onko miehenne sanonut mitään ''hölmöä'' synnytyksessa?

Kuopuksen synnytys oli niin nopea, etten ehtinyt vaihtaa sairaalan vaatteita päälle. Oli oma paita ja rintsikat päällä. Kun sain vauva vatsan päälle, kätilö pyysi isää avaamaan rintsikat, jotta vauva saadaan rinnalle. Mieheni näpräsi ja näpräsi liivien kanssa ja sanoi, "ettei ole ikinä ollut hyvä näiden kanssa". Sen verran hyvä on kuitenkin joskus ollut, että oli saanut mut siihen tilaan..

 

Ei.

 

Ei itse synnytyksessä, mutta sen jälkeen. Piti päättää otetaanko Calmette-rokotus vai ei.
Mies kyseli että mikäs se on, joku auto vai? Luuli kai sitä joksikin Italialaiseksi urheiluautoksi...
Oishan tuo ihan kivaa kun synnytyksen jälkeen kyseltäisi että" jaa-ha ja mikäs auto tälle perheelle?"

 

Meillä ei kummempia möläytyksiä oo päässy, mut kuopusta pungertaessani mies valitteli että kun peukalot meni niin kovin kipeiksi kun hieroi mun selkää supistusten aikana..ei paljoa kiinnostanut ponnistusta pidätellessä

 

Meillä oli etukäteen arvuuteltu onkohan lapsella hiuksia syntyessä. Itselläni on ollut jo syntyessä musta ja suht pitkä hius kun taas mies ollut lähes kalju.
Ponnistusvaiheessa kätilö ihasteli kun vauvan pää alkoi tulla näkyviin että ihanan tummat hiukset on vauvalla. Mies vaan tuumasi että " karmit kaulassa se näköjään tulee"

 

"Jokainen supistus tuo loppua lähemmäs".. |O |O |O |O |O

En tiedä mistä helvetistä se oli niitä juttuja lukenut ja alkoi kesken synnytyksen niitä pätevänä laukomaan :kieh:

oisin jo nakannu jollain kovalla menemään.

Joo niin mäkin, jos oisin tuskiltani pystynyt :kieh: Tosin oon mä sentään vähän jälkeenpäin ripittänyt sitä, et ois ollu paras ku se ois ollu vaan ihan hiljaa ja pitäny kädestä kii

 

 

ei sanonu. toella hyvänä tukena oli, mitään sammakoita ei suusta päässy ulos.

 

Tosi hauskoja miehiä!

Meillä tuo esikoisen synnytyksessä sanoi kätilön tarjotessa mulle ilokaasua, että ota ihmeessä, sitten suakin naurattaa ja oot hyväntuulinen! Mies varmaan ajattelli, että toista kertaa ei halua saada kenkää päähänsä, kun viskasin häntä aiemmin kengällä... :ashamed: No mä otin henkäyksen sitä ilokaasua, mies seuraa hymykorvissa ja silmä tarkkana mun reaktiota ja oksennushan siinä alkoi lentää... Mies oli ihan mikset sä naura?! Minä vaan, että vieläkö tässä nauramaan pitäis alkaa.
No sit se tulee hakemaan mua ja poikaa sairaalasta ja muuten sillä oli kaikki tavarat mukana niinkuin pitääkin, mutta kun aloin laittamaan kenkiä jalkaan niin niitäpä ei ollu missään! Mies taas: mitä oisit sä tarvinu kengätkin? Juu, en, ku mä voin vallan hyvin kävellä sukkasillani autoon :headwall: (Se oli vieny ajatuksissaan mun kaikki päällysvaatteet ja kengät kotiin mennessään ku synnytyksestä lähti )

Toista ku olin synnyttämässä mies huokas raskaasti ku kätilö tuli huoneeseen. Kätilö sit kysy, että noh? Mies: Meneekö tässä vielä kauankin, mulla ois vähän hommiakin tehtävänä... Viime kerralla ku oltiin täällä ni meni koko päivä, että vieläköhän tässä pitää iltaan asti odottaa :headwall:
No, ei menny kauan. Just kerkesin synnytyssaliin, ku poika alko syntymään. Tuosta huokauksesta meni siis n.20-25min.
Miehelle on aina ollu kova paikka olla sairaalassa, joten sillä sillä oli nytkin kiire pois...

 

meillä poika saatiin sektiolla, ja saatiin yöpyä samassa huoneessa miehen kanssa. maito ei ollut vielä noussut rintoihin niin yöllä pyysin sitten miestäni että hakisi lisämaitoa, niin hän tokaisi (juuri heränneenä) että mitäh.. kahviinko?