joutuu käymään läpi rankkoja leikkauksia yms.. ja Vauva B syntyy kehitysvammaisena... Onko se sitten kiva elämä lapselle?? Niin kovati kuin haluaisinkin pitää lapseni, en tahdo heille kivuliasta tai kurjaa elämää.. :''(

MITÄ TE TEKISITTE MINUN TILANTEESSANI??

kiitos.. toivotar

 

No siis mitä tossa nyt enään voi tehdä kun synnyttää ne ja toivoo parasta?

 

No siis mitä tossa nyt enään voi tehdä kun synnyttää ne ja toivoo parasta?

niin.. kiitos..

 

Voimia! Onpa teitä koeteltu aivan järkyttävästi :hug:
Eipä tuossa varmaan voi muuta tehdä kuin odottaa raskauden päättymistä ja toivoa että kaikki menisi mahdollisimman hyvin..

 

Kuten nimimerkkisi kertoo: "toivoa on!". On varmasti raskasta, mutta ottakaa asia kerrallaan vauvojen synnyttyä. Nythän kaikki on lähes pelkkää arvailua.
Voimia!

 

Arvelisin, että kun olet saanut lapsoset syliisi et voisi kuvitellakaan heitä toisenlaisina ja olet rajattoman onnellinen heistä sellaisina kun he ovat. Onnea matkaan koko perheelle!

 

Minulla on kaksi kehitysvammaista lasta ja voin sanoa, että heillä on hyvä ja onnellinen elämä.
Ota vastaan apu ja tuki, mitä on tarjolla. Aluksi apua lastenhoidossa, myöhemmin kuntoutusta ja vertaistukea. Muistan vieläkin, miten ihanalta tuntui tavata muita äitejä, joilla on erityislapsi: en ole yksin, he ymmärtävät minua.