onko miehesi nähnyt vauvan tulon?

Tuli vain mieleen, kun tuosta eräs päivä juteltiin miehen kans. Siis että onko mies kattonut kun vauva tulee sieltä reiästä ulos..
Mulla mies seisonut aina siinä mun vierellä, eli ei oo mennyt kurkkimaan vauvaa. Sanoi että ei sen takia että se ilettäis tms, mutta jotenkin ei vaan pysty kattomaan kun se tulee sieltä.
Sanoin että en haluais itekkään että menis kattomaan, koska jääkö siitä alapäästä sitte vaan semmonen mieleen, kun vauvan pää tulee sieltä!?

Onko teillä miehet kattoneet, ja jos on, niin miltä se on tuntunut niistä?
 
Kuopuksesta en muista... :ashamed:
Mutta esikon aikaan keskusteltiin etukäteen, etten halua miehen sinne kurkkivan. No ponnsitettaessa kätilö sitten sanoi:" katso x katso, pää vilkkuu" Ja tokihan mies katsoi.
 
Näki juu, sillä piteli mun toista jalkaa. Ja joutui pitelemään myös pissa-astiaa kun mut katetroitiin. Ei kai tuolla mitään ihme vaikutuksia ole ollut, vaikka olihan kokemus rankka meillä molemmille. Ihmeissään ja ihastuksissaan oltiin molemmat vauvasta.
 
On nähnyt vauvan tulon, seisoi vieressäni kun minut hätäsektoitiin ja näki siis vatsalleni tehdyn haavan ja sen kun sieltä nostettiin pienokaisemme. On aina ollut verta pelkäävä ja kauhuissaan kaikenlaisista toimenpiteistä yms. Tuosta tilanteesta muistaa kuitenkin kaiken sen hyvän, ei voinut pahoin, oli hyvinkin "reipas" ja minua tukien seisoi vierelläni.

\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.07.2006 klo 13:43 mimmu kirjoitti:
Tuli vain mieleen, kun tuosta eräs päivä juteltiin miehen kans. Siis että onko mies kattonut kun vauva tulee sieltä reiästä ulos..
Mulla mies seisonut aina siinä mun vierellä, eli ei oo mennyt kurkkimaan vauvaa. Sanoi että ei sen takia että se ilettäis tms, mutta jotenkin ei vaan pysty kattomaan kun se tulee sieltä.
Sanoin että en haluais itekkään että menis kattomaan, koska jääkö siitä alapäästä sitte vaan semmonen mieleen, kun vauvan pää tulee sieltä!?

Onko teillä miehet kattoneet, ja jos on, niin miltä se on tuntunut niistä?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.07.2006 klo 19:53 ellunellu kirjoitti:
meillä ei kyllä isä katsonut eikä varmaan katso nytkään toisella kertaa, parempi niin ettei tarvi isääkin elvyttää... en kyllä itsekään pystyisi katsomaan, oon sen verran heikko tapaus..
Mies näki kyllä ja itsekin nousin tuona hetkenä jollain ihmeen voimilla sängystä sen verran ylös, että näin lapsen pään. Muistan ajatelleeni, että tuollainenko se nyt sit on, harmaa ja limainen :)
 
tytsy83
kyllä katsoi ja innoissaan mies vaan oli,että nyt se vauva tulee!!!
eikä oo vaikuttanut näkemänsä mitenkään nykyseen elämään...
että ei siitä mitää traumoja jäänyt!

ja meillä mies oli ennen synnytystä epäilevä,että pystyykö tulee koko synnytykseen mukaan!
ja sitten se oli siellä kun ei mitään, innoissaan tosiaan ja ei voinut pahoin taikka muutakaan!
 
Meidän utelias isäntä tottakai vilkaisi aivan ylikiinnostuneen näköisenä B) Eipä tuo ole mitenkään vaikuttanut meidän suhteeseen tai miehen fiiliksiin minusta ja "paikoistani" :kieh: Luonnollinen tapahtumahan siinä on kyseessä.
 
En tahdo miestäni sinne jalkojen väliin, kaipaan varmasti sitä tukea enemmän siellä ylhäällä.. Ja hälle sanoin että jollei kunnioita tahtoani niin asiaa saliin ei ole vaan otan mukaan parhaan kaverini. :whistle:
Täytyy varmaan vielä sanoa henkilökunnalle että meidän miestä ei sitten sinne alapäähän houkutella kun olen kerran kantani ilmaissut. :kieh:
 
Vieras2
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.07.2006 klo 15:22 vieras kirjoitti:
Näki juu, sillä piteli mun toista jalkaa. Ja joutui pitelemään myös pissa-astiaa kun mut katetroitiin. Ei kai tuolla mitään ihme vaikutuksia ole ollut, vaikka olihan kokemus rankka meillä molemmille. Ihmeissään ja ihastuksissaan oltiin molemmat vauvasta.
Näin meilläkin, vaikka oltiin sovittu että mies on vaan tukenani pään vieressä. Synnytyksessä ei välttämättä mene mikään niin kuin on suuniteltu ja sovittu... Eikä siitä mitään sen kummempaa vaikutusta ollut meilläkään. :)
 
Tulipeikko harmaana
Kyllä näki koko toimituksen, oli kätilön apuna koko ajan hameen helman "alapuolella" :D .
Uskoisin sen olleen hänelle mahtava kokemus olla auttamassa omaa esikoista maailmaan.
 
eipä oo nähnyt kun en oo saliin mukaan pakottanut.....

itse kyllä toisen pojan kohdalla kampesin itseäni ylös sen verran et näin poitsun solahtavan sängylle ja siittä hetkeksi rinnuksille sain ja sitten mentiin pesulle ja kapalointiiin .......
 
Ei mies nähnyt suoraan sinne, enkä olisi sitä halunutkaan. Onko se edes tarpeellista nähtävää kuinka lapsi sieltä työntyy ulos? Itse en ainakaan ilkeäisi katsella, sen verran "hermoheikko" olen, että pyörtyisin. Onneksi sitä ei omaansa synnyttäessä näkisikään!
Pääasia on, että synnytyksen saa kunnialla ohitse, ei sitä joka "pieneen" yksityiskohtaan tarvitse puuttua. Ja olen kyllä satavarma ettei mies todellakaan olisi halunut nähdä itse vauvan työntymistä ulos- olisi reppana takuulla pyörtynyt ja saanut elinikäisiä traumoja!
 
pahasilmä
Totta kai se näki kaiken mahollisen. Oisin loukkaantunut, jos se ei ois kestänyt katsoa, kun minähän siinä sen raskaan ja vaikean osuuden tein.

Haluuhan se sinne katella muulloinkin, niin mieksei sitten silloin, kun sieltä tulee jotain niin hienoa, kuin vauva?

Ja sen halut ei oo siitä mihinkään kadonnut. Päinvastoin. Sehän arvostaa mua ihan taivaisiin asti.
 
On katsonu jokaisen 3:n maailmaan tulon. Itseasias jo kätilö on pyytäny isää ponnistusvaiheessa tulemaan katsomaan vauvan pitkää tukkaa. Eikä ole traumoja tai mitää saanu, täysin normaaliahan tuo on. Sanoi vaan että kolmas synnytys oli "kaikista puhtain", että verta ym. ei ollu niin paljon mitä esikosta.
 
Meillä on mies edistynyt tässä asiassa. Esikoinen kun syntyi, hän halusi lähteä ponnistusvaiheen ajaksi pois salista, ja se oli ihan ok kun asia oltiin sovittu jo etukäteen. Toinen kun syntyi, hän oli samassa huoneessa mutta vähän etäämmällä, piteli kyllä minua kädestä. Kolmannen syntyessä piti minun jalkaani koukussa kun kyljelläni ponnistin, eli näki läheltä koko homman eikä ollut moksiskaan, kannusti vain kovasti.
Minusta tuo ei ole mikään parisuhteen mittari onko se mies siinä kattomassa jokaisen napsahduksen. Hyvin sain esikoisen puserrettua maailmaan vaikkei mies siinä ollutkaan, itseasiassa en edes huomannut että oliko hän siinä vai ei :D
 
Haylee
Emmä tiiä, jotenki ajatus siitä, et mies olis siellä kattomassa.... gaaaaaah..... Mä olin sängyllä kun kätilö sano, et jos kokeilisin ponnistaa, ja ensimmäisenä mä rupesin siirtään vieressäni olevaa tippatelinettä jossa olin kiinni, että ukko pääsis vähän taaemmas, ettei se vaan näkis haaroväliin. Että se oli niinku se eka ajatus, ku käskettiin ponnistaa, että eihän ukko näe sinne. No, jakkara mul oli jo siellä, ni sille sitten siirryyn melkein heti. Ja siinä ei tarvinnu miettiä, että näkeekö vai ei. :p
 
Eräs vaan
Kyllä mies näki kun neiti syntyi,oli silloin aika peloissaan ja järkyttynyt. Seisoi kyllä sivussa mutta kätilö käski ottamaan toisesta jalasta kiinni niin että näki sitten tapahtuman suoraan.
Ei kuitenkaan jäänyt traumoja, sanoi jälkeenpäin että oli hieno kokemus.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.07.2006 klo 21:10 jupida kirjoitti:
En tahdo miestäni sinne jalkojen väliin, kaipaan varmasti sitä tukea enemmän siellä ylhäällä.. Ja hälle sanoin että jollei kunnioita tahtoani niin asiaa saliin ei ole vaan otan mukaan parhaan kaverini. :whistle:
Täytyy varmaan vielä sanoa henkilökunnalle että meidän miestä ei sitten sinne alapäähän houkutella kun olen kerran kantani ilmaissut. :kieh:
Samalla linjalla. Halusin että mies on tukenani kun ei se paljo muuten voi auttaa ku olemalla hengessä mukana.. Kyllähän se siitä vierestäkin näkee jonkin verran eikä varmasti jää mitenkää paitsi pikkuisen syntymästä.. :)
 

Yhteistyössä